Yliopistokeskusten arviointi

Ylioppilaspohjaisen koulutuksen määrä yllätti yliopistokeskuksen arvioijat Arviointiraportti julkaistaan tammikuussa. 30.10.2008Porin yliopistokeskus oli lokakuun 8. ja 9. päivä suurennuslasin alla, kun korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä...


Ylioppilaspohjaisen koulutuksen määrä yllätti yliopistokeskuksen arvioijat

Arviointiraportti julkaistaan tammikuussa.

30.10.2008

Porin yliopistokeskus oli lokakuun 8. ja 9. päivä suurennuslasin alla, kun korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä arviointityöryhmä teki vierailun yksikössä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on tämän vuoden aikana tutustunut kaikkiin kuuteen yliopistokeskukseen Suomessa. Pori oli ryhmän viimeinen vierailukohde.

Arviointityöryhmään kuuluivat entinen hallintojohtaja Elisabeth Helander Åbo Akademista, professori emeritus Jussi Huttunen, rehtori Markku Lahtinen Tampereen ammattikorkeakoulusta, professori emeritus Paavo Okko Turun kauppakorkeakoulusta, asiantuntija Heikki Savolainen Elinkeinoelämän keskusliitosta, professori emeritus Ilkka Virtanen Vaasan yliopistosta sekä opiskelijajäsenenä Johanna Ahola Suomen ylioppilaskuntien liitosta.

Aikuisnäkökulma korostui

Porin yliopistokeskuksen johtaja Harri Peltoniemen mukaan yliopistokeskukset ovat itse toivoneet arviointia, joka selvittäisi yliopistokeskusten toiminnan kokonaisuutta. Arviointineuvosto panikin kysymyksillään Porin yliopistokeskuksen johdon, henkilöstön ja opiskelijat tiukoille.

– Emme osanneet arvioida, mitkä asiat herättäisivät kysymyksiä ulkopuolisten silmissä. Keskusteluissa korostui aikuisväestön koulutusnäkökulma. He halusivat tietää, millaisia ratkaisuja meillä on siihen, että myös työssäkäyvät voivat opiskella, Peltoniemi kertoo.

Peltoniemi muistuttaa, että ylioppilaspohjainen sisäänotto on laajinta Porin yliopistokeskuksessa, joskin myös muissa yliopistokeskuksissa sitä on – Mikkelissä jopa pelkästään kandidaatin tutkintoon johtavaa koulutusta. Arviointityöryhmä totesikin joutuvansa toimeksiantonsa mukaisesti ottamaan asiaan kantaa.

Porin yliopistokeskuksessakin valtaosa uusista opiskelijoista tulee opiskelemaan maisteriohjelmiin – tai opintoihin. Opiskelijoilla on siis jo suoritettuna jokin alempi korkeakoulututkinto opiskelut aloittaessaan. Ylioppilaspohjainen koulutus, tai myös johonkin muuhun korkeakoulukelpoisuuden tuottavaan toisen asteen tutkintoon perustuva koulutus, on kuitenkin Peltoniemen mukaan tärkeä osa Porin yliopistokeskuksen toimintaa.

Tulokset julki tammikuussa

Toinen Porin erikoisuus on se, ettei täällä toimintaa ohjaa vain yksi yliopisto, vaan talossa toimii laitoksineen viisi suhteellisen tasaväkistä yliopistoa. Useimmissa muissa yliopistokeskuksissa korostuu enemmän yhden emoyliopiston rooli.

– Arviointiryhmää kiinnosti, miten yliopistojen toiminta Porin yliopistokeskuksessa poikkeaa emoyliopistojen toiminnasta. Yliopistokeskuksilla pitäisi olla erityyppinen painotus niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin kuin emoyliopistoilla. Me näemme erityisyytenämme sen, että täällä tekniikka, talous, taide ja kulttuuri toimivat yhdessä, Peltoniemi toteaa.

Myös yliopistokeskuksessa tehtävän tutkimuksen merkitys nousi vierailun yhteydessä esille.

– Sitä on pohdittu, kuuluuko tutkimus yliopistokeskusten toimintaan. Vierailun yhteydessä oli myönteistä huomata, että he olivat kiinnostuneita täällä tehtävästä tutkimuksesta ja pitivät sitä tärkeänä, Peltoniemi sanoo.

Yliopistokeskusten arviointi suoritettiin nyt ensimmäistä kertaa. Erillisiä auditointeja yliopistokeskuksissa ei ole tarkoitus jatkossakaan suorittaa, vaan toiminnan laatua tarkkaillaan emoyliopistojen auditointien yhteydessä. Yliopistokeskusten arvioinnista julkaistaan yhteinen raportti tammikuun puolessa välissä. Arvioinnin tulokset aiotaan ottaa huomioon myös paraikaa käynnissä olevan yliopistolain uudistuksen yhteydessä.


Teksti ja kuvat: Kati Hiltunen