Pääkirjoitus

Kolmas tehtävä tai tehtävien kollokvio?

28.11.2011

'Kollokvio' tarkoittaa tieteellistä keskustelutilaisuutta, jota voidaan käyttää myös tapana suorittaa yliopisto-opintoja. Näin kertoo kaikentietävä Wikipedia. Kun opiskelin aikanaan Tallinnan teknillisessä yliopistossa, matematiikan professorimme järjesti kollokvioita testatakseen teoria-osaamistamme. Nämä keskustelutilaisuudet olivat kylläkin hyvin yksipuolisia.

En halua kuitenkaan kirjoittaa tenttikäytännöistä tai niiden monipuolistamisesta vaan siitä, mikä on Porin yliopistokeskus ja mikä on sen tehtävä. Opetusministeriltä hiljattain tulleessa viestissä tehtävä määriteltiin mm. näin: yliopistokeskukset palvelevat alueensa tarpeita toteuttamalla tki-toimintaa tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja alueen innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Toisin sanoen, toteutamme yliopiston kolmatta tehtävää: yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Otsikon toinen puoli - tehtävien kollokvio - ilmaisee toteamusta, että yliopistokeskuksen tehtävästä tuntuu olevan niin paljon erilaisia näkemyksiä kuin on katsojia. Emoyliopistojen näkökulmasta yliopistokeskuksessa sijaitsevien yksiköiden olisi tuotettava heille lisäarvoa, tehtävä jotain sellaista, mitä pääkampuksella ei tehdä. Tekemisen olisi oltava sidoksissa alueeseen ja sen olisi oltava korkealla tieteellisellä tasolla. Lisäksi toiminnan kustannuksen eivät saisi ainakaan ylittää vastaavia kustannuksia pääkampuksella. Alueen elinkeinoelämä toivoo että kuuntelisimme heidän tarpeita ja vastaisimme niihin mahdollisimman lyhyellä aikajänteellä ja mahdollisimman täsmällisesti. Aika-ajoin kuullaan moitteita siitä miksi yhden tai toisen tärkeän tieteenalan koulutusta ei tarjota Porin yliopistokeskuksessa tai että tarjottava koulutus on liian kaukana elinkeinoelämän käytännön tarpeista. Julkiset toimijat taas odottavat että yliopistokeskus toimisi alueen veturina, houkuttelisi alueelle asiantuntijoita ja nostaisi yleistä osaamisen ja koulutuksen tasoa.

Kaikki nämä odotukset ovat erittäin hyviä ja oikeutettuja! Haluan viestittää että olemme ottaneet nämä odotukset todestaan; olemme tehneet ja tulemme myös jatkossa tekemään paljon töitä sen eteen että voisimme lunastaa näitä odotuksia. On kuitenkin todettava että näihin odotuksiin sisältyy tiettyjä ristiriitoja. Tutkimustoiminnan korkea tieteellinen taso edellyttää ainakin 5-10 vuoden pitkäjänteistä työtä. Huippuasiantuntija voi elämänsä aikana ehkä korkeintaan kerran tai kaksi muuttaa toimintansa suuntaa. Tässä yhteydessä osaaminen ja verkostot täytyy rakentaa ainakin osittain uusiksi. Uuden koulutusalan vakiinnuttaminen vie sekin ainakin 5 vuotta. Lisäksi se edellyttää että koulutukseen on jatkuvaa tarvetta vuosiksi eteenpäin.

Ristiriidat eivät kuitenkaan ole ylitsepääsemättömiä. Keskittyminen tiettyihin tieteellisiin ongelmiin ei sulje pois lyhytjänteisempää tilaustutkimusta. Uusien koulutusohjelmien sijasta voimme hyvinkin ketterästi tarjota räätälöityjä koulutuspaketteja esimerkiksi täydennyskoulutuksen kautta. Oikein koottuna tällaiset paketit ovat hyväksyttävissä osana laajempaa tutkintoa joko yliopistokeskuksessa tai yliopistoissa. Toivon että yhteisymmärryksemme siitä, mikä Porin yliopistokeskus on ja mikä on sen tehtävä, voisi vahvistua ja johtaa entistä saumattomampaan yhteistyöhön! 




Tarmo Lipping
Professori
Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön johtaja