Kuunnelkaa toisianne!

Ensimmäinen ikioma näytelmäPorin ylioppilasteatterin tämän syksyistä näytelmää ryhdyttiin suunnittelemaan jo kesän kynnyksellä. Ohjaaja Antti-Jussi Marjamäki kertoo, että tällä kertaa ei haluttu turvautua valmiiseen käsikirjoitukseen. Se kirjoitettiin...


Ensimmäinen ikioma näytelmä

Porin ylioppilasteatterin tämän syksyistä näytelmää ryhdyttiin suunnittelemaan jo kesän kynnyksellä. Ohjaaja Antti-Jussi Marjamäki kertoo, että tällä kertaa ei haluttu turvautua valmiiseen käsikirjoitukseen. Se kirjoitettiin lopulta viiden teatterilaisen ryhmätyönä.

- Keväällä oli vielä täysin tyhjä paperi edessä. Aika iso työ on jo tähän mennessä tehty, kun näytelmää on päästy harjoittelemaan, hän sanoo.

Ensimmäistä kertaa teatteriohjaajan pallilla istuva Marjamäki on kaikin puolin luottavainen projektiin puoltatoista kuukautta ennen ensi-iltaa.

- On oikein hyvä, että tässä on joviaalia porukkaa ympärillä. Kaikki tukevat kokonaisuutta ja on sellainen henki, että tätä tehdään yhdessä.

Näyttelijällä vapaus ja vastuu

Näytelmä sai nimen 'Vielä Jotain Sanottavaa' vasta harjoitteluvaiheen aikana. Se kertoo paljon työryhmän ja käsikirjoituksen välisestä symbioottisesta suhteesta. Käsikirjoituksen annetaan elää vieläkin, ja kaikkien muokkausehdotukset otetaan huomioon.

- Näyttelijät saavat ja heidän pitääkin olla aktiivisia. Näin tulee myös ulkopuolista vastakaikua prosessiin heiltä, jotka eivät ole olleet mukana prosessoimassa käsikirjoitusta, Marjamäki perustelee.

Toista syksyään ylioppilasteatterissa näyttelevä Elli Maanpää on pitänyt osallistavasta työtavasta.

- Se on haastavaa mutta palkitsevaa, kun saa luoda niin paljon, eikä ohjaajalla ole tarkkoja raameja. Näytelmään tulee aivan uusia näkökulmia, Maanpää kuvailee. Marjamäen mielestä käsikirjoitukseen osallistuminen tuo näyttelijälle vapautta sekä vastuuta.

- Toisaalta käsikirjoittajilla on tiettyjä mielikuvia mitä kirjoitusvaiheessa on tullut, mutta niistäkin pitää osata luopua.

Moraalista pohdintaa bussissa

Porin ylioppilasteatterin näytelmähistoria pursuaa kaunistelemattomia aiheita – perversioita, tabuja ja natsihistoriaa. 'Vielä Jotain Sanottavaa' pureutuu moraaliin ja pahuuteen, tällä kertaa ihmismassoihin tukahtuvan yksilön kantilta.

- ”Paha ei ole kenkään hirvinen”, Marjamäki siteeraa kryptisesti näytelmän repliikkiä.

- Kyseessä ei ole perinteinen juoninäytelmä. Käymme ihmisten elämissä erilaisissa moraalisissa ongelmatilanteissa. Ihmiset eivät tunne toisiaan, mutta yhdistävä tekijä on se, että he kaikki ovat linja-autossa, hän paljastaa.

Elli Maanpään mukaan näytelmän nimi summaa esiin tulevat teemat yhteen.

- On asioita, joista ihmiset ovat olleet hiljaa koko elämänsä, ja nyt on tilaisuus saada ne itsestä ulos. Toisaalta se voi tarkoittaa myös sitä, että Porin ylioppilasteatterilla on jotain sanottavaa, hän kertoo hymyillen.

Yleissanoma voisi hänen mielestään olla ”kuunnelkaa toisianne”.

Toinenkin show tulossa

Ylioppilasteatterin tulevaisuus näyttää ruusuiselta, vaikka omia tiloja ei olekaan vielä löytynyt. Anniksen alakerran tilat ovat erittäin toimivat, joskin ruuhkaiset, ja teatterilaisia on riittämiin.

- Neljän vuoden kokemuksella voin sanoa, että joka vuosi on ollut vähän enemmän teatterista kiinnostuneita oppilaita, Marjamäki muistelee.

Maanpään mukaan teatterin elinvoimasta kertoo se, että tänä syksynä toteutetaan vielä toinenkin projekti, 'Joka Paikan Show', pikkujoulusesonkia varten.

- 'Joka Paikan Show' on tilattavissa eri paikkoihin ja se on erittäin muuntautumiskykyinen. Tarvittaessa joku vetää tunnin show'n, tai sitten neljä vetää viiden minuutin show'n, Marjamäki sanoo pilke silmäkulmassa.

Porin ylioppilasteatterilla on menossa todellinen toiminnan syksy.

Vielä Jotain Sanottavaa -näytelmän ensi-ilta 16.11. kulttuuritalo Anniksen alakerrassa.

Teksti ja kuvat: Teijo Rantanen