Olet täällä

Yhteisöllisestä oppimisesta asiantuntijuuteen



Eurasta syntyisin oleva erikoistutkija Arja Lemmetyinen lähti henkilökohtaisen kiinnostuksen motivoimana innoissaan mukaan synnyinkuntansa Euran ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön yhteistyöhön. Tavoitteena oli kehittää Kauttuan Ruukinpuistoa osana alueellista Satakunnan kulttuuriliiketoiminnan kehittämistyötä. Projektitutkija Lenita Nieminen toi kehittämishankkeeseen oman osaamisensa taide- ja kulttuurikentältä.

- Ensimmäisessä vaiheessa järjestimme taidelähtöisiä menetelmiä soveltavia kick off –työpajoja, joissa osallistujina olleet euralaiset yrittäjät ja kunnan toimijat ideoivat tapoja kehittää Ruukin aluetta. Tämän jälkeen edettiin niin, että opiskelijat tulivat asteittain mukaan hankkeeseen, Nieminen kertoo.

Porin yliopistokeskuksen opiskelijat tutustuivat kehittämistyön keskipisteenä olevaan Kauttuan Ruukinpuistoon. He saivat ensin tietoa alueesta Euran kunnan edustajilta ja Ruukin alueen toimijoilta. Kentän saatua äänensä kuuluviin painopiste siirtyi opiskelijoihin. Luovan talouden maisteriohjelman opiskelijat saivat tehtäväkseen kehittää alueen yrityksille liiketoimintakonsepteja. Samalla käynnistettiin yhteistyö Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman kanssa.

- Alusta alkaen Ruukinpuiston alueen kehittäminen oli monialainen kokonaisuus. Opiskelijat eivät etsineet toimintatapoja vain liiketalouden ja markkinoinnin näkökulmasta. He pääsivät opintojaksojen aikana käsiksi Ruukin monikerroksisuuteen myös esimerkiksi maisemantutkimuksen, kaavoituksen, historian ja kulttuuriperinnön kautta, kertoo Lemmetyinen.

Luovan talouden maisteriohjelman opiskelijat oppivat kokemuksen kautta

Kauttuan Ruukinpuiston kehittämishankkeessa hyödynnettiin uudenlaista oppimismenetelmää. Alueen yrittäjät sekä kehittäjäorganisaatioiden edustajat kommentoivat opiskelijoiden ideoimia kehittämiskonsepteja esittelemällä omia näkökulmiaan niihin. Näin opiskelijat olivat suoraan kosketuksissa kentän toimijoihin ja pääsivät real life –kontekstissa konkreettisesti kokemaan, miten verkostoiden jäsenten lähtökohdat ja painotukset saattavat erota toisistaan.

- Tämän tyyppinen luentosaleista pois viety oppiminen haastaa niin opiskelijat kuin opettajatkin. Pelkän teorian pänttäämisen sijaan opiskelijat joutuvat epämukavuusalueelle, jossa ei ole valmiita vastauksia. Samaan aikaan opettajien on oltava valmiita oppimaan opiskelijoilta, Nieminen sanoo.

Vaikka soveltamista vaativat projektikurssit ovat monesti työläitä, ne myös kehittävät opiskelijoiden asiantuntijuutta aivan eri mittakaavassa kuin perinteiset lukemiseen ja tenttimiseen perustuvat kurssit.

- Todelliset toimeksiannot motivoivat opiskelijoita pyrkimään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Motivaatiota tuki se, että opiskelijat tunsivat olevansa tasavertainen osa Ruukin kehittämisprosessia opettajien ja toimeksiantajien yhtäläisen sitoutumisen kautta, kertoo Lemmetyinen.

Kauttuan Ruukinpuiston kehittämisprojektiin osallistuminen valmensi opiskelijoita yhteiskunnan ja työelämän jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin. Talouden kiihtyvä globalisoituminen edellyttää yliopisto-opiskelijoita uudenlaisia valmiuksia.
- Opiskelijoiden keskeisiä taitoja ovat kyky toimia tiimeissä ja löytää luovia ratkaisuja alati muuttuviin tilanteisiin. Yhteisöllinen oppiminen, yhdessä tekeminen ja verkostot ovat pinnalla tämän hetken yhteiskunnassa, jossa tieto vanhenee entistä nopeammin ja jatkuva uuden oppiminen on välttämätöntä, korostaa Nieminen.

Vaikka Euran kunnan kanssa käynnistetty hanke on tällä erää viety loppuun, jatkuu yhteistyö Kauttuan Ruukinpuiston kanssa. Työn alla on edelleen kehittää siellä toimivien yritysten brändiä muun muassa hyödyntämällä alueen merkittävää kulttuuriperintöä.

- Seuraava askel Ruukinpuiston yritysten brändien kehittämisessä on ammentaa kulttuuriperinnöstä henkistä pääomaa ja käydä arvokeskustelua, jonka avulla yrittäjien ymmärrys erityisesti aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä saataisiin yhtenäisemmäksi, Lemmetyinen kertoo.

Teksti ja kuvat: Piritta Huhta