Olet täällä

Yhdistyskärpäsen puremasta ei pääse eroon






”Yhdistyskärpäsen puremasta on vaikea parantua”
Opiskelijat vaikuttavat yliopistokeskuksessa

26.9.2006

Tavat opiskelijapolitiikassa ovat muuttuneet paljon sitten 1960-luvun äänekkään opiskelijapolitiikan. Unohtakaa huomiota herättävät marssit, unohtakaa kärkevät kommentit. Sen aikainen toiminta leipoi kuitenkin monista opiskelija-aktiiveista päivän politiikan kärkinimiä. Siinä missä 60-luvun aktiivi korotti ääntään, tämän päivän aktiivi etenee rauhassa ja harkiten.

Opiskelijavaikuttaminen on yliopistokeskuksen kasvaessa yhä tärkeämpää. Se antaa myös opiskelijalle hyödyllistä kokemusta, ja mahdollisuuden viedä eteenpäin itselleen tärkeitä asioita. Opiskelijaperinteiden ollessa Porissa vielä suhteellisen nuoria, vahvistaa näkyvä opiskelijatoiminta Porin leimaa opiskelijakaupunkina.

– Pidän järjestötoiminnasta ja haluan saada opiskeluajasta irti kaiken mahdollisen osallistumalla monenlaiseen toimintaan. Tahdon myös omalta osaltani vaikuttaa asioihin ja olla mukana parantamassa paikallisesti opiskelijoiden oloja, kertoo Turun yliopiston opiskelija Tuulia Nurminen.

– Yhdistyskärpäsen puremasta on vaikea parantua. Kokemukset, joita tästä työstä saa, ovat olleet opettavaisia tulevaisuutta ajatellen. Paljon on tullut tehtyä kaikenlaista. On ollut myös hienoa tutustua eri alojen toimijoihin ja luoda uusia kontakteja. Tiedän myös työelämän arvostavan kokemusta opiskelijayhdistystoiminnasta, summaa Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä opiskeleva Leena Friman.

Leena toimii tällä hetkellä Porin Ylioppilasyhdistyksen Pointer ry:n puheenjohtajana. Pointer on yliopistokeskuksen kaikkien tutkinto-opiskelijoiden opiskelijayhdistys, jonka tehtävänä valvoa opiskelijoiden etua, järjestää tapahtumia ja huolehtia opiskelijapalveluiden järjestämisestä jäsenilleen.

Jokaisella yksiköllä on myös oma ainejärjestönsä. Lisäksi toimii SAKKO, joka rakentuu Pointerin lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulun ja diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestöistä. SAKKO:n puheenjohtaja Tuomas Meriniemi korostaa opiskelijavaikuttamisen hyödyllisyyttä.
– Mikään kurssi ei tarjoa sitä tietoa ja taitoa jota tämän kautta on kerääntynyt ja oppinut.

Opiskelijatalo ja liikuntatilat tärkeitä

Opiskelijoiden pohtiessa parannusehdotuksia, liikuntamahdollisuudet ja opiskelijatalo nousivat ylitse muiden.
– Opiskelijoiden hyvinvointiin liittyen liikuntamahdollisuudet ovat Porissa hieman heikommalla pohjalla kuin suuremmissa yliopistokaupungeissa. Syy tähänkin löytyy rahoituksesta. Pitkään on jo puhuttu mahdollisuudesta saada Puuvillan tiloihin oma kuntosali, jollainen oikeastaan kaikista muista opinahjoista jo löytyykin, Leena Friman mainitsee.

Opiskelija-aktiivien mielestä Poriin olisi ehdottomasti saatava ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen opiskelijat yhteen keräävä opiskelijatalo. Paikkakin on jo mietitty valmiiksi: vanha hotelli Otava.
– Typerintä mitä voin kuvitella, on antaa Otavan maata toimettomana ja kuvitella, että siihen muuttaa hetkenä minä hyvänsä huippuvuokralainen. Aktiivien olisi sekä yliopistokeskuksella että SAMK:ssa syytä rummuttaa talon puolesta aktiivisemmin, vaikkakin jossain määrin hanke lienee jo edistynyt, mainitsihan kaupunginjohtaja siitä epämääräisesti vappupuheessaan, mainitsee opiskelijapolitiikassa mukana ollut Turun yliopiston opiskelija Tommi Iivonen.

Ensi keväänä valmistuvan Suomen ensimmäisen yliopistokeskusten opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen perusteella saadaan lisää tietoa siitä, miten yliopistokeskuksen opiskelijat voivat ja miten heidän hyvinvointiaan voitaisiin parantaa yliopistokeskuksessa, emoyliopistoissa ja Porin kaupungissa.

Toimintaan lisää radikaalisuutta

Korkeakouluopiskelijat eivät ole siis Porissa passivoituneet. Onko kuitenkin niin, että osallistuva ja kantaa ottava opiskelijapolitiikka kaipaa vielä lisämaustetta? Virheiden tekeminen on opiskelijatoiminnassa täysin sallittua.

Tommi Iivosen mielestä opiskelijat voisivat lisätä toimintaansa annoksen radikaalisuutta.
– Vaikka en Pariisin vuoden 1968 kaltaisia mellakoita toivokaan, olen useasti sanonut, että nykyisen kaltainen meininki ei olisi Pariisissa vuonna 1968 menetellyt. Ei opiskelijatoiminta ole suuren yrityksen johtamista, jossa virheet maksavat miljoonia ja satojen, jopa tuhansien ihmisten työpaikat ovat vaakalaudalla, Iivonen muotoilee.

Teksti: Joonas Josefsson
Kuvat: Eija Hammarberg