Olet täällä

Yliopistokeskukset pohtivat tulevaisuuttaan

30.4.2010

Yliopistokeskusyhteistyötä vuonna 2010 koordinoiva Lahden yliopistokeskus järjesti 22.-23.4. yliopistokeskusten työseminaarin Lahdessa. Osallistujia keskustelutti erityisesti uuden yliopistolain vaikutukset yliopistokeskuksiin.

Kuumimmaksi puheeneiheeksi nousi Kajaanin yliopistokeskuksen tilanne. Oulun yliopisto lakkauttaa Kajaanista opettajankoulutuksen ja tietojenkäsittelyn maisterikoulutuksen. Kajaanin yliopistokeskuksen varajohtaja Pentti Malisella on selvä näkemys uuden yliopistolain aiheuttamasta noidankehästä:

- Oulun yliopisto syyttää opettajankoulutuksen lopettamispäätöksestä uuden yliopistolain ja OPM:n linjauksia, jotka pakottavat profiloimaan toimintaa. OPM:n mukaan Oulun yliopiston toimet kielivät epätehokkuudesta, jonka seurauksena toimintaa nyt leikataan. Oulun yliopisto ei mielestään ole pahemmassa taloustilanteessa kuin muutkaan yliopistot, jotka uusi laki pakottaa ”kerjuulle”.

Porin yliopistokeskuksen johtaja Harri Peltoniemi uskoo emoyliopistojen arvostavan maakunnan kuntien ja elinkeinoelämän rahallista panostusta yliopistolliseen koulutukseen ja tutkimukseen. Peltoniemi toivoo Poriin 2.6. kokoontuvilta emoyliopistojen rehtoreilta selkeitä linjauksia jatkosuunnitelmistaan Porissa.

Peltoniemi kertoi myös Satakunnassa varsin pitkällä olevasta korkeakoululaitoksen opetusyhteistyöstä. Mm. tradenomi- ja kauppatieteiden opiskelijoille on tarjolla peräti 40 yhteistä opintojaksoa.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n johtaja Tomi Turan mukaan uuden ”korkeakoulupoliittisen doktriinin” myötä yliopistot keskittävät resurssejaan, tieteellinen laatu korostuu ja yliopistojärjestelmää valjastetaan aluepolitiikan sijaan innovaatiopolitiikan tarpeisiin.

- Uudessa doktriinissa yliopistokeskuksen roolina on osaamisen siirron sijaan osaajien ja yritysten houkuttelu alueelle. Koska kuudella yliopistokeskusalueella on hyvin erilainen rooli kansallisessa kaupunkiverkostossa, yksi yliopistokeskusmalli on yhä epätodennäköisempi.

Tura heitti yliopistokeskusväelle pureskeltavaksi neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden mallia: ”back to basics” eli keskittyminen aikuiskoulutukseen ja alueellisiin tutkimushankkeisiin, AMK-vetoinen ”maakuntakorkeakoulumalli”, tieteellisesti erikoistunut ”tutkimusasema” sekä kansainvälisten ja kotimaisten yliopistojen ”kumppanuusmalli”.

Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Juha Alarinta kritisoi lakiuuudistuksesta virinnyttä keskustelua ja tehtyjä toimenpiteitä, jotka ovat keskittynyt fuusioitumiseen, vaikka OPM:n tavoitteena on ollut yhtä lailla erikoistuminen ja verkostoituminen. Alarinta peräänkuuluttikin verkostoitumisen mittarien kehittämistä.

Helsingin yliopiston vararehtori Kimmo Kontula myönsi, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ulkoisista paineista johtuen jäänyt tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen varjoon:

– Helsingin yliopistolla on tällä hetkellä kovat paineet opiskelijoiden valmistumisesta ja tutkimuksen profiloimisesta. Yliopistokeskuksilta kaivataan aitoa lisäarvoa, joka voi syntyä esim. joustavien toimintaympäristöjen ja monitieteisten, eri yliopistojen yhteisten tutkimus- ja koulutushankkeiden kautta.

Alarinta muistutti, että yliopistokeskusten ja alueellisen elinkeinoelämän suhteet ovat kehittyneet kohteliaasta kiinnostuksesta molemminpuoliseen riippuvuuteen.

- Yliopistokeskukset voisivat tuoda suomalaiseen innovaatiojärjestelmään kysyntälähtöisyyttä, joka järjestelmästä kansainvälistenkin arvioiden mukaan puuttuu.

Alarinnan mukaan on välttämätöntä, että keskittämisen sijaan viedä etenkin aikuisille suunnattua koulutusta sinne, missä työssäkäyvät ja perheelliset potentiaaliset opiskelijat asuvat.


Teksti: Maria Väkiparta