Ydinvoimaosaamisesta suomalainen uusi vientituote

TTY:n Porin tuotantotalouden yksikkö mukana suunnittelemassa ydinvoimaosaamiskeskusta Olkiluotoon 22.3.2007Suomalaisten sähköntarve lisääntyy kovaa vauhtia. Uudet teknologiatuotteet, kuten plasmatelevisiot tarvitsevat yhä enemmän virtaa toimiakseen....


TTY:n Porin tuotantotalouden yksikkö mukana
suunnittelemassa ydinvoimaosaamiskeskusta Olkiluotoon
22.3.2007

Suomalaisten sähköntarve lisääntyy kovaa vauhtia. Uudet teknologiatuotteet, kuten plasmatelevisiot tarvitsevat yhä enemmän virtaa toimiakseen. Sähkön suurin kuluttaja, teollisuus on korkeasuhdanteen takia kovassa vedossa.

Vaikka on esitetty pohdintoja siitä, ettei kuudeskaan ydinvoimala tuo yksin ratkaisua kasvavaan energiantarpeeseen, on sen rakentamista pidettävä yhä yhtenä vaihtoehtona. Tällä hetkellä Eurajoella rakenteilla olevan OL3 ydinvoimalan työvoimasta on suuri osa ulkomaista. Jotta ydinvoimasektori työllistäisi jatkossa enemmän myös suomalaista työvoimaa, on muun muassa tästä syystä perustettu hanke, joka kartoittaa alan turvallisuuskulttuuria, palvelutuotantoa, osaamista ja sen siirtoa, kansainvälistymistä ja verkostoitumista. Tämän esiselvityshankkeen taustalla on ajatus ydinvoimasektorin osaamiskeskuksen perustamisesta Olkiluotoon.

Mukana hankkeessa ovat Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Porin tuotantotalouden yksikkö, TVO, Empower, Posiva ja Eurajoen kunta.
– Tällä hetkellä ollaan esiselvitysvaiheessa, jossa tarkastellaan miten ydinvoimasektori toimialana pystyisi tulevaisuudessa kehittymään, kertoo TTY:n tutkija Timo Halima.

Aikaisemmin ydinvoimaloiden rakennuttaminen on kuulunut valtion sisäisiin hankkeisiin, nykyisin rakentaminen perustuu konsortiosopimuksiin eri tekijöiden, kuten esimerkiksi laitostoimittajien tai laitevalmistajien ja rakennuttajan välillä. Näiden monikulttuuristen yritysten hallittavuudessa ja kontrolloinnissa vaaditaan nykyisin huomattavasti enemmän eri alojen osaamista.

Ydinvoimaosaamisesta suomalainen
vientituote

Osaamiskeskushankkeen fokus on ydinvoimasektorin osaamisen kehittämisessä. Osaamiskeskuksen avulla olisi tulevaisuudessa tarkoitus muun muassa parantaa suomalaisten yritysten liiketoiminnallisia edellytyksiä kansainvälisesti ydinvoimasektorilla.

– Ydinvoimaosaamisesta on tulossa yhä enemmän vientituote, esimerkiksi juuri nyt kilpailutetaan kuka tekee ydinvoimalan Japaniin. Tällä hankkeella tarkastelemme niitä osa-alueita, jotka alihankkijoilla pitää olla kunnossa, jotta he voivat toimia tällä toimialalla, selvittää Halima.

Hankkeen esiselvitysvaiheessa 60:lle alan toimijalle tehty kysely, johon vastasi 41 eri yrityksen ylemmät toimihenkilöt.
– Kyselyn avulla kartoitimme juuri niitä näkemyksiä, joita yrityksissä nähdään ydinvoima-alan kansainvälistymisessä, verkostoitumisessa, palvelutuotannossa ja turvallisuudessa, Halima kertoo.
– Osaamiskeskuksessa olisi mm. mahdollista räätälöidä eri yritysten tarpeidenmukaisia koulutuspaketteja tai tutkimustöitä.

Hiljaista tietoa ei saa hukata

Yksi tärkeä syy osaamiskeskuksen perustamiselle on toimialan työntekijöiden eläköityminen. Ydinvoimasektorille tarvitaan paitsi uusia yrityksiä ja toimijoita, myös uusia työntekijöitä vanhojen tilalle. Osaamiskeskuksen avulla olisi mahdollista siirtää kokemusperäistä ns. hiljaista tietoa uudelle sukupolvelle ja turvata verkostoitumisella alan toimijoiden pysyminen mukana ydinvoimasektorilla.

– TVO:lla on tällä hetkellä töissä samoja miehiä, jotka olivat rakentamassa Olkiluodon ensimmäistä ydinvoimalaa 1970-luvulla. Nyt on tärkeää varmistaa näiden miesten osaamisen siirtäminen eteenpäin nuorille, TTY:n tutkija Samuli Nurminen selventää.

Turvallisuuskysymyksissä erilaisia
näkemyksiä eri maissa

Ydinvoimala-alalla, missä turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää, on tärkeää luoda kaikille toimijoille ymmärrys yhteisistä pelisäännöistä.

– Tähän saakka TVO:lla ja Fortumilla on ollut omat Nuclear Service-koulutuksensa, mutta pienille alihankkijoille ei ole ollut tarjolla räätälöityä alan koulutusta, mainitsee Samuli Nurminen.
Ydinvoima-alalla turvallisuuskysymyksissä suuntaus on viime aikoina ollut yhteisten standardien etsiminen, jotta ongelmatilanteilta vältyttäisiin eri toimijoiden välillä.

– Turvallisuuskulttuurin kehittäminen ydinvoima-alalla on pitkä prosessi. Suomessa turvallisuuskysymykset on hoidettu hyvin, mutta eri maissa ajatusmallit ovat erilaisia ja näistä voi joskus tulla ristiriitoja, Nurminen huomauttaa.

Ydinvoimasektorin osaamiskeskushankkeen esiselvitysvaihe on tarkoitus saada valmiiksi alkusyksyyn 2007 mennessä.

Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg