11.02.2015


Verkkolehti UCPoriNews

Porin yliopistokeskuksen verkkolehti UCPoriNews uutisoi ja taustoittaa ajankohtaisia tapahtumia ja tuo yliopistokeskuksen tutkijat ja tutkimushankkeet lähemmäs lukijaa.

11.02.2015

Pääkirjoitus

31.05.2016

Antti Saloniemi

Heli Leppäniemi

Hyviä uutisia

Koulutus, opiskelu ja sivistys ovat joutuneet altavastaajan paikalle kahdelta suunnalta. Yhtäällä kuulee varmana tietona, etteivät opinnot ja tutkinnot työmarkkinoilla juuri auta, koska näissä oloissa kukaan ei kuitenkaan saa töitä, ainakaan kunnollista sellaista. Toisella suunnalla on sitten politiikan ylimmällekin tasolle pesiytynyt puhe, joka halukkaasti vähättelee akateemista koulutusta ja omituisimmillaan pitää yliopistoja lähes maan talousvaikeuksien lähteenä. Kummallekaan ajatukselle ei onneksi juuri löydy perusteita. Asiat siis ovat paljon paremmin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
 
Koulutus on edelleen erinomainen suoja työmarkkinoiden riskejä vastaan. Työttömyys jää sitä harvinaisemmaksi mitä korkeampi tutkinto on saavutettu. Koulutuksen antama suhteellinen etu on toki kaventunut, maisterin asema 1960-luvun työmarkkinoilla oli toinen kun nykyään, mutta väitteet sen katoamisesta ovat vailla perusteita.  Vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli työllisiä 83 prosenttia, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden joukossa osuus on vain prosenttiyksikön pienempi. Aikaisempien tilastojen perusteella tiedetään edelleen, että viiden vuoden jälkeen tämä osuus on yhdeksänkymmenen prosentin tienoilla. Edes viime vuosien talouden turbulenssi ei ole kovin mullistavasti vaikuttanut näihin lukuihin. Sen sijaan pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa työmarkkinoiden suhdanteet näkyvät paljon selvemmin, vuonna 2014 heistä valmistumisen jälkeen työttöminä oli joka viides.
 
Viime vuosikymmenen suurin muutos työmarkkinoilla ei ehkä ole teknologiassa vaan koulutustason nousussa. Vielä 1970-luvun lopulla vain joka kymmenennellä palkansaajalla oli korkea-asteen koulutus. Nyt tuo osuus lähentelee viittäkymmentä prosenttia. Kehitys on valtava voimavara koko Suomelle. Perustellusti on epäilty, että työelämän paljon puhuttujen ongelmien juuri onkin juuri tässä: Työpaikkojen jähmeät rakenteet ja hierarkiat eivät ole tarpeeksi ketterästi pystyneet mukautumaan työmarkkinoille tulijoiden jatkuvasti nousevaan koulutuksen ja osaamisen tasoon.
 
Koulutuksen työelämälähtöisyys on paljon keskusteltu ja ihasteltu asia. Periaatteessa yhteistyö on epäilemättä kaikkien etu. Riskien teillä kuitenkin ollaan, jos asiaa lähdetään reivaamaan täysin työpaikkalähtöisesti. Työssä toki oppii. Vaarana on kuitenkin myös siinä, että siellä opitaan lähinnä ne vanhat, totutut ja pahimmassa tapauksessa tehottomat työn tekemisen tavat. Tässä mielessä opiskelun ja koulutuksen pitäisikin myös haastaa työelämän vakiintuneet käytännöt.
 
Opiskelu maksuttomanakin on aina investointi, mutta talouden ja työmarkkinoiden äkkinäisissä käänteissä työvoiman kysynnän ennustaminen on vähintäänkin vaikeaa. Huolta ei kuitenkaan pidä liioitella.  Opiskelu lisää oman alansa tietoja ja taitoja. Tämän lisäksi se kehittää aina jotakin paljon tärkeämpää, kykyä omaksua ja oppia uusia asioita – olipa se oma alkuperäinen ala mikä hyvänsä.
 
Antti Saloniemi
johtaja, Tampereen yliopiston Porin yksikkö

 

31.05.2016

Antti Saloniemi

Heli Leppäniemi

Tuoretta tutkimusta

31.05.2016

Noora Elonen

-

Suomalainen johtaminen ennen ja nyt

Minkälaisiin ideologioihin ja johtamisparadigmoihin suomalainen johtaminen perustuu? Miten johtamisopit ovat kehittyneet ja muuttuneet vuosikymmenten aikana? Tällaisia kysymyksiä on tutkinut johtamisen ja organisoinnin professori Hannele Seeck tutkimushankkeessaan ”Johtamisopit Suomessa”.

Hannele Seeck on nimitetty johtamisen ja organisoinnin vakituiseksi professoriksi ja oppiainevastaavaksi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikköön tammikuun alusta 2016 lähtien. Hänen kirjansa ”Johtamisopit Suomessa: Taylorismista innovaatioteorioihin” käsittelee johtamista 1900- ja 2000-luvun keskeisten johtamisparadigmojen kautta. Näitä paradigmoja ovat tieteellinen liikkeenjohto, ihmiskeskeiset opit, rakenneteoriat ja strateginen johtaminen, kulttuuriteoriat sekä tuoreimpana innovaatioteoriat.

Johtamisparadigmat tutkimuksen kohteena

Seeck on kiinnostunut johtamisopeista eli paradigmoista. Paradigmat ovat pitkäkestoisia, 20-30 vuotta kestäviä, toisin kuin nopeammin vaihtuvat trendit. Paradigmoja voisi kutsua myös ideologioiksi. Seeck halusi selvittää, minkä oppien mukaan yrityksiä on johdettu ja johdetaan Suomessa. Paradigmoja on toki tutkittu myös Suomessa, mutta lähinnä yksittäisiä oppeja, ei kaikkia yhdessä.

- Suomessa on tehty hyvin vähän tällaista johtamisoppien jatkumojen tutkimusta, kertoo Seeck.

Kaikki johtamisen paradigmat tähtäävät siihen, että tuottavuus ja kilpailukyky paranevat. Paradigmojen ero on siinä, mitä keinoja niissä käytetään päämäärän saavuttamiseen. Esimerkiksi tieteellisen liikkeenjohdon mukaan tuottavuutta parannetaan rationalisoimalla sekä lopettamalla tuhlaus ja epäjärjestys.  Ihmissuhdekoulukunnan opit puolestaan painottavat työmoraalin vahvistamista ja työn yksitoikkoisuuden vähentämistä. 

Seeck kiinnostui johtamisopeista opiskellessaan the London School of Economicsissa Englannissa. Hän huomasi, että omaa tutkimustaan suomalaisesta johtamisesta oli vaikea kontekstoida, sillä tutkimusta suomalaisten johtamisoppien historiasta ei juurikaan löytynyt. 

- Historian tunteminen antaa linssit tämän päivän johtamisen tutkimiselle, Seeck perustelee. 

Rationaalinen Suomi

Seeckin tutkimuksen mukaan johtamisoppien historia ei ole Suomessa yhteneväinen esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Suomessa on johdettu yrityksiä erityisesti rationaalisiin johtamisoppeihin nojaten. Näitä ovat esimerkiksi tieteellinen liikkeenjohto sekä rakenneteoriat. Rationaalisilla johtamisopeilla tarkoitetaan sitä, että ulkoiset asiat, kuten raha ja palkitseminen, määrittävät johtamista.

- Suomessa johtamisopit on omaksuttu viiveellä muiden länsimaiden vastaavaan kehitykseen verrattuna, Seeck huomauttaa.

Johtamisopit kertovat paljon yhteiskunnasta ja sen muutoksesta. Seeck kertoo, että johtamisopit ovat myös vallankäytön keinoja. Ne ovat usein kyseenalaistamattomia, ja samoja oppeja siis käytetään aina uudelleen niitä sen enempää miettimättä. Miten johtamisen käytäntöihin voi vaikuttaa? Seeckin mukaan on tärkeää tehdä näkyväksi sitä, millaisiin oppeihin johtaminen perustuu. Tarvitaan kriittistä keskustelua.

Aika näyttää, mikä on 2000-luvun alun vallitseva johtamisparadigma. Ei ole kuitenkaan tarkoitus, että suomalainen johtaminen perustuisi vain yhteen ideologiaan. Seeckin mukaan jatkossa tarvitaan ennen kaikkea erilaisten johtamisoppien käyttämistä.

31.05.2016

Noora Elonen

-

Aluetta kehittämässä

31.05.2016

Noora Elonen

Noora Elonen

Sote-uudistus Satakunnassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Yliopistokeskuksella järjestetyssä seminaarissa oli ihmisiä kuntapäättäjistä sairaanhoitajiin miettimässä, miten sote-palvelut tulisi jatkossa järjestää Satakunnassa ja mitä muutoksia on tulossa.

POSOK –hanke eli Porin sosiaalitieteellinen oppimiskeskittymä järjesti yliopistokeskuksella huhtikuun lopulla ”Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen uudistuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa” –seminaarin. Paikalle kutsuttiin satakuntalaisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia julkiselta-, yksityiseltä- ja kolmannelta sektorilta, sekä kuntapäättäjiä ympäri Satakuntaa. 

Tutkijan näkökulma soten kuumiin perunoihin

Seminaarin alustajat edustivat eri näkökulmia. Puhujina oli muun muassa Satakunnan yrittäjien puheenjohtaja sekä Satakunnan yhteisökeskuksen toiminnanjohtaja.

Erityisen kiinnostava oli Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon puheenvuoro. Hiilamo on nähty usein myös eri medioissa kommentoimassa uudistuvaa sote:a. Hän toi seminaariin tutkijan näkökulman, ja korosti sitä, kuinka uudistuvan sote:n suunnittelussa tulee huomioida sekä alueelliset terveyserot että sosioekonomiset terveyserot.

Yksi kuuma peruna sote-uudistukseen liittyen on asiakkaan valinnanvapaus. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa asiakas saa itse valita palveluntarjoajansa. Myös Hiilamo kommentoi valinnanvapautta, ja oli huolissaan siitä, ettei mentäisi äärimmäisyyksiin. Olennaista ei ole hänen mielestään, että mentäisi valinnanvapaus edellä. Hiilamo näkee valinnanvapauden lähinnä osana isoa kokonaisuutta.

Sote-uudistus Satakunnassa

Uudistus koskee tietenkin myös Satakuntaa, ja täällä ollaankin jo hyvää vauhtia valmistautumassa tulevaan. Porin perusturvajohtaja Terttu Nordman kertoi seminaariväelle tulevasta uudistuksesta Satakunnan näkökulmasta käsin. Satakunnasta onkin jo toteutettu nykytila-analyysi; on tiedettävä millainen tilanne on nyt, jotta voidaan myös valmistautua tulevaan.

- Suunnitellaan palvelut huomiselle ja huomisen asiakkaille, sanoo Nordman.

Perusturvajohtaja Nordman painottaa, että suunnittelussa lähdetään liikkeelle asiakas edellä. Tämä kuulostaa hyvältä palvelujen käyttäjien kannalta. Onkin kiinnostavaa nähdä, miten esimerkiksi valinnanvapaus tulee näyttäytymään asiakkaan näkökulmasta juuri täällä Satakunnassa. Menevätkö kuntalaiset jatkossakin samaan tuttuun lääkäriin, vai haluavatko he mahdollisuuden saatuaan valita toisin?

Satakunnan yrittäjien puheenjohtaja Markku Kivinen puhui puolestaan yrittäjälähtöisestä ajattelutavasta ja sen tärkeydestä uudistusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hän painotti sitä, kuinka tehokkuus ei tarkoita esimerkiksi laadun heikkenemistä tai henkilöstön vähentämistä. Se tarkoittaa hänen mielestään ennen kaikkea tuottavuuden tehostamista, ei kustannusten säästämistä. Hänenkin mielestään olennaisinta on se, että asiakas kokee saavansa hyvän palvelun.

Terttu Nordman kannusti vielä puheenvuoronsa lopuksi kaikkia olemaan mukana uudistuvassa sote:ssa. Nordman kehotti yleisössä olevia ammattilaisia ja kuntapäättäjiä avoimeen yhteistyöhön. Nordmanin sanat antoivat ymmärtää, että Satakunnassa todella halutaan panostaa siihen, että kuntalaiset saavat jatkossakin laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita.

- Tehdään tästä maailman paras, Nordman sanoo.

31.05.2016

Noora Elonen

Noora Elonen

Toimivia kontakteja

31.05.2016

Heli Leppäniemi

Tanja Mönkkönen (meri), Heli Leppäniemi (henkilökuva)

Uusia tuulia Edupointissa

Edupointin tuore koulutuspäällikkö Tanja Mönkkönen säteilee intoa uudesta työstään, vaikka on juuri pari päivää sitten palannut Yhdysvaltojen aikavyöhykkeeltä. Hän oli mukana Edupointin eMBA-johtamiskoulutusohjelman opintomatkalla Kaliforniassa.

Matkalla ryhmäläiset opiskelivat teknologia- ja innovaatiojohtamista Stanfordin yliopistossa ja tutustuivat paikallisiin yrityksiin sekä suomalaisiin start-upeihin. Myös yritysten tukiorganisaatiot kuten Tekes ja Nordic Innovation House tulivat tutuiksi.  Erityisesti matkalaisten mieleen jäi Palo Alton ilmapiiri.

-Henki oli käsinkosketeltavan kannustava ja toisia auttava. Muiden menestyksestä ei oltu kateellisia eikä sitä vähätelty. Yleinen ajatusmalli tuntui olevan se, että tarpeeksi yrittämällä minäkin voin menestyä noin hyvin, valottaa Mönkkönen.

Edupoint on Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen täydennyskoulutuskeskus, jossa Mönkkönen aloitti maaliskuussa Anna-Maria Moisio-Varpelan vanhempainvapaan sijaisena.

Edupointin päätuotteet ovat kaksi johtajakoulutusohjelmaa. JOKO on esimiehille, päälliköille ja organisaatioiden avainhenkilöille tarkoitettu lukuvuoden kestävä johtamiskoulutusohjelma. General Executive MBA puolestaan on ylemmän johdon kaksi- ja puolivuotinen koulutus. Jotkut käyvät ensin JOKO:n ja jatkavat myöhemmin MBA-koulutukseen. Osallistujat tulevat eri aloilta ja ryhmäkoot pidetään maltillisina. 

Kova kokemus koulutuksesta

-Vaikka hyppäsin niin sanotusti liikkuvaan junaan, niin sekä yliopistokeskuksen tuttu ympäristö että tutut ihmiset pehmensivät työn aloitusta, kertoo kahdeksan vuotta Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä työskennellyt Mönkkönen.

Mönkkösellä on pitkä kokemus yliopistolta ja koulutuspuolelta. Hän on toiminut muun muassa tutkijana, projektipäällikkönä ja suunnittelijana. Viimeisimmässä pestissään hän vastasi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön kansainvälisistä asioista. Koulutukseltaan Mönkkönen on kauppatieteiden maisteri.

Uudessa tehtävässä Mönkkönen vastaa täydennyskoulutustoiminnan järjestämisestä.

-Työni sisältää koulutusten suunnittelua ja ideointia, tuotevalikoiman kehittämistä sekä koulutusten markkinointia ja asiakassuhteiden kehittämistä, hän kertoo. 

Liikkuva juna kulkee kesälläkin

Vaikka Edupoint hiljenee kesällä, aktiivinen Mönkkönen käärii hihansa työn merkeissä myös silloin.

-Muutaman lomapäiväni käytän heinäkuussa jazzeilla ja veneillen, mutta kesä taitaa kulua pääasiassa tulevia koulutuksia järjestellen, Mönkkönen naurahtaa.

Seuraava eMBA-koulutus starttaa syksyllä 2017 ja sen järjestelyt työllistävät jo nyt. Vielä ajankohtaisempi on JOKO-koulutus, joka alkaa ensi syksynä. Sen ilmoittautumisaika on käynnissä parhaillaan ja päättyy elokuun lopussa. Edupointin väki on ilahtuneena todennut, että viime aikoina myös kysyntä yritysten räätälöidyille koulutuksille on vilkastunut.

31.05.2016

Heli Leppäniemi

Tanja Mönkkönen (meri), Heli Leppäniemi (henkilökuva)

Terveisiä maailmalta

31.05.2016

Maria Ojanen

Maria Ojanen

Porilais-prahalainen yhteistyö toimii

Prahan kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön välillä on jo jonkin aikaa ollut hedelmällistä tutkimus- ja opetusyhteistyötä. Vysoká škola ekonomická v Praze, VSE, on Tšekin tasavallan suurin ja tunnetuin kauppakorkeakoulu.

Huhtikuussa Porissa vierailivat VSE:n matkailun tutkimuksen laitoksen johtaja, professori Josef Abrham ja matkailun jatko-opiskelija Jiřina Jenčková. Vierailun aikana suunniteltiin jatkoa opiskelijavaihto- ja tutkimusyhteistyölle. Lisäksi Abrham ja Jenčková luennoivat matkailuelinkeinon yhtäläisyyksistä ja eroista Suomessa ja Tšekissä.

Yhteishankkeissa matkailua ja hyönteisiä

– Olemme tehneet yhteistyötä VSE:n matkailun tutkimuksen laitoksen kanssa pari vuotta. Yliopistojemme välisen yhteistyön painopisteitä ovat kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta, yritysjuridiikan yliopistonlehtori Anu Lähteenmäki-Uutela taustoittaa.

Matkailu on toimiala, joka on kasvanut myös taloudellisesti heikkoina aikoina. Lisääntyvä matkailu muuttaa luonnonympäristöjä ja kulttuureja, joten kestävä kehitys on nykyään keskeinen teema myös matkailun tutkimuksessa.

– Matkailun aiheuttama ympäristön muutoksen hallinta on tärkeä yhteiskunnallinen haaste. Se vaatii monitieteistä tutkimusotetta, joka korostuu yliopistojemme yhteistyössä, Lähteenmäki-Uutela toteaa.

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on parhaillaan käynnissä Hyönteiset ruokaketjussa -tutkimushanke. Tässä projektissa ovat mukana myös yritysjuridiikan opettaja Nicole Grmelová ja markkinoinnin tutkija Zuzana Křečková Kroupová VSE:stä.

– Hankkeessa tutkimme hyönteisruoan sääntelyä ja kuluttajien käsityksiä hyönteisistä ruokana. Monet suhtautuvat aluksi epäillen ja inhoten hyönteisruokiin. Alustavien tutkimustulostemme mukaan useiden kuluttajien mielipide hyönteisistä ravintona muuttuu kuitenkin nopeasti, jos ruoalla on useita hyviä ominaisuuksia, Lähteenmäki-Uutela kertoo.

Näin on etenkin silloin, kun kokonaisia hyönteisiä ei tarvitse katsella.

Hyviä kokemuksia vaihdosta ja vierailuista

Euroopan unionin tukema Erasmus+ -vaihto-ohjelma tukee korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta ohjelmamaiden välillä. Tällä hetkellä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja VSE:n välinen opetusvaihtosopimus on voimassa vuosina 2014-2021.
 
– Sopimus todennäköisesti uusitaan myös seuraavalla EU-ohjelmakaudelle, Lähteenmäki-Uutela kertoo.

Erasmus+ -ohjelman ansiosta kauppakorkeakoulun opettajia vieraili vuonna 2014 Prahassa puhumassa kestävästä kehityksestä. Opetusvaihto on Lähteenmäki-Uutelan mielestä hyödyllistä kaikille tahoille. Vaihtoon lähtevän opettajan opetuskokemus ja verkostot karttuvat, ja vastaanottavan korkeakoulun opettaja saa apua kurssinsa toteuttamiseen.

– Yhteistyö opetuksessa johtaa usein myös tutkimusyhteistyöhön eli vaikkapa yhteisiin artikkeleihin ja tutkimushankkeisiin.

Myös kokemukset opiskelijavaihdosta ovat olleet positiivisia. Prahan kauppakorkeakoulu on hyvin kansainvälinen yliopisto, ja myös Porissa on nykyään hyvin tarjolla opetusta englanniksi.

– Tämänkertaisen vierailun tarkoituksena olikin ennen kaikkea keskustella opetukseen ja opiskelijavaihtoon liittyvistä asioista. Esittelimme opetusohjelmaamme ja etsimme kursseja, joita VSE voisi markkinoida vaihtoon lähtemisestä kiinnostuneille opiskelijoilleen, Lähteenmäki-Uutela kertoo.

31.05.2016

Maria Ojanen

Maria Ojanen

Kampuksella tapahtuu

31.05.2016

Heli Leppäniemi

Heli Leppäniemi

Hyvät käytännöt kiertoon

Teachers´ Corner -tuokioissa opettajat jakavat toisilleen käytännön kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä opetuksessa.

Porin yliopistokeskuksen yksiköiden yhteisissä tilaisuuksissa opettajat esittelevät johonkin teemaan liittyvän oman opetuskokemuksensa. Kevään aiheita ovat olleet sähköinen tenttiminen, luentotallenteet opetuksessa, opinnäyteseminaari verkossa ja avointen verkkokurssien hyödyntäminen tutkinto-opetuksessa. Matalan kynnyksen kahvi- ja keskusteluhetki tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja luoda itselleen tukiverkostoja.

Opetuksen kehittämisestä innostunut

Kirsi Liikamaata voi kutsua Porin Teachers´ Cornerien äidiksi. Liikamaa on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin lehtori sekä yliopistokeskuksen opetuksen johtoryhmän puheenjohtaja. Lisäksi hän tuntuu suhtautuvan opetuksen kehittämiseen palavalla innolla.

 -Olen työskennellyt kahdeksan vuotta kauppakorkeakoulussa ja tänä aikana nähnyt, miten opetus on muuttunut. Oppimistavoitelähtöinen opetus on luonut tarpeen uusille menetelmille ja osaamiselle, taustoittaa Liikamaa.

Samaan aikaan viestintäteknologia on kehittynyt valtavasti ja opiskelijat ovat tottuneet hyödyntämään somea, verkkoa ja pilvipalveluita opiskelussa.

-Opettajat tarvitsevat tukea ja kokemusperäistä tietoa löytääkseen itselleen sopivan tavan käyttää tekniikkaa. Osaamistahan talosta löytyy, haluamme tarjota foorumin sen jakamiseen, Liikamaa sanoo.

Jollekin tämä voi tarkoittaa Moodlen käytön aloittamista. Joku toinen taas saattaa innostua käyttämään laitteita ja ympäristöjä hyvinkin monipuolisesti.

-Tilaisuudet jatkuvat syksyllä ja voisimme nostaa esiin vaikka pedagogisia teemoja, Liikamaa kertoo.

Verkkoseminaari vauhdittaa opintoja

Sosiologian lehtori Eriikka Oinonen ja sosiaalityön lehtori Tuija Eronen kertoivat Teachers´Cornerissa verkkoympäristössä pitämästään kandidaatintutkielma-seminaarista.

-Meidän opiskelijamme eivät asu Porissa, eivätkä välttämättä opettajatkaan. Viikoittaiset kandiseminaaritapaamiset päiväsaikaan voivat olla pullonkaula opintojen etenemiselle, Eronen kertoo lähtötilanteesta.

Opettajat käyttivät ohjauksessa Moodlea sekä ryhmätapaamisissa AdobeConnectia. Kasvokkain ryhmä tapasi kurssin alussa, keskellä ja lopussa. Kaikki muu hoidettiin verkossa.

Oinonen ja Eronen pohtivat verkko-opetuksen kriittisiä kohtia. Kun kandidaatintutkielmaa työstetään verkon kautta, täytyy opiskelijat ryhmäyttää niin, että he ohjaavat toisiaan. Vuorovaikutus verkossa eroaa kasvokkaisesta ja rakentavan palautteen antaminen voi olla vaikeaa.
Kriittisiin kohtiin panostaminen opetuksessa kannatti. 

-Oppilaat ryhmäytyivät hienosti ja antoivat toisilleen hyvää ja rakentavaa palautetta, Oinonen kertoo.

Kaukana asuvat oppilaat hyötyvät verkkotyöskentelyn mahdollisuudesta. Opettajalle verkkotyöskentely ei ole sinänsä kevyempää kuin luokkaopetus. Se vaatii aikaa, resursseja ja tekniikkataitojen kasvattamista. Palaute on kuitenkin ollut positiivista ja syksylle on suunnitteilla samankaltainen verkkoseminaari.

31.05.2016

Heli Leppäniemi

Heli Leppäniemi

UCPorilainen

31.05.2016

Maria Ojanen

Maria Ojanen

Kaksijakoinen työpersoona

Porin yliopistokeskus on tullut Pauliina Tuomelle hyvin tutuksi vuosien varrella. Hän aloitti opintonsa Turun yliopiston yksikössä digitaalisen kulttuurin oppiaineessa vuonna 2003, ja on siitä lähtien joko opiskellut tai työskennellyt entisessä puuvillatehtaassa.

Tuomen työaika jakaantuu kahden erilaisen toimenkuvan välillä. Hän on sekä koordinaatioyksikön opetus- ja tutkimusyhteistyöstä ja tutkimukseen liittyvistä kansainvälisistä asioista vastaava henkilö että Tampereen teknillisen yliopiston TUT Game Labin tutkija. Koordinaattorina Tuomi aloitti vuoden 2016 alussa, mutta pelitutkimushankkeiden parissa hän on työskennellyt jo kohta kahdeksan vuotta.

– Uusi koordinaattorin työ on mielenkiintoinen lisä työnkuvaan. Koska yliopistokeskus ja sen käytännöt ovat minulle pitkältä ajalta tuttuja, uuteen työhön sopeutuminen on ollut kohtuullisen helppoa, Tuomi sanoo.

Työaika joustaa tehtävien mukaan

Tuomi myöntää, että viikon työajan jakaminen kahden erityyppisen toimen välillä ei aina ole helppoa. Hän ei laske työtuntejaan tasan puoliksi ja puoliksi kumpaankin työhön, vaan pääasia on, että hommat tulevat tehdyksi.

– Työni vaatii hyvää ajanhallintaa, joustavuutta ja kykyä asettaa tehtävät jonkinlaiseen järjestykseen. Toisaalta parasta työssäni on sen palkitsevuus: huomaan, että hei, mä pystyn tähän ja osaan tehdä monenlaisia asioita, Tuomi summaa.

Koordinaattorina hän vastaa esimerkiksi kansainväliseen tutkijaverkostoitumiseen liittyvistä asioista. Työhön kuuluu paljon yhteydenpitoa eri tahoihin, tapahtumien järjestämistä ja niihin liittyvää suunnittelua.

– On mukavaa tehdä työtä, josta koko yliopistokeskus hyötyy. Koordinaattorin tekemä työ edistää koko tutkimusyhteisön etua, Tuomi pohtii.

TUT Game Labissa pelitutkija Tuomi on mukana oppimispelien tutkimus- ja kehityshankkeessa. Parhaillaan testataan tabletilla pelattavaa murtolukupeliä.

– Kierrämme nyt kouluissa testaamassa peliä. Opetusteknologia on kiinnostava ja ajankohtainen alue, jonka parissa riittää tutkittavaa.

Ylpeästi kauvatsalainen

Tuomen aloittaessa digitaalisen kulttuurin opinnot, opetus annettiin vielä Raumalla. Yliopistokeskus oli vasta aloittanut toimintansa, ja myös digitaalisen kulttuurin oppiaine oli täysin uusi.

– Opiskelu oli tosi kiinnostavaa, joten Porista Raumalle ajeli ihan mielellään. Pelitutkimus ja sen ajankohtaiset tutkimusteemat kiinnostivat minua.

Digitaalisen kulttuurin opiskelu veikin naisen mennessään, ja vuonna 2015 Tuomi väitteli tohtoriksi aiheenaan 2000-luvun vuorovaikutteinen televisio. Post doc -tutkimusaihekin kulkee ajatuksissa, mutta tällä hetkellä sille ei ole paljoakaan aikaa.

– Vapaa-aikaa jää jos jää, ja silloin yritän harrastaa liikuntaa. Onneksi minulla on koira, jota on lenkitettävä säällä kuin säällä, Tuomi hymyilee.

Tuomi on kotoisin Kauvatsalta, joka kuuluu Kokemäkeen. Porissa nykyään asuvalle naiselle kauvatsalaisuus on tärkeää.

–Vaikka omaa Kauvatsan kuntaa ei ole, niin haluan mielelläni sanoa olevani sieltä kotoisin.

31.05.2016

Maria Ojanen

Maria Ojanen

Opiskelijaelämää

31.05.2016

Noora Elonen

Noora Elonen

Seminaari opiskelijavoimin

Tampereen yliopiston Porin yksikön Utopia ry on pieni, mutta aikaansaava ainejärjestö. Perinteisistä opiskelijatapahtumista poiketen Utopia järjesti opiskelijoille seminaarin, joka käsitteli kolmannen sektorin toimintaa ja kokosi yhteen aiheesta kiinnostuneita opiskelijoita Porin eri oppilaitoksista. 

Ainejärjestöjen tehtävänä on opiskelijoiden edunvalvonta, erilaisten tapahtumien järjestäminen sekä yleisesti ottaen opiskelijoiden tukeminen. Ainejärjestöjen tapahtumat painottuvat useimmiten railakkaisiin juhliin, mutta Utopia päätti järjestää jotain uutta. Ajatus seminaarin järjestämisestä syntyi tarpeesta saada lisää tietoa kolmannen sektorin toiminnasta sekä halusta kohdata muita alueen opiskelijoita.

-Opinnoissamme ei ole mielestämme tarpeeksi opetusta kolmannen sektorin toiminnasta, vaikka moni meistä työskentelee erilaisissa järjestöissä tai yhteistyössä järjestöjen kanssa, kertoo Utopian tiedotusvastaava Eveliina Kaukkila.

Maaliskuussa järjestetyn seminaarin nimi oli ”3. sektori yhteiskunnassamme”, ja sinne kutsuttiin opiskelijoita sekä yliopistokeskuksesta, että alueen muista oppilaitoksista. Eri oppilaitoksista tulevat sosiaalialan opiskelijat ovat työelämässä tekemisissä samojen asioiden parissa, joten tällainen seminaari tuo alan osaajia yhteen yhteisen asian äärelle.

Jokaiselle jotakin

Seminaari kesti aamusta iltapäivään, ja sai sekä osallistujilta että puhujilta hyvää palautetta. Utopia oli pyytänyt seminaariin seitsemän puhujaa eri järjestöistä, kuten Icehearts Satakunnasta, Satakunnan Vanhustuesta sekä  Porin Ensi- ja turvakotiyhdistyksestä. 

-Hyvää palautetta tuli muun muassa informatiivisuudesta, aikataulussa pysymisestä sekä aiheiden kiinnostavuudesta, sanoo Kaukkila.

Seminaarin runkoa ohjasi ajatus siitä, että ihmisen koko elämänkaari tulisi huomioiduksi. Näin ollen seminaariin valikoitui puhujia järjestöistä, joiden toiminta liittyy ihmisen eri elämänvaiheisiin lapsuudesta vanhuuteen.

-Halusimme tarjota jokaiselle jotakin, mainitsee Kaukkila.

Tulevaisuus mietityttää

Tampereen yliopiston Porin yksikön opiskelijarakenne on viime aikoina muuttunut, sillä kandisisäänottoa ei enää ole. Opiskelijat ovat pääosin aikuisopiskelijoita, joista suuri osa käy myös töissä. Opiskelijarakenteen muutos on pakottanut utopialaiset miettimään uudelleen ainejärjestönsä toimintaa.

-Haluamme nyt panostaa pariin olennaiseen tapahtumaan, jotka palvelevat jäseniämme parhaiten. Tapahtumissa yhdistämme sekä työelämätietoa, virkistystä että hyvinvointia, kertoo Utopia ry:n puheenjohtaja Karri Kauppila.

Opiskelijarakenteen muutos on saanut utopialaiset miettimään ainejärjestönsä tulevaisuutta. Innokkaita jatkajia siis kaivataan. Yksikön opiskelijoiden tavoittaminen ei ole enää yksinkertaista, sillä iso osa kursseista suoritetaan verkossa.  Utopialaiset ovat kuitenkin hienosti reagoineet muuttuneen opiskelijarakenteen tarpeisiin, ja ovat jatkossakin innokkaasti järjestämässä jäsenilleen mielenkiintoisia tapahtumia ja ehkä jopa uusia seminaareja.

Kaukkilalla ja Kauppilalla on myös viesti yliopistokeskuksen muille ainejärjestöille:

-Haastamme muutkin ainejärjestöt järjestämään vastaavia seminaareja opiskelijoille.

 

31.05.2016

Noora Elonen

Noora Elonen

Loppusuoralla

31.05.2016

Maria Ojanen

Maria Ojanen

Gradupalkittu arvostaa kylätoimintaa

Porin yliopistokeskuksen vuoden 2015 parhaana pro gradu -tutkielmana palkittiin Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksiköstä, sosiaalitieteiden koulutusohjelmasta valmistunut Ronja Kuokkanen. Hän tutki sosiaalipolitiikan gradussaan suomalaisten kylien hyvinvointipuheeseen liittyviä diskursseja.

Tutkimuksessa oli mukana 13 satakuntalaista kylää, muun muassa Ahlainen, Lassila, Lyttylä ja Tykköö.

Diskurssianalyysilla pintaa syvemmälle

Kuokkanen on kotoisin Porvoosta eikä ole itse asunut maaseudulla. Kokemukset siitä ovat tulleet harrastuksen kautta.

– Retkeilen mielelläni ja liikun paljon luonnossa. Graduaihe muotoutuikin oikeastaan harrastuksen ja aiemman työpaikkani yhteisvaikutuksessa, Kuokkanen kertoo. 

Muutama vuosi sitten hän työskenteli Sininauhaliitossa projektisuunnittelijana, missä tehtävässä hän teki muun muassa ovensuukyselyjä kylien hyvinvointipalveluista. Hankkeen päätyttyä Kuokkasta jäi kiinnostamaan, mitä kylissä ajatellaan kylän ja sen asukkaiden hyvinvoinnista ja miten siitä puhutaan virallisissa yhteyksissä.

– Tutkimusta varten etsin internetistä kylien laatimia kyläsuunnitelmia, joiden tuli olla parhaillaan voimassa olevia. Tutkin lukemastani muun muassa kylätoiminnan yhteisöllisyyttä ja kulttuuriperinnön arvostamista osana elämänlaatua. Pohdin myös sitä, millainen rooli kylätoiminnalle annetaan eli onko vastuu hyvinvoinnista ja kehittämisestä itse kylällä vai ulkoistetaanko se jollekin muulle taholle, Kuokkanen selvittää.

Kuokkasen tutkimusmetodina oli diskurssianalyysi. Se on pyrkimys hahmottaa puheesta tai tekstistä sen sisältämiä merkityksiä tiettyyn aiheeseen liittyen. Diskurssianalyysi metodina mahdollistaa sanotun ja todellisuuden välisten yhteyksien ja vaikutussuhteiden havaitsemisen.

– Esimerkiksi hyvinvointi voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita eri yhteyksissä. Diskurssianalyysin avulla pyrin pääsemään pintaa syvemmälle siinä, mitä tarkastelemissani kyläsuunnitelmissa todetaan kylän ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisestä.

Työ kylien hyvinvoinnin parissa jatkuu

Kuokkanen huomasi, että hänen tutkimissaan kylissä ollaan kiinnostuneita elämänlaadusta ja kylien ekososiaalisuuden kehittämisestä. Tämä kaikki nähdään yhtenä tulevaisuuden voimavarana. Toisaalta kehitettävääkin löytyi.

– Osa asukkaista esimerkiksi jää hyvinvointia edistävien toimintojen ulkopuolelle. Siksi toivon, että tutkimuksestani voisi olla konkreettista hyötyä kylien toiminnan kehittämisessä. Suuren sote-uudistuksen vastapainoksi tarvitaan myös tällaista ruohonjuuritason työtä, Kuokkanen miettii.

Valmistumisensa jälkeen Kuokkanen on päässyt jatkamaan aiheen parissa.

– Osan viikosta työskentelen Säkylän kunnan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin hankkeessa, jossa kehitetään lapsiperheiden varhaista tukemista ja ongelmien havaitsemista. Toisen puolen viikosta olen puolestaan omalla laitoksellamme tutkimusavustajana.

Kuokkanen kertoo tutkimuksen teon vahvistaneen hänen ajatustaan maaseudun kehittämisen ja paikallisuuden tärkeydestä.

– Maaseutu tarjoaa hyvinvointikokemuksia paljon laajemmalle ihmisryhmälle kuin vain siellä asuville. Siksi kylien hyvinvoinnista puhuminen ja sen kehittäminen on tärkeää, Kuokkanen muistuttaa.

31.05.2016

Maria Ojanen

Maria Ojanen

Alumnikolumni

01.06.2016

Eeva Sinerjoki

Tomi Vartiainen

Mitä on akateeminen yrittäjyys?

Akateemisesti koulutetut ovat perinteisesti hakeutuneet asiantuntijatehtäviin ja säännölliseen palkkatyöhön.  Samaan aikaan kun korkeakoulutusta nauttii yhä useampi, on yhteiskunnassa meneillään radikaali työn uusjako. Kuukausipalkkainen päivätyö alkaa olla yhä harvempien herkku. Virkoja ei perusteta entiseen tapaan ja voimassa olevia vähennetään.  Helsingin yliopiston henkilökunnan irtisanomiset kertovat, ettei akateemisuus takaa elämänkestävää työsuhdetta.

Valitettavan monet korkeakoulutetut löytävät itsensä tilanteessa, missä perinteistä työtä ei ole tarjolla. Yrittäjyys on tällöin yksi vaihtoehto muiden joukossa. Kauppatieteen ja tekniikan alan osaajille yrittäjyys näyttäytyy luontevana mahdollisuutena, sillä rahan ja liike-elämän lainalaisuudet tuodaan esille jo opinnoissa.  Humanistiset oppiaineet, sosiaalitieteet ja luovat alat tarjoavat yrittäjyyden kannalta vähemmän esikuvaksi kelpaavia esimerkkejä. Pääasiassa julkiselle sektorille työllistävät opintosuunnat eivät ole yrittäjyyslähtöisiä. Toinen ongelma on itsensä markkinoiminen. Humanistille voi olla vaikea osoittaa työnantajalle omaa erikoisosaamistaan. Yleissivistäviksi mielletyt opinnot eivät anna edellytyksiä vain yhteen ammattiin. 

Akateemisen yrittäjyyden luonteeseen kuuluu oman koulutustaustan kautta hankittujen pätevyyksien käyttäminen yritystoiminnan hyväksi. Vahvuuksien tiedostaminen ja asiakkaiden löytäminen yhdistävät kaikkia yrittäjiä. Akateemisesti koulutettu menestyy yrittäjänä samoin lainalaisuuksin kuin muutkin yrittäjät.

Yrittäjyyteen liitetään toisinaan vääriä mielikuvia. Yrittäjän startti-raha ei tarkoita jatkuvaa yhteiskunnalta tulevaa tukea. Tosiasiassa yrittäjät ovat yhteiskunnan heikoimmin tuettuja. Sairausloma- ja vuosilomaoikeus ovat palkansaajan etuja. Etujen heikkous verrattuna palkkatyöhön sekä riski toimeentulon tasaisesta jakautumisesta eivät houkuttele perinteisesti asennoituvia akateemisesti koulutettuja. Harva yrittäjä yltää hyväpalkkaisen kuukausityöläisen ansioihin.

Voiko akateemisen yrittäjyyden rajata pelkästään koulutuksessa saatujen tietojen hyödyntämiseen? Onko akateemisen henkilön yritystoiminta automaattisesti akateemista? Y-tunnuksen hankkiminen on edullinen hankinta, mutta menestyvä yrittäjä tarvitsee onnistuakseen asiakkaita. Innovaatiot yhdistetään yleisesti tekniikan alaan ja diplomi-insinöörin insinööritieteisiin perustuva osaaminen on akateemista yrittäjyyttä. Tiedekirjan kirjoittaminen on yrittäjyyttä, mikäli sen kirjoittamiseen ei ole myönnetty apurahaa. Todellinen yrittäjyys sisältää aina riskin, joten kuukausitulot saattavat vaihdella rajusti.

Teoreettisten opintojen on väitetty etäännyttävän opiskelijaa käytännönläheisestä työstä, jota yrittäjyys totisesti on. Yrittäjyyttä olisi mielekästä tuoda esille kaikkien yliopisto-opintojen orientaatiovaiheissa, yhtenä varteenotettavana työllistymistapana valmistumisen jälkeen. 

Eeva Sinerjoki

Kirjoittaja on filosofian maisteri, maisemantutkimuksen jatko-opiskelija, Kulttuuriosuuskunta Nyyfiikin toimitusjohtaja, osa-aikainen yrittäjä, Prizztechin opiskelijamentor sekä UCPori News-verkkolehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja vuosina 2005 ja 2006.


01.06.2016

Eeva Sinerjoki

Tomi Vartiainen