Kovatasoisia hakijoita

Kovatasoisia hakijoita

Tutkimuksella tärkeä osuus Mediatuotannon opinnoissa

Mediatuotannon professuurin viran hakijoilla on kaikilla vankkaa kokemusta niin AV-alan tuotannoista kuin opetustyöstäkin. TaiK:n Porin taiteen ja median osaston dekaani Marjo Mäenpää on tuottanut multimediaa, opettanut ja suunnitellut uuden median opintoja sekä muun muassa perehtynyt www-designiin ja hypertekstuaalisuuteen.

Hän on kustannusyhtiö Publishing House Taifuuni Ltd:n perustaja ja toimitusjohtaja. Yhtiön kautta Mäenpää on julkaissut yli 200 teosta, mukana teoksia Juri Lotmanilta ja Mihail Bakhtnilta. Omassa opetusnäytteessään Mäenpää painotti mediatuotannon opetuksen käytännönläheisyyttä ja yliopistokeskuksen eri yksiköiden synergiaetuja.

– Mediatuotanto voi olla koko yliopistokeskuksen tietoa luova innovatiivinen prosessi, jossa eri alojen asiantuntijat yhteen hiileen puhaltamalla saavat aikaan jotakin, Mäenpää visioi.
Samaa asiaa painotti yleisön joukossa istunut yliopistokeskuksen johtaja Martti Sinisalmi.
– Yliopistokeskuksessa tehtävänä on tuottaa uutta tietoa, jota syntyy vain tutkimuksen kautta.
Mäenpää korosti maisteritason opetuksen antavan valmiuksia nähdä mediatuotantoprosesseja laajemmin.
– Maisteriopetuksessa tutkimuksen painotus on tärkeämpää kuin esimerkiksi ammattikorkeakoulun mediatuotantoprosesseissa.

Mediatuotantoala tarvitsee visionäärejä

Antero Karen työhistoriaan kuuluu muun muassa Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen perustaminen ja rehtorin vakanssi vuosina 1991–1992. Kare on tuottanut multimediaa, julkaissut pitkälti toistasataa esseetä ja artikkelia, viisi kirjaa sekä opettanut useissa kymmenissä kansainvälisissä ja suomalaisissa yliopistoissa ja oppilaitoksissa.

Opetusnäytteessään Kare kävi esimerkinomaisesti läpi erilaisia tekniikoita ja välineitä, joita tieteellisessä kuvantamisessa ei Karen mukaan käytetä tänä päivänä hyväksi. Antero Kare näki audiovisuaalisen tuotantoprosessin monimuotoisuuden ehdoiksi tekniset., taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja taidolliset resurssit. Samat tekijät ovat hänen mukaansa myös prosessin haasteita ja mahdollisuuksia. Yliopiston tehtäväksi multimediatuotantoprosesseissa Kare näkee teoriapainotteisuuden.

– Ammattikorkeakouluissa painotetaan käytäntöä ja työelämää, alan kehitystyö tarvitsee kuitenkin myös henkilöitä, jotka seuraavat kansainvälistä kehitystä, tutustuvat kirjallisuuteen, matkustavat ja toimivat visionääreinä sille, mitä alalla tulee tapahtumaan viiden vuoden kuluttua, hahmotti Kare maisteriopetuksen osuutta AV-tuotantoprosessien kentällä.

Kehittyvässä mediakulttuurissa
jokaisella alueella on mahdollisuutensa

Tällä hetkellä TaiKn medialaboratoriossa interaktiivisten AV-tuotantojen lehtorina toimivalla Teijo Pellisellä on takanaan vaikuttava määrä osallistumisia erilaisiin tuotantoihin ja näyttelyihin. Muiden hakijoiden tavoin Pellisenkin meriiteistä löytyy kansainvälisiä luentoja sekä ohjaajan ja tuottajan rooleja TV-mainoksissa ja interaktiivisissa videotuotteissa. Opetusnäytteensä Pellinen aloitti lyhyellä katsauksella valokuvan ja elokuvan historiaan. Pääsisältö opetuksessa oli kuitenkin erilaisten AV-tuotantojen perusrakenteiden määritteleminen. Alueellisuudella ei Pellisen mukaan ole AV-tuotannoissa suurta merkitystä.

– Keskeistä ei ole alueellisuus, vaan kun mediakulttuuri kehittyy, jokaisella alueella on mahdollisuutensa.
Professorin työstä Pellinen ei elättele liian ruusuisia kuvitelmia.
– Tällä hetkellä professorin työ ei ole pelkästään keskittymistä yhteen kokonaisuuteen vaan myös rahoituksen ja puitteiden järjestämistä, Pellinen miettii.