Olet täällä

Vieraskynä: Marja-Leena Blomroos




Tradenomi – ekonomi: Vastakkainasettelua, korvaavuutta vai joustavasti toimivan opiskeluyhteisön tuottama erinomainen asiantuntijapari

29.9.2008

Työpaikkailmoittelussa yritykset hakiessaan uusia osaajia ja usein rinnastavat tradenomin ja ekonomin. Linjaus on mitä ilmeisin. Teksti voi kuulua esimerkiksi, että etsimme nuorta vuorovaikutustaitoista liiketoimintaosaajaa, tutkintovaatimuksena joko tradenomi tai ekonomi. Mielestäni yritysten rekrytoijat ovat aivan oikealla tiellä. Näillä liiketoimintaosaajilla pitää olla yhtä vahva liiketoiminnan perusteiden hallinta työmarkkinoille siirtyessään, joten molemmat ovat yhtä päteviä rekrytoitavia.

Vastaako koulutus tätä ideaalia? Vastaa toki, mutta edellyttäisi muutamia uusia linjauksia ja yhteistyötä. Miltä kuulostaisi…

Poistetaan koulutuksessa aikojen saatossa syntyneet keinotekoiset raja-aidat ja ryhdytään aidosti ja opiskelijalähtöisesti tekemään yhteistyötä, joka mahdollistaa nuorille täysipainoiseksi ammattilaiseksi ja osaajaksi kehittymisen määrätietoisten valintojen ja vankan asiansa osaavan ohjauksen avulla. Valinnaisuus on mahdollista, kun useat kouluttajat omissa organisaatioissaan mahdollistavat joustavan opiskelun ja aidosti ottavat käyttöön periaatteet, joilla muualla hankittua osaamista ryhdytään tunnistamaan ja tunnustamaan.

Onko ajattelemisen arvoinen idea suunnitella toteutettavaksi liiketoimintaosaamisen koulutus, jossa opiskelija opintojensa aikana ja omaan osaamiseensa perustuen kokoaa omaan mielenkiintoon ja omaan henkilökohtaiseen osaamistasoon perustuvan tutkinnon. Kaikki opiskelijat kuitenkin aloittaisivat samalta perustalta.

Toiset ovat teoriasuuntautuneita, toiset haluavat tehdä asioita ja kokea osaamista ja oppia kokemisen kautta. Mielessä on pidettävä tosiasia, jotta voi työurallaan menestyä ja kehittyä: kaikkien opiskelijoiden täytyy hankkia vahva perusta liiketoimintaosaamiselleen. Tämä perusta on sama riippumatta siitä, millaisen tutkinnon jossain opintojen vaiheessa haluaa suorittaa.

Joustoa ja vaihtoehtoisuutta

Opetussuunnitelmiin on saatava joustoa ja vaihtoehtoisuutta sekä opintojen toteuttajan että opiskelijan näkökulmasta. Tietyn kaavan mukaisen suoriutumisen tilalla keskityttäisiin osaamisen kartuttamiseen omien taitojen sekä oman urasuunnitelman perusteella. Klassinen esimerkki on tietysti tapaus, jossa opiskelija on taitava matematiikassa. Hän luo itselleen erittäin matemaattisesti painottuneen liiketoimintaosaajan profiilin. Toinen on erinomainen kielissä. Hän kokoaa perusosaamisensa ympärille toisenlaisen ohjelman.

Kouluttajien vahva ja intensiivinen yhteistyö mahdollistaisi laajemman vaihtoehtoisuuden tarjoamisen opintojen suunnitteluun. Perusopintovaiheen jälkeen opiskelijoille mahdollistettaisiin lisäksi myös monipuoliset vaihtoehtoiset tavat suorittaa osaamista ja taitoja syventäviä opintoja. Opiskelija voisi osallistua T&K -projekteihin erilaisissa rooleissa ja koota itselleen vivahteikasta osaamisportfoliota mm. projektiassistentin, projektisihteerin, projektin taloussuunnittelijan ja projektipäällikön tehtävistä.

Panostus pienryhmäohjaukseen

Kansainvälisen verkko-opetusyhteistyön avulla opiskelijoille mahdollistettaisiin osallistuminen myös ulkomaisten asiantuntijoiden ohjaukseen. Verkkoa käytettäisiinkin sellaisen erityisen opin saamiseksi, jossa tarvittava asiantuntija on maantieteellisesti kaukana. Yksinopiskelun sijasta panostus kohdistuisi erittäin vahvasti pienryhmäohjaukseen. Mallissa pidemmällä opiskeluissa olevat vahvistavat osaamistaan toimimalla assistentteina ja pienryhmävetäjinä.

Opettajien ja tutkijoiden vahva osaaminen olisi tietysti aina tukena. Pienryhmissä kulloinkin käsiteltävän aiheen mukaan eri alojen opiskelijat tekisivät asiantuntijavierailuja ja laatisivat asiantuntijaluentoja omasta alastaan ja toimisivat neuvonantajina. Näin opiskelijat pääsisivät tutustumaan laajasti eri alojen erityisosaamiseen ja tutuksi tulisi oman alan liittyminen kyseessä olevaan yhteiseen pulmaan, johon kyseinen pienryhmä yhdessä on etsimässä ratkaisua. Muiden alojen opiskelijakollegat tulevat näin tutuiksi mallissa jo opiskeluaikana.

Kieltenopetuksessa yhteistyössä suunnitellaan ja toteutetaan erittäin laaja kielten tarjonta. Tässäkin asiaa lähestytään ihmisten erilaisuuden kautta. Opiskelijalle mahdollistetaan, että hän voi keskittyä yhteen tai kahteen kieleen, jotka hän opiskelee erittäin perusteellisesti. Toinen opiskelija taas suunnittelee uraa, jossa monien eri kielien osaaminen on selvä etu, ja hän voi laajasta valikoimasta valita omaa urasuunnitelmaansa tukevat kieliopinnot.

Päämääränä oleva tutkinto ei kummassakaan tapauksessa rajoita opiskelijan kielivalintoja. Kieltenopetuksessa on käytössä erittäin selkeästi määritellyt osaamistasot ja kriteerit tasoille. Sillä, mikä organisaatio kielen opetuksesta eri kielten osalta vastaisi, ei pitäisi olla mitään esteitä olemassa. Kielen oppimista tapahtuu muussakin yhteydessä kuin varsinaisesti juuri oppitunneilla. Tähän malliin on vain kehitettävä tapoja osoittaa saavutettu osaaminen.

Opiskelija ei ole ajopuu

Opiskelija ei ole ajopuu, joka ajelehtii tutkintosatamaan, vaan jokainen valmistuva korkeakoulututkinnon suorittanut on juuri sellainen asiantuntija kuin omat taidot ja mielenkiinto ja suuntautuminen ovat tuottaneet. Hän kokee saaneensa huippuosaajien tukea ja kannustusta ja ideoita, miten päivästä toiseen kehittyy yhä paremmaksi liiketoimijaksi. Hän on ylpeä erilaisuudestaan saatuaan opiskella tietyt kokonaisuudet ammatillisen osaamisen lähtökohdista ja on siten saanut vankan ammatillisen tekemisen taidon, toisaalta tietämyksen siitä, miten yrityksen toimintaa johdetaan ja kehitetään strategisesti. Hän osaa johtaa vaativiakin projekteja aika pian valmistumisen jälkeen, onhan hän toiminut monipuolisesti tutkimusprojekteissa.

Tutkinto voi toiselle merkitä selkeästi uraa kotimaassa ja toiselle kansainväliset työmarkkinat ovat itsestään selvyys. Kummatkin ovat opiskelleet Satakunnan korkeakoululaitoksessa joustavan ja kannustavan yhteistyön hengessä, eivätkä kummankaan opiskelut keskeytyneet pakolliseksi kirjoitettuun opintojaksoon. Näinhän voi vielä juuri tämän hetkisessä koulutuksessa käydä, jos tiedot ja taidot eivät riitä eikä korvaavaa suoritustapaa ole.

Tämä ei ole utopiaa vaan ajatukset ovat nousseet ja laajentuneet koskemaan laajasti kaupallista ja liiketoimintakoulutusta, koska olen saanut olla mukana Satakunnan korkeakoululaitos -hankkeen kielten opetuksen työryhmässä. Työryhmässä olen kokenut, että kaikkien organisaatioiden osalta me, opettajat, kouluttajat ja opiskelijan kanssa työskentelevät, olemme henkilötasolla innokkaita ja valmiita tekemään yhteistyötä, mutta toimintaa ohjaavat määräykset ja säännökset usein vievät pohjan yhteistyömahdollisuudelta. Joustavuutta ja osaamisen tunnustamista ja tunnistamista myös organisaatiotasolla ja muutos on uuden alku.


Marja-Leena Blomroos
Koulutusjohtaja, KTM
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Liiketoiminta ja kulttuuri Pori