Olet täällä

Visioita Puuvillan ilmeen kohentamiseksi



TAIKIN OPISKELIJOIDEN VISIOITA PUUVILLAN ILMEEN KOHENTAMISEKSI

12.4.2006

Minna Heikinahon ja Laura Liljan ohjauksessa tehdyt työsuunnitelmat sisältävät materiaali- ja työtapaselvitysten lisäksi viitteellisen kustannusarvion. Raatilaisena valintaa suorittavat professori Harri Laakso TaiKista, Kalevi Halminen Renor Oy:sta, Liisa Nummelin Satakunnan Museosta sekä Olavi Mäkelä Porin kaupunkisuunnittelusta.

Ilmeisen vaikean valinnan edessä tulevat raatilaiset olemaan. - Valitettavasti meillä on vain yksi vesitorni, kiteytti Halminen. Vesitornin maisemallista häivyttämistä on jo ehditty pohtia ja luontevaksi suunnittelukumppaniksi saatiin Taik:in Porin yksikkö. - Suunnittelussa on otettava huomioon suojelulliset ja kaavalliset asiat, totesi Halminen. - Toteutuskelpoisin ehdotus valittaneen, mikäli ei päädytä vesitornin jättämiseen sellaisekseen. Renor Oy suhtautuu suunnitteluun kuitenkin vakavalla mielellä.

Liisa Nummelin puolestaan kiitteli töitä tehtaan historiallisen luonteen arvokkaasta käsittelystä. Olavi Mäkelän poissaollessa töitä katsasti arkkitehti Risto Reipas, ja totesi niiden olevan korkeatasoisia.

Kankaita, valoa ja terästä

Esitellyt työt ovat toisistaan poikkeavia, raikkaita ja ennakkoluuulottomia suunnitelmia. Lähtökohtana kussakin teoksessa on opiskelijan oma taiteellinen tausta. Mirva Sopanen lähti valoteoksessaan ajatuksesta, että teollisuusympäristöt ovat kautta aikojen rytmittäneet ihmisten työ- ja vapaa-aikaa. Ihmishahmot valaistussa vesitornin seinässä kuvaavat historian vaiheita muotikuoseineen. Noora Jaakkolan ja Pilvi Tuomaisen kaksi erillistä ehdotusta pohjautuivat vahvasti historiaan, etenkin suunnittelija Raili Konttisen kankaisiin. Konttinen toimi Porissa vuosina 1955-76.

Kaisa Nyberg ja Anni Venäläinen Kasvu- ja Kehrä -nimisissä ehdotuksissa suunnittelivat vesitornin eliniän pidentämistä päällystämällä torni teräksellä tai lämpökäsitellyllä puulla. - Puu on selkeä pari käsintehdylle tiilelle, arvioi Venäläinen. Nybergin ajatus oli yhdistää teräs villiviiniin, ottaen huomioon kummankin oma luontainen käyttäytyminen. - Korten teräs muuttuu teollisessa ilmastossa kuukausien saatossa eri väriseksi, ja valuttaa myös ruostevettä, huomautti Nyberg.

Työturvallisuusasioita ei sovi unohtaa, muistutti Halminen, mutta lupasi viheralueen hoitajien huolehtivan mahdollisista köynnöskasveista.

Kustannusarviot liikkuivat tuhansista aina kymmeniin tuhansiin euroihin, joskin arviot saattavat heitellä vielä. Pääsiäisen jälkeen käyvät Renorin edustajat tutustumassa vielä tarkemmin nyt esiteltyihin töihin.

Etusivun kuvassa Pilvi Tuomainen.

Teksti ja kuvat Eeva Sinerjoki