Olet täällä

Vieraskynä: Anne Suominen




Akateemisista yrittäjiä?


13.11.2009

Kansalaisten koulutustaso nousee vähitellen Suomessa, eikö siis myös yrittäjien? Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä yrittäjissä on noussut viime vuosina muutaman prosentin, mutta lisää tarvitaan.

Lähimmän viiden vuoden aikana noin kolmasosa satakuntalaisista yrityksistä tarvitsee yritykseensä jatkajan. Sukupolvenvaihdos toteutetaan oman perheen keskuudessa tai haetaan ulkopuolinen yrityksen omistajaksi. Jotkut yritykset vain lakkaavat olemasta, toiset myydään ja sulautetaan johonkin toiseen yritykseen, koska jatkajia ei löydy.

Miksi yrittäjyysinnostus Suomen nuorilla on niin alhainen verrattuna esimerkiksi muihin EU-maihin? Riski on tutkimusten mukaan se mikä pelottaa. Suomen lainsäädäntö on ankara epäonnistuneille. Konkurssin leimasta on vaikea päästä irti, vaikka se olisi rehellisesti toteutettu vaihtoehtojen puuttuessa.

Suomessa on tällä hetkellä yrityksiä enemmän kuin koskaan ennen. Suurin osa yrityksistä on pieniä yrityksiä ja noin puolet on yksinyrittäjiä. Yrittäjistä suurin osa on ammattikoulu- ja opistopohjaisia.
Asianajotoimistot, lääkäriasemat, apteekit, arkkitehti-, konsultointi- ja suunnittelutoimistot ovat tyypillisiä yrityksiä, joissa yrittäjät ovat korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kenestä yrittäjä, minkälainen on yrittäjäpersoona? Yrittäjyysluentoja pitäessäni kehotan kuulijoitani mahdollista yrittäjyyttä miettiessään menemään peilin eteen ja kysymään itseltään onko minussa yrittäjyysainesta. Sisäistä yrittäjyyttä eli vastuun ottamista työstään, parhaansa tekemistä, luovuutta ja oma-aloitteisuutta tarvitaan kaikilta toisen palveluksessakin työskenteleviltä, mutta nämä ominaisuudet ovat pakollisia yrittäjälle. Yrittäjä ei saa olla liian turvallisuushakuinen, hallittuja riskejä pitää sietää.

Tapanani on sanoa, että yrittäjäksi ei voi opiskella, yrittäjäksi kehitytään. Yrittäjyysopinnot, joita yliopistokeskuksessammekin on mahdollisuus suorittaa, auttavat yrittäjän taipaleella ja yrittäjäksi lähtemisessä, mutta varsinainen yrittäjän työ ja sen mukanaan tuomat haasteet opitaan käytännössä.

Toivon, että elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyö lisääntyisi entisestään niin, että myös pienet yritykset kokisivat saavansa konkreettista hyötyä ja samalla opiskelijat saisivat enemmän tuntumaa yrityksiin. Oppilaitosten on mahdollista viedä uusinta tietoa opiskelijoidensa välityksellä yrityksiin. Kannustan opiskelijoita tarjoamaan yhteistyötä ja ottamaan rohkeasti yhteyttä pieniinkin yrityksiin, joita suurin osa satakunnankin yrityksistä on. Pienistä puroista saattaa kasvaa suuri virta. Toisin sanoen pienestä yrityksestä saattaa menetelmiä ja toimintatapoja muuttamalla, tuotekehitykseen panostamalla ja markkinointitutkimusten avulla erilaisiin viestintämenetelmiin siirtymällä tulla merkittävä kasvuyritys.

Oma yritys voi olla unelmien täyttymys ja vaihtoehto ammatille! Pyörää ei aina tarvitse edes itse keksiä, koska hyviä yrityksiä tulee myyntiin jatkuvasti. Ehkä korkeakoulusta valmistunut tarvitsee vielä enemmän rohkeutta yrittäjäksi lähtemiseen, kuin alemman koulutuksen saaneet, jos sanonta: tieto lisää tuskaa, pitää paikkansa. Omalla kohdallani olen vitsaillut, että jos olisin hyvä laskemaan, olisinkohan koskaan uskaltanut lähteä yrittäjäksi! Asiantuntijat nimittäin laskivat aivan erilaiset mahdollisuudet yritystoiminnastamme kuin itse laskimme. Luotimme omiin laskelmiimme ja olemme pärjänneet. Yrittäjyys on hieno asia, josta on vaikea irtautua siihen kerran langettuaan. Vastuu ja vapaus viehättää! Suomi tarvitsee lisää myös akateemisia yrittäjiä!

Anne Suominen
Puheenjohtaja
Satakunnan Yrittäjät ry