Olet täällä

Vihreä valo nesteytetylle maakaasulle



Esiselvitys: LNG-markkinoista uutta liiketoimintaa Satakuntaan

LNG:n eli nesteytetyn maakaasun käyttö on kansainvälisten arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti kasvusuhdanteessa. Erityisesti Euroopassa käyttöasteen on povattu nousevan kiihtyvällä tahdilla. Maakaasun etuina nähdään sen ympäristöystävällisyys verrattuna esimerkiksi öljyyn, nopeasti kehittyvä kuljetusinfrastruktuuri sekä laskeva markkinahinta. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu (TuKKK) selvittivät maakaasun käytön potentiaalia vielä täysin neitseellisellä Satakunnan alueella. Selvityksen mukaan nesteytetyn maakaasun infrastruktuuri toisi lisää liiketoimintaa sekä vähentäisi teollisuuden tuottamia hiukkaspäästöjä.

Teollisuuden suuryrityksissä käyttöpotentiaalia

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun projektitutkija, kansantaloustieteilijä Ari Karppinen on MKK:n tutkija Minna Alhosalon kanssa työstänyt selvitystä viime vuoden elokuusta lähtien.

- Tarkoitus oli kartoittaa potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia nesteytetyn maakaasun markkinoilla, eli selvittää ketkä tällä alueella mahdollisesti kysyvät ja ketkä mahdollisesti tarjoavat LNG:tä, Karppinen kertoo.

Satakunnan alueen 15 000:n yritysyksikön joukosta haarukoitiin Suomen Kaasuyhdistyksen avulla 93 todennäköisintä LNG:stä kiinnostunutta. Parinkymmenen yrityksen edustajaa haastateltiin, lopuille lähetettiin kysely aiheeseen liittyen.

- Suurimmat potentiaaliset käyttäjät löysimme metallin jalostuksen ja kemianteollisuuden suurista yrityksistä, kuten Sachtleben, Luvata, Norilsk Nickel ja Boliden Harjavallassa. Tarjontapuolella haastattelimme Gasumia ja AGA:a, jotka ovat kiinnostuneita kaasun tuonnista Suomeen.

Tahkoluoto sopiva maakaasuterminaalille

Mikäli Satakuntaan ryhdyttäisiin tuomaan nesteytettyä maakaasua, synnyttäisi se selvityksen mukaan alueelle liiketoimintamahdollisuuksia monella sektorilla. Ensinnäkin kuljetuksen mahdollistavan infrastruktuurin rakentaminen työllistäisi paikallisia yrityksiä, toisaalta käytön jo alettua maakaasun kuljetus käyttökohteisiin vaatii toimintavarman ketjun.

- Jollakin laivalla on kaasu rahdattava tänne, varastoitava täällä ja kuljetettava loppukäyttäjälle, Karppinen sanoo.

Kaasuterminaaleja ei Itämeren alueella ole kuin yksi, Ruotsin Nynäshamnissa, mutta Suomessa vastaavia suunnitellaan muutamaan satamaan. Karppisen mukaan Porin Tahkoluoto tai Rauman satamat olisivat Satakunnan yrityskäytön kannalta hyviä paikkoja kaasuterminaalille. Karppisen ja Alhosalon arvion mukaan LNG:n keskimääräinen maakäyttöpotentiaali polttoaineena ja teollisuuden eri prosesseissa olisi 165 000 tonnia vuodessa. Merenkulkualan vuosittaiseksi aluskäytöksi he laskivat 20 000 tonnia vuoteen 2020 mennessä.

Ratkaisu rikkidirektiiviin

Juuri merenkulun kannalta maakaasun käyttö on suomalaisesta näkökulmasta varsin mielenkiintoinen. Vuonna 2015 astuu voimaan keskustelua herättänyt rikkidirektiivi, joka määrää laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden alennettavaksi Itämeren alueella lähes nollaan.

- Meriteollisuus on kuljetuskustannusten vuoksi huolissaan. Vaihtoehtoina on joko vähärikkisen polttoaineen käyttö, rikkipesurin käyttö laivoissa tai sitten LNG:n käyttöönotto, joka voisi olla pidemmällä tähtäimellä hyvä ratkaisu, Karppinen kertoo.

Ympäristönäkökulma on pätevä myös maakäytön suhteen. Teollisuusvaltainen Satakunta on maakunnista kolmanneksi suurin rikkidioksidipäästöjen tuottaja.

- Mahdollisen kustannuskilpailukyvyn paranemisen lisäksi Satakunnalle keskeinen teollisuus saisi nesteytetystä maakaasusta siis myös ympäristöhyötyä.

Teksti ja kuvat: Teijo Rantanen