Olet täällä

Vieraskynä: Risto Ojanen




Taidetoimikunnalla on kokoajan rooli

5.2.2009

Taiteen tekeminen ymmärretään nykyään laajemmin kuin superyksilön valaistumisena, jonka seurauksena taideluoma saa maat ja taivaat järkkymään.

Juuri 40 vuotta täyttänyt taidetoimikuntalaitos on alusta asti käsittänyt tehtävänsä monien toimijoitten yhteistyönä. Kun varsinkin eri alojen ihmiset törmäytetään keskenään, syntyy herkästi sellaista, mitä ei ennen ole syntynyt.

Läänintaiteilijat panevat hankkeita alulle ja luovat niihin sisältöjä - useimmiten yhdessä muiden kanssa. Kumppanuudet ovat johtaneet taidealojen yhteisiin, parhaimmillaan yllätyksellisiin ja tuoreisiin lähestymiskulmiin ja toteutustapoihin. Työnsä luonteen mukaisesti läänintaiteilija liukuu hankkeesta toiseen, ja niitä on yhtäaikaa useita. Moni hanke alkaa elää omaa elämäänsä ilman käti-löään, mikä on tarkoituskin. Toimijakenttä vie hankkeita eteenpäin, syventää niitä, muuntaa ja myös lopettaa ne tai antaa niiden päättyä, kun hetki on koittanut. Vaikutuksia on senkin jälkeen, suoria ja epäsuoria. Syntyy myös pysyviä rakenteita.

Vaikka läänintaiteilijat ovat alueellisten toimikuntien keskeinen voimavara, samankaltainen taiteenedistämisen yhteistyön mosaiikkimainen rakentuminen näkyy, kuuluu ja vaikuttaa muinkin tavoin. Muutama esimerkki Satakunnasta:

1. Ulkopuolisen vihjeen perusteella taidetoimikunta halusi vaikuttaa siihen, että Porin funkis-rautatieaseman odotustilasta saataisiin nykyistä viihtyisämpi. VR lähti tuumaan mukaan omine arkkitehteineen ja toimikunta haastoi kolme satakuntalaista taidetoimijaa ideoimaan. Ajatus oli saada innostava ja erilainen työmaa taiteilijoille. Onnistuneimmillaan toteutuksesta visioitiin pilottia maan kolhoimpien asemarakennusten ilmeen kohentamiseksi. Hanke on etenemässä.

2. Yhdessä maakuntaliiton ja muutaman muun tahon kanssa toimikunta sai käsistään pari vuotta sitten kulttuurin toimenpideohjelman vuoteen 2013 asti. Parhaillaan paperia päivitetään. Ohjelman rustannut joukko ei siis usko kirjanneensa vuodesta toiseen sellaisinaan toimivia jumalallisia näkyjä taiteen tilasta. Päivitys on merkki kulttuurikentän elämisestä. Mikäli ohjelmilla halutaan oikeasti vaikuttaa, niitä ei yksinkertaisesti voi makuuttaa.

Toimenpideohjelman nimenä (Ilon ja valon Satakunta) on taidetoimikunnan joka toinen vuosi toistuva maakunnan taide- ja kulttuuritapahtumien markkinointitempaus. Se koostuu monen kokoisista ja näköisistä, puntaroiduista ja hetkessä polkaistuista tapahtumista. Saman idean henkeä noudattaen myös asiakirja kuuluu pitää lakkaamatta aktiivitilassa.

Päivittämisen käytännön lähtölaukauksena oli kommentointitilaisuus, jossa painettuun ohjelmaan saattoi ottaa kantaa kuka tahansa halullinen, tässä tapauksessa 30 henkeä. Heidän havaintojensa pohjalta alkuperäinen aivoriihi täydentää ohjelmaa, joka tarjoaa mahdollisia suuntia maakunnan yhteiselle kulttuurikentälle.

3. Taidetoimikunta pani toimeen viime kesän SuomiAreenan keskusteluista yhden. Johtopäätös oli, että Pori on festivaalikaupunki. Mainiota asiantilaa vahvistaaksemme sovittiin, että toimikunta kutsuu festivaalijärjestäjät koolle arvioimaan, miten keskinäinen yhteistyö voisi olla hyödyksi. Parhaillaan organisaatiot kaavailevat yhteisiä markkinointiponnistuksia lujittaakseen Porin imagoa kulttuurikaupunkina.

4. Taidetoimikunnan itseymmärryksen lisäämiseksi on sen apurahoituspäätöksistä tekeillä Porin yliopistokeskuksen kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksessa tutkimus. Omasta tiedeyhteisöstä tuleva ulkopuolinen palaute on arvokasta tietoa taidetoimikunnan vaikuttavuuden arvioimisessa.


Risto Ojanen
Kirjoittaja on Satakunnan taidetoimikunnan pääsihteeri