Vieraskynä: Antti Vuolanne

- Suomi pärjää vain osaamisella. Koulutus, alueellisesti tasa-arvoisesti toteutettuna, on Suomen vahvuus. Nyt tarvitaan vahva ääni puolustamaan koulutusta ja sivistystä. Äänen on kuuluttava niin eduskunnassa kuin maakunnissakin, toteaa kansanedustaja Antti Vuolanne.

Yliopistojen tasavertaisuus vaarassa

19.5.2008

Edellisellä hallituskaudella tavoitteena oli yliopistojen autonomian lisääminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Nykyisen hallituksen linjaukset ovat kuitenkin vaarantamassa Suomen yliopistolaitoksen tulevaisuuden. Kriittisiä kohtia ovat olleet yliopistolain uudistaminen, opetuksen rahoituksen turvaaminen sekä yliopistoverkon kehittäminen.

Maailma muuttuu, ja suomalaisen koulutuksen on kyettävä vastaamaan globaalin kehityksen tuomiin haasteisiin. Tämä on mahdollista ainoastaan silloin, kun koko maan kattavan yliopistoverkko on turvattu. Tasavertaisuudesta eri yliopistojen kesken tulee huolehtia.

Alueellisen tasapainon tavoite koskee myös ammattikorkeakoulua ja ammatillista opetusta. Yhteistyötä näiden välillä on lisättävä, ja se voi tapahtua parhaiten paikallisena ja alueellisena yhteistyönä. Tarvitsemme myös siksi alueellisesti kattavan ja vahvan kouluverkon. Toimintaresurssit ja henkilöstön asema on turvattava. 

Hallitus hutiloi jälleen 

Nykyinen, hapuileva hallitus, toimii asiassa toisin.
Se jakaa kehyspäätöksessään määrärahoja yliopistoille hyvin eriarvoisesti. Innovaatioyliopisto saa rahoitusta enemmän kuin kaikki muut 17 yliopistoa yhteensä. Itse asiassa, 17 yliopistoa saa vajaan kolmasosan siitä, mitä Innovaatioyliopisto saa yksinään. Tällainen kehitys vaikuttaa dramaattisesti myös Porin yliopistokeskukseen, Hallitus eriarvoistaa yliopistojen toimintamahdollisuudet kauas tulevaisuuteen.

Hallitus pyrkii esityksissään rapauttamaan alueellisesti kattavan yliopistolaitoksen. Se jakaa raa'alla kädellä maan eri osat, ja eri tieteenalat, eriarvoiseen asemaan keskenään. Hallitus on samoin tylysti tyrmännyt Tiede- ja teknologianeuvoston esityksen, jonka mukaan kaikkien yliopistojen perusrahoitusta tulisi nostaa 200 miljoonalla eurolla tämän vaalikauden aikana.

Hallitus käskyttää yliopistoja muuttumaan markkinayliopistoiksi ja keräämään lisää yritysrahoitusta, (jolla hallituksen ministeritkin ovat kuulemma pääosan vaalikampanjoistaan rahoittaneet!). Tämä vähentää yliopistojen autonomiaa ja vaarantaa sivistysyliopiston.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) mielestä Suomessa ei löydy rahoja useiden yliopistojen säätiöittämiseen. Yksityistä rahoitusta ei riittäisi kaikille yliopistoille, eikä kaikille tieteenaloille. Humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tieteenalat eivät ole tasavertaisessa asemassa rahoituksen suhteen. Säätiöyliopistossa myös henkilöstöltä ja opiskelijoilta vietäisiin vaikutusmahdollisuudet ja demokratia vähenisi.

Vastarinta nousee eduskunnassa

Samaa huolta yliopistojen kehittämisestä ovat eduskunnassa kantaneet sosialidemokraatit, jotka jättivät hallitukselle välikysymyksen asiasta. Välikysymys on sikäli järeä ase, että se voi päätyä epäluottamuslauseeseen yksipuolisesti porvaripuolueita edustavalle hallitukselle. Tällöin nykyinen hallitus joutuisi eroamaan, ja maahan olisi valittava uusi, kenties huomattavasti yliopistomyönteisempi hallitus.

SDP.n alulle panemassa välikysymyksessä kysytään, miten hallitus aikoo turvata alueellisesti tasa-arvoisen ja julkisen yliopistolaitoksen. Siinä tiedustellaan myös, miten hallitus aikoo huolehtia yliopistojen tasa- arvoisesta rahoituksesta, ja varmistaa, ettei synny 'kahden kerroksen yliopistoja'.

Oppositio arvioi myös, että yksityisen pääoman myötä yritykset saisivat liikaa sananvaltaa yliopistoissa.
Kolmas huoli on, että lähivuosien lisäys yliopistojen valtion budjetista saamaan perusrahoitukseen jakautuu epätasaisesti, kun ensi vuonna muodostettava niin sanottu innovaatioyliopisto saa siitä valtaosan.

Sosialidemokraatit kannattavat yliopistojen uudistamista. Yliopistouudistus on tärkeä hanke, jossa yliopistojen autonomiaa ja toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Uudistyö käynnistyi hyvin jo viime hallituskaudella opetusministeri Antti Kalliomäen johdolla.

Nykyhallitus on kuitenkin lähtenyt viemään uudistusta eteenpäin ilman avointa julkista keskustelua. Hallituksen poukkoileva koulutuspolitiikka ja muuttuvat kannat riskeeraavat hyvin alulle lähteneen uudistustyön.

Sosialidemokraatit julkaisivat oman mallinsa yliopistouudistukseen. SDP haluaa kehittää yliopistoja julkisoikeudellisina laitoksina, joissa päätösvalta on yliopistolla. SDP on sitoutunut alueellisesti kattavan yliopistolaitoksen kehittämiseen ja kaikkien yliopistojen perusrahoituksen nostamiseen Tiede- ja teknologianeuvoston esityksen mukaisesti.

Kaikki muutkin oppositiopuolueet, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset, yhtyivät sosiaalidemokraattien alulle panemaan välikysymykseen yliopistojen uudistamisesta ja rahoituksesta. Hallitus on luvannut vastata eduskunnan välikysymykseen 21. toukokuuta. Keskustelu yliopistojen ja koulutuksen kehittämisestä jatkuu kuumana.


Antti Vuolanne
kansanedustaja
Satakunta

Kirjoittaja on valtiotieteiden kandidaatti ja satakuntalainen kansanedustaja sekä eduskunnan suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsen