Suomen Akatemian pääjohtajan vierailu

SUOMEN AKATEMIAN PÄÄJOHTAJAN VIERAILU 23.4.2006 Perustutkimukseen käytettyjen varojen jäädyttäminen nollatasolle tarkoittaa kilpailun kovenemista yliopistojen tutkimusrahoituksessa. Suomen Akatemian pääjohtajan Raimo Väyrysen viesti Porin...


SUOMEN AKATEMIAN PÄÄJOHTAJAN VIERAILU

23.4.2006

Perustutkimukseen käytettyjen varojen jäädyttäminen nollatasolle tarkoittaa kilpailun kovenemista yliopistojen tutkimusrahoituksessa. Suomen Akatemian pääjohtajan Raimo Väyrysen viesti Porin yliopistokeskuksessa oli selkeä: omat vahvuusalueet pitää löytää, ja päällekkäisyyksien karsiminen on jo käynnissä.

Vahvuus monitieteisyydessä ja innovaatioissa

Suomen Akatemia jakaa vuosittain kaksisataa miljoonaa euroa tutkimusrahaa ja tuosta summasta 85 prosenttia menee yliopistoille. Porin yliopistokeskuksessa on kaksi Akatemian tutkijatohtoria ja käynnissä on kaikkiaan yhdeksän akatemiarahoitteista tutkimusprojektia. Yliopistokeskuksen johtajan Martti Sinisalmen mukaan kokoon suhteutettuna tilanne on hyvä, joskin tutkimusrahojen nollalinjaus aiheuttaa kilpailun kiristymistä entisestään. Pääjohtaja Väyrysen sanoma oli, että ammattikorkeakoulut ovat vielä yliopistojakin suuremmassa myllerryksessä. Tästä on Satakunnassa saatu jo selkeää näyttöä.

Porin yliopistokeskuksen vahvuuksina Väyrynen näkee sen nuorehkon tutkijakunnan aikaansaaman “tekemisen meiningin”. Samoin monitieteinen tutkimusote tuo uudenlaisen näkökulman suhteessa yhteiskuntaan. Esimerkkinä Väyrynen piti Porissa syksyllä alkavaa hyvinvointialan maisterikoulutusta. Porin teollinen perinne on aikaansaanut teollista tutkimus- ja selvitystoimintaa, joten alueelliset vaikuttimet ovat Porissa huomattavat.

- Innovatiivisuus on selviämisen peruskriteeri, eikä pelkkä yliopiston koko ratkaise, täsmentää Väyrynen. Samalla tuli selkeästi esille yliopistojen johtaminen, sen vaatima ammattimaisuus aiempiin vuosikymmeniin verrattuna.

Luotettava ja puolueeton rahoittaja

Suomen Akatemian rahoitus on luotettavaa ja puolueetonta. Se rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemialla on käytössään useita erilaisia tutkimusrahoitusmuotoja eri tarkoituksiin. Akatemia rahoittaa muun muassa tutkimushankkeita, tutkimusohjelmia, tutkimuksen huippuyksiköitä, akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tutkimusvirkoja, tutkijankoulutusta sekä kansainvälistä yhteistyötä. Akatemiassa on neljä tieteellistä toimikuntaa, jotka päättävät tutkimuksen rahoituksesta omilla toimialoillaan.

Etusivun kuvassa pääjohtaja Väyrynen puhuu yliopistokeskuksen brunssitilaisuudessa.

Teksti: Eeva Sinerjoki