Saksa on tuttu maa Tuomi-Nikulalle

Tuomi-Nikula saa professoripoolista aikaa tutkimukselle Keväällä 2011 Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta r.y. ryhtyi selvittämään professoripoolin perustamista Suomen Kulttuurirahaston aloitteesta. Yhteensä 17 säätiön perustama professoripooli...


Tuomi-Nikula saa professoripoolista aikaa tutkimukselle

Keväällä 2011 Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta r.y. ryhtyi selvittämään professoripoolin perustamista Suomen Kulttuurirahaston aloitteesta. Yhteensä 17 säätiön perustama professoripooli perustettiin tässä vaiheessa kolmen vuoden määräajaksi (2012–2014). Porin yliopistokeskuksesta valinta osui Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman kulttuuriperinnön professoriin Outi Tuomi-Nikulaan.

- On aivan totta, ettei nykyään ole aikaa luentojen ja hallintotyön ohessa itse tutkimukselle. Minullakin on hanke käynnissä Saksassa Rostockin yliopistossa, mutta en ole vain ehtinyt sitä edistää. Professoripoolin myötä vietän seuraavan vuoden hankkeen parissa, Tuomi-Nikula kertoo.

Saksa on tuttu maa

Vaikka poolin myöntämän apurahan ja tutkimusajan voi käyttää haluamallaan tavalla, oli Tuomi-Nikulalla heti selvää, että hän lähtee Saksaan. Hänellä on noin 20 vuoden kokemus saksalaisesta yliopistomaailmasta eri rooleissa.

- Olen ollut siellä töissä niin tutkijana, yliassistenttina kuin professorina. Rostockin yliopisto on kotiyliopistoni.

Käsillä oleva hanke pureutuu aateliskulttuuriin, Itä-Saksan alueen lukuisten kartanoiden nykytilaan.

- Alueella oli toisen maailmansodan loppumisen jälkeen noin 3 000 kartanoa, joista väki ajettiin pois. He eivät saaneet tulla kahta kilometriä lähemmäksi kartanoaan. Näitä arvokkaita pääasiassa 1700 ja 1800-lukulaisia rakennuksia käytettiin varastoina, nuorisomajoina ja 1 000 kartanoa yksinkertaisesti hävitettiin.

- Saksojen yhdistymisen jälkeen tuli laki, että kiinteistöt siirtyvät takaisin alkuperäisille omistajilleen. Nyt kartanoita asuttavat muun muassa lapset ja lapsenlapset. Mielenkiintoni kohdistuu siihen, miksi he ovat jättäneet valmiin ja varman elämän jopa toisessa maassa ja muuttaneet kartanoon, tuotteistaneet tiloja uudestaan ja miten aatelisuus näkyy nykyään, Tuomi-Nikula pohtii.

Tutkimuksesta uusia näkökulmia myös luennoille

Tuomi-Nikulan mukaan on hyvin todennäköistä, että kulttuuriperinnön kursseilla vuoden kuluttua Saksan aatelisten kulttuuri tulee tutuiksi myös opiskelijoille.

- Tutkimuksesta saa aina uusia ideoita ja näkökulmia opetustyöhön. Vielä enemmän mielestäni silloin, kun tutkimusta tekee jossain muussa ympäristössä.

Tuomi-Nikula naurahtaa tulevan tutkimuksen kielikysymykselle. Kollegojaan ajatellakseen hän aikoo julkaista tutkimuksen suomeksi. Hankkeelle hän on jo keksinyt mielenkiintoisen näkökulman myös Suomen lähistölle.

- Mahdollinen linkki syntyy Itämeren alueen kartanoihin, sillä Viron kartanot ovat olleet saksalaisten hallussa.

Teksti ja kuva Iiro Lehtonen