11.02.2015


Verkkolehti UCPoriNews

Porin yliopistokeskuksen verkkolehti UCPoriNews uutisoi ja taustoittaa ajankohtaisia tapahtumia ja tuo yliopistokeskuksen tutkijat ja tutkimushankkeet lähemmäs lukijaa.

11.02.2015

Kristiina Tattari TTY

Pääkirjoitus

19.02.2015

Kriistiina Tattari


Tieto valaisee suurta yleisöä

Vuosi 2015 on Tampereen teknillisen yliopiston juhlavuosi. Yliopisto täyttää 50 vuotta ja juhlii merkkivuottaan sidosryhmille suunnatuissa tapahtumissa ympäri vuoden, mutta keskitetysti. Juhlavuoden avasi Valoa pimeyteen -tiedetapahtuma Tampere-talossa. Helmikuun alussa vietettiin TTY-viikkoa, jonka tapahtumiin osallistui satoja yritysedustajia, alumneja ja muita yliopiston yhteistyökumppaneita. Tulevan kevään aikana juhlavuosi näkyy erityisesti Wappuna, jolloin Tampereen teknillinen yliopisto rantautuu Tammerkoskeen kupeeseen.

Juhlavuoden pääjuhlaa vietetään syyskuun ensimmäisellä viikolla lukuvuoden avajaisten, historiateoksen julkaisemisen ja Kampusareena-rakennuksen vihkijäisten merkeissä. Tulossa on myös näyttely TTY:n historiasta ja valoteemaan liittyvä näyttely Museokeskus Vapriikissa. Porissa TTY:n juhlavuosi tulee osaksi TiedeAreena-tapahtumaa 25. syyskuuta.

Juhlavuosi huipentuu Tekniikan päiviin 22.–24. lokakuuta, jolloin Tekniikan päivien päätapahtuma on Tampereella. Tekniikan päivät on Tekniikan Akatemia -säätiön (TAF) tapahtuma, jonka se järjestää valtakunnallisesti yhdessä yliopistojen kanssa. Tapahtuman on suurelle yleisölle ja koululaisille suunnattu maksuton teknologiatapahtuma, joka kerää yhteen Suomen parhaimmat tieteen ja teknologian asiantuntijat kertomaan tuoreimmat kuulumiset omilta aloiltaan. Tapahtuma on ensi kertaa aidosti valtakunnallinen ja päätapahtuma toteutetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tampereen päätapahtuman lisäksi satelliittitapahtumat järjestetään Helsingissä, Turussa ja Oulussa.

Tekniikan päivät toteutetaan nyt ensi kertaa uudistetulla konseptilla, jossa tapahtuman pääkohderyhmänä ovat suuri yleisö sekä koululaiset. Tampereen päätapahtumassa suurelle yleisölle tarjotaan yleisöluentoja ja oheisohjelmaa. Lisäksi tekniikkaa konkretisoidaan demoilla ja oheisohjelmalla, kuten valoteemaisella Science Slamillä, jossa tutkijat esittelevät tutkimustaan stand-upin keinoin. Tekniikan päivien ohjelmassa on myös erikseen yrityksille suunnattu seminaari.

Tekniikan päivien 2015 teema on big datasta johdettu ”tiedon valoa”. Tietoteeman suunnittelun lähtökohtana on digitalisaatio ja big data sekä YK:n valon vuosi. Tapahtuman teema linkittyy myös TTY:n juhlavuoden valo-teemaan.

 

Kristiina Tattari
TTY:n koordinaattori

Lisätietoja Tekniikan päivistä
TTY:n juhlavuoden ohjelmaan voi tutustua verkossa osoitteessa www.tut.fi/juhlavuosi.

19.02.2015

Kriistiina Tattari

Tuoretta tutkimusta

19.02.2015

Piritta Huhta

Mikko Viitapohja

Muutokset haastavat kunnan yhteistoimintaan

Yhteistoiminta on tärkeä osa hyvin toimivaa organisaatiota, oli kyse sitten kunnasta tai yrityksestä. Sen tärkeys korostuu erityisesti muutostilanteissa.

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoimintalaki tuli voimaan kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2007. Laki korvasi sitä edeltäneen yleissopimuksen yhteistoiminnasta.

Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön professori Satu Kalliola ja tutkija Esa Jokinen toteuttivat Työsuojelurahaston (TSR) tukeman hankkeen, jossa he tutkivat työnantajien ja työntekijöiden välistä lakisääteistä yhteistoimintajärjestelmää kuntien rakenteellisessa muutoksessa.

Lakia edeltänyt toimintakulttuuri heijastuu nykyhetkeen

Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 40 työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajaa kolmesta erityyppisestä eteläsuomalaisesta kunnasta. Kunnat valikoituivat 2000-luvulla kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (Paras-hanke) ja sitä seuranneeseen arviointitutkimukseen (Arttu) osallistuneista kunnista.

- Arttu-tutkimus osoitti, että kuntien henkilöstö ei pahimmassa tapauksessa ollut kuullutkaan Paras-hankkeesta, eikä näin ollen ollut myöskään pystynyt vaikuttamaan muutokseen, Tampereen yliopiston Porin yksikössä työskentelevä Kalliola kertoo.

Tämän hetken hankkeiden kannalta on olennaista, miten vaikeiden asioiden käsittely on hoidettu ennen yhteistoimintalakia ja nykyisiä uudistushankkeita. Kuntatasolla edustuksellisen yhteistoiminnan toimivuuden kriteerinä on se, kuinka mielekkäänä henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistyö koetaan. Lisäksi yhteistoimintakokemukseen vaikuttaa muutoksesta tiedottamisen ajankohta.

- Tärkeään asemaan muutoksessa nousee myös esimiehen ja työntekijöiden välitön yhteistoiminta. Jos se toimii, heijastuvat vaikutukset myös seuraavalle tasolle eli suoraan kuntalaisten parempaan palvelemiseen, sanoo Kalliola.

Kalliolan mukaan vastuu muutoksen toimeenpanosta on kuntien johdolla. He valitsevat toimintamallin, jonka mukaan muutos toteutetaan lain edellyttämän edustuksellisen yhteistoimintakäsittelyn jälkeen, tai sen myötä.

- Kyseeseen tulee esimerkiksi jaettu johtaminen, jossa henkilöstö otetaan mukaan ongelmanratkaisemiseen. Toisaalta henkilöstöä voidaan käyttää välikätenä kuntalaisiin. Tällöin johdon on luotettava siihen, että työntekijät tuntevat kuntalaisten tarpeet.

Yhteistoiminta on haaste ja mahdollisuus

Tutkimuksessa ilmeni, että uudistusten toteuttaminen tapahtuu usein kiireessä, jolloin edustuksellisen yhteistoimintalain noudattamiseen ei kunnissa ole resursseja; ei aikaa, paikkaa eikä tapoja. Muutokset rullaavat omia ratojaan, eikä henkilöstö todella pääse vaikuttamaan niihin. Haastatellut kokivat lakia edeltäneet sopimukset toimivammiksi.

- Lainsäädännön asettamat ehdot ja sanktiot voivat myös vaikuttaa kielteisesti työnantajapuolen yhteistyöasenteeseen, Kalliola sanoo.

Lain säätäminen itsessään kertoo kuntien tilasta ja yhteiskunnan tahdosta. Lakia ei tarvittaisi, jos henkilöstö olisi koko ajan tietoinen siitä mitä tapahtuu.

- On erityisen tärkeää muistaa, että yhteistoiminnan pitäisi nimensä mukaisesti johtaa yhteisten asioiden rakentavaan hoitamiseen eikä työnantaja- ja työntekijäpuolen vastakkainasetteluun, Kalliola sanoo.

Kunta tuhlaa henkilöstössä piileviä voimavaroja, jos sen päivittäin saamaa tietoa asiakkaiden eli kuntalaisten tarpeista ei hyödynnetä. Tulevaisuudessa hyvälle yhteistoiminnalle on paljon paikkoja. Seuraava koetinkivi on eittämättä SOTE-uudistus, jossa kunnat joutuvat yhdessä tekemään päätöksiä.

 

 Yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntien rakenteellisessa muutoksessa -loppuraportti

19.02.2015

Piritta Huhta

Mikko Viitapohja
Silja Vatunen, Evita Kilpiäinen ja Katri Tulokas

Aluetta kehittämässä

19.02.2015

Maria Ojanen

Maria Ojanen

Teoriasta käytäntöön

Kaksi eri yliopistoa, yhteinen kurssi. Opiskelijaryhmät ja paikalliset yritykset. Näistä aineksista on syntynyt hyvin toimivia yhteistyömalleja ja uusia innovaatioita, joille toivotaan edelleen jatkoa.

Kauppatieteiden ja tekniikan opiskelijat pääsivät näyttämään käytännön osaamistaan Innovaatiot ja tuotekehitys -kurssin projekteissa, joissa tehtiin yhteistyötä eri yritysten kanssa.

Tamperelaisen Linkosuon leipomon kanssa projektin toteuttaneet Evita Kilpiäinen, Katri Tulokas ja Silja Vatunen kehuvat kilvan sekä kurssia että yhteistyöyritystään.

– Kurssilla oppi laaja-alaisesti erilaisia asioita muun muassa markkinoinnista. Lisäksi ainakin meidän ryhmätyössämme huomasi, miten hyvin kurssilla opitut teoriat toimivat käytännössä, kauppatieteitä opiskeleva kolmikko kertoo.

Yhdistelmä teoriaa ja käytännön toteutusta

Neljättä kertaa pidetty kurssi järjestetään vuorovuosin kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) opetuksena, mutta aina yhteistyössä. Kurssista ovat vastanneet markkinoinnin professori Tuula Mittilä kauppakorkeakoulusta ja tuotantotalouden yliopistonlehtori Heli Aramo-Immonen TTY:ltä.

– Kurssi sai alkunsa meidän kahden yhteisistä tutkimusintresseistä. Kauppakorkeassa ja TTY:llä oli myös jo ennestään olemassa hieman samantyyppiset kurssit. Ajattelimme, että miksi emme paketoisi niitä yhteen ja tarjoaisi opiskelijoille mahdollisuutta opiskella innovaatiotaloutta mielekkäästi ja luoda samalla kontakteja yritysmaailmaan, Aramo-Immonen kertoo.

Kurssilla on teoriaosuus ja luettavaa kirjallisuutta, minkä lisäksi kukin opiskelijaryhmä toteuttaa projektin itse valitsemansa yrityksen kanssa. Kilpiäinen, Tulokas ja Vatunen perehtyivät ruissipseistään tunnetun Linkosuo Oy:n innovaatioprosessin johtamiseen.

– Toteutimme ensin yritykselle kyselyn, joka nojasi kurssilla opittuun teoreettiseen viitekehykseen. Sen pohjalta ideoimme ajatuksia tuotekehittelyyn ja markkinointiin, Vatunen selostaa.

Opiskelijat ehdottivat esimerkiksi usean sipsimaun erikoispakkausten tuomista markkinoille juhlasesonkien aikana, pop up –maistatustapahtumia vaikkapa Puuvillan kauppakeskuksessa sekä pieniä ruissipsipusseja välipala-automaatteihin.

Sujuvaa yhteistyötä

Heli Aramo-Immosen mukaan yritykset ovat suhtautuneet yhteistyöhön ja opiskelijoiden yhteydenottoihin avoimesti.

– Kukin opiskelijaryhmä etsii aina itse haluamansa yrityksen, jonka kanssa projekti toteutetaan. Vuosien varrella yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Ullan Pakari, STX Finland ja Nelostuote.

Tamperelainen Linkosuon perheyritys oli helppo saada mukaan tekemään yhteistyötä, ja sekä yritys että opiskelijat ovat tyytyväisiä yhteistyön sujumiseen.

– Linkosuo Oy:n tuotekehitysprosessi ja markkinointi ovat jo nykyisellään innovatiivista toimintaa. Lisäksi yhteistyö yliopistojen kanssa on tuttua, esimerkiksi tuotekehitysprosessin suunnittelu yhdessä Tampereen yliopiston kemian laitoksen kanssa, Tulokas kertoo.

Innovaatioita vaadittiin myös ryhmän keskinäisessä yhteydenpidossa, sillä Kilpiäinen asuu pääosin Helsingissä, Tulokas Ylöjärvellä ja Vatunen Porissa.

- Onneksi verkossa on nykyään helppo keskustella ja tehdä ryhmätöitä, opiskelijat hymyilevät.

19.02.2015

Maria Ojanen

Maria Ojanen
Jenny Katila UTU

Toimivia kontakteja

19.02.2015

Piritta Huhta

Piritta Huhta

Uusi vuosi, uusi hanke

Tämän vuoden alussa käynnistyi Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa hanke, jonka tavoitteena on kehittää suomalaisten meri- ja teknologiateollisuudessa toimivien yritysten tarjonnan esittelyfoorumiksi uusi väline: Meri- ja teknologiateollisuuden 3D-messut.

Ajanmukaisella tieto- ja viestintäteknologialla toteutettuna digitaaliset messut on Internetissä 24/7 käytössä oleva virtuaalinen esittely-ympäristö suomalaisille teknologiateollisuusyrityksille ja niiden tuotteille. Virtuaaliset 3D-messut palvelevat erityisesti pk-teollisuuden tuotteiden ja palveluiden esittelemisessä kansainvälisille asiakkaille.

- Idea hankkeeseen tuli Prizztech Oy:ltä ja se toteutetaan osana Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelmaa, kertoo tutkimusasiantuntija Jenny Katila.

Tavoitteena PK-sektorin yritysten viennin edistäminen

- 3D-messujen kautta meri- ja teknologiateollisuus näyttäytyy ulkomaille yhtenäisenä. Alalla on paljon pieniä yrityksiä, joille yhteistyö tuo lisää resursseja markkinointiin, sanoo Merenkulkualan- koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikön päällikkö Sari Repka.

Hanke pyrkii hyödyntämään Suomen vahvaa ICT-kapasiteettia ja osaamista meri- ja teknologiateollisuudessa muun muassa peliteollisuuden huippuosaamisen kautta.

- Haluamme saada aikaan välineen, jonka kautta yritysten tuotteet ovat asiakkaiden ulottuvilla helposti, Katila sanoo.

Vastaavanlaisia portaaleja on käytössä ulkomaisilla firmoilla, joten valmiita pohjia ja esimerkkejä 3D-messuille on olemassa.

- Emme kuitenkaan lähde kopioimaan jo olemassa olevia malleja, vaan tarkoituksena on luoda käyttökelpoinen nimenomaan suomalaisten yritysten tarpeita vastaava työkalu, Repka sanoo.

Yhteistyötä herätellään

Tällä hetkellä hanke kartoittaa yritysten mielenkiintoa lähteä mukaan kehittämään portaalia.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK), Technology Research Center (TRC), Prizztech Oy ja Koneteknologiakeskus Turku Oy järjestivät verkostoitumistilaisuuden tammikuun lopussa.  Paikalla oli virtuaalisten messujen toteutuksesta kiinnostuneita palveluntarjoajia, yhteistyökumppaneita ja mahdollisia pilotointivaiheen asiakasyrityksiä.

3D-messualustajärjestelmien asiantuntijana hankkeessa toimiva Technology Research Center (TRC) esitteli tilaisuudessa erilaisia mahdollisia 3D alustoja ja 3D mallinnuksen mahdollisuuksia. JJ-Net Groupin Jussi ja Lauri Jeskanen esittelivät tilaisuudessa mm. Ilmattarelle kehittämänsä työkalun tuulivoimaloiden maisemavaikutusten visualisoimiseen panoraamakuvaympäristöjä hyödyntäen. 3D:n mahdollisuudet herättivät paljon keskustelua tilaisuudessa.

- Kiinnostusta hanketta kohtaan ovat jo osoittaneet muun muassa meriteknologia-alan suuret toimijat Seaside Ïndustry Park Rauma ja Blue Industry Park Turusta, kertoo Katila.

Portaali on parhaimmillaan helppo ja kohtuuhintainen markkinointikanava yrityksille. Perinteisiin messuihin verrattuna se tavoittaa moninkertaisen määrän potentiaalisia asiakkaita ympäri maailman. Kun hanke päättyy, Meriteollisuus ry ottanee sen aikana luodun 3D-messusivuston haltuunsa vastaten sen jatkuvuudesta ja kehittymistä.

19.02.2015

Piritta Huhta

Piritta Huhta
Henkilökohtainen brändi ja itsemarkkinointitaidot - menestyksen avaimet?

Terveisiä maailmalta

12.02.2015

Tiina Kemppainen

Tiina Kemppainen

Henkilökohtainen brändi ja markkinointi

Henkilökohtainen brändi ja itsemarkkinointitaidot - menestyksen avaimet?

McDonald’silla ja Applella, kuten muillakin menestyvillä yrityksillä, on huippuunsa hiottu brändi-identiteetti, sekä suunnitelma brändin kokonaisvaltaiseen markkinointiin. Brändin avulla erotutaan kilpailijoista ja tarjotaan kuluttajille lisäarvoa josta he ovat valmiita maksamaan. Brändin työstäminen ja markkinointi eivät kuitenkaan enää nykypäivänä ole asioita, joihin ainoastaan yritysmaailman toimijoiden kannattaa kiinnittää huomiota.

Brändit on perinteisesti yhdistetty yrityksiin, sekä niiden tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on kuitenkin herätty kasvavassa määrin huomaamaan, että myös henkilöiden kohdalla voidaan hyödyntää samanlaista brändiajattelua ja markkinointia kuin esimerkiksi tuotteiden parissa. Etulinjassa henkilöihin liittyvissä brändeissä ja markkinoinnissa ovat kulkeneet amerikkalaiset, jotka aloittivat henkilöihin liittyvän brändikeskustelun laajamittaisesti jo 1990-luvun lopulla.

Henkilöön liittyvä brändi yhdistyy mielikuvissa usein julkisuuden henkilöihin. Megajulkkisten kohdalla voidaankin monessa tapauksessa puhua henkilö- tai ihmisbrändeistä - tunnetuista brändeistä, jotka ovat rakentuneet täysin yhden ihmisen persoonan ympärille.  Etenkin musiikkialan tähdet ovat tänä päivänä usein paitsi artisteja, mutta myös käveleviä brändejä, joihin liittyy paljon oheistuotteita ja -toimintaa. Myös tv-persoonat ja urheilijat ovat hyviä esimerkkejä. Itsemarkkinointia tai henkilön brändin työstämistä ei kannata kuitenkaan ajatella vain suureen julkisuuteen tai tähteyteen pyrkivänä toimintana. Jokainen meistä voi pyrkiä kohti omia tavoitteitamme oman henkilökohtaisen brändin määrittelyn ja itsemarkkinoinnin avulla.

Mikä ihmeen itsemarkkinointi?

Itsemarkkinointia voidaan kuvailla kokonaisvaltaiseksi markkinointitoiminnaksi, jota yksityishenkilö tekee edistääkseen omia henkilökohtaisia tarkoitusperiään. Itsemarkkinointi on oman henkilökohtaisen brändin, eli omien taitojen, vahvuuksien, tietojen, kykyjen, saavutusten, palvelujen, ynnä muiden ominaisuuksien esittelyä ja myymistä. Itsemarkkinoinnin tulisi olla jokapäiväistä, säännöllistä ja tietoista toimintaa, jonka kautta kommunikoidaan ja luodaan ympäröivään maailmaan yhtenäistä mielikuvaa itsestä.

Itsemarkkinointi liitetään usein ammattiuralla menestymiseen ja ansiotoiminnan saavuttamiseen. Laajasti ajateltuna itsemarkkinointi voikin kattaa hyvin monipuolisen sekä monivaiheisen suunnittelu- ja toteutusprosessin, jonka kautta pyritään kohti tiettyjä urapäämääriä. Toisaalta itsemarkkinointia voi lähestyä myös pienemmässä mittakaavassa. Itsemarkkinointitaitoja tarvitaan työuran ohella myös jokapäiväisessä arjessa ja yksityiselämässä - esimerkiksi silloin kun potentiaalinen puolisoehdokas pitää saada houkuteltua ensitreffeille.  Myös muissa arkisissa tilanteissa saa todennäköisemmin haluamansa asian, mikäli osaa esittää, myydä ja markkinoida oman asiansa tilanteeseen sopivalla tavalla.

Tarvetta itsemarkkinointitaidoille perustellaan markkinointikirjallisuudessa muun muassa työmarkkinoiden kiristyneellä kilpailulla sekä talouden haastavilla ajoilla. Myös työurien rakenteet ovat muuttuneet pirstaloituneimmiksi, ja harva työskentelee saman yrityksen palveluksessa koko työuraansa. Näin ollen omaa osaamista tulisi kyetä tuomaan esille jatkuvasti ja mahdollisimman houkuttelevasti. Erityisen tärkeitä itsemarkkinointitaidot ovat silloin, kun henkilö työllistää itse itsensä ja palkkatulo on suoraan riippuvainen saatujen työtehtävien tai -projektien määrästä. Etenkin yksityisyrittäjille itsemarkkinointitaitojen puute voikin olla kohtalokasta.       

Henkilökohtainen brändi - oma tavaramerkki

Bisnesmaailman ideaaliyritys huokuu koko olemuksellaan yhtenäistä brändi-identiteettiä tarjoten ympäristöönsä selkeän kuvan itsestään. Tarkasti mietitty ulosanti auttaa kuluttajia muodostamaan yrityksestä sen toivomia mielikuvia, jotka taas edesauttavat yrityksen toivomia ostopäätöksiä. Sama pätee myös ihmisiin. Henkilöön liittyvää brändiä voi kuvailla kokonaisuudeksi, joka viime kädessä muodostuu muiden ihmisten mielissä ja mielikuvissa. Henkilökohtaisen brändin työstämistä ja itsemarkkinointia voidaan näin ollen kuvailla toiminnaksi, jossa henkilö tuo esille omaa persoonallisuuttaan ja osaamistaan siten, että hän todennäköisemmin luo toivomiaan mielikuvia toisten ihmisten keskuudessa.

On kuitenkin hyvä huomata, ettei henkilökohtaisen brändin työstämisellä ja itsemarkkinoinnilla missään nimessä tarkoiteta oman persoonallisuuden uudelleen luomista, tai keinotekoisen ja valheellisen kuvan antamista itsestä. Oman henkilökohtaisen brändin työstämisen ja itsemarkkinoinnin tavoitteena on tuoda mahdollisimman hyvin esille olemassa olevaa erikoislaatuisuutta ja osaamista. Toisaalta itsemarkkinointia voi kuvailla myös kokonaisvaltaiseksi kehitystoiminnaksi, jossa huomioidaan myös itseen liittyvät kehitystarpeet omien tavoitteiden saavuttamisen mahdollistamiseksi.

Henkilökohtainen brändi on monen osan summa

Jotta muut ihmiset voivat muodostaa henkilöstä tämän toivomia mielikuvia, täytyy henkilön ensiksi itse tietää, mitä hänen brändinsä edustaa. Tästä johtuen oman henkilökohtaisen brändin työstäminen aloitetaan omien brändiominaisuuksien miettimisellä ja määrittämisellä. Asian voi tiivistää kysymällä itseltään: jos olisin tuote, millainen tuote olisin, millaisia tunteita herättäisin, mikä erottaisi minut kilpailevista tuotteista ja miksi tuotteeni kannattaisi ostaa?

Erään näkemyksen mukaan henkilökohtaisen brändin identiteetti on yhdistelmä kuudesta eri osa-alueesta jotka ovat: henkilön arvot, persoonallisuus, kokemukset, hyötytarjooma, käyttäytyminen ja tuntomerkit. Pohtimalla edellä mainittuja osa-alueita pääseekin jo selville oman brändin raaka-aineista.

Henkilön arvot ja persoonallisuus muodostavat henkilökohtaisen brändin perustan. Oman brändin pitäisi kyetä heijastamaan muille ihmisille niitä asioita, jotka henkilö kokee itselleen tärkeiksi ja jotka ovat henkilölle luontaisia. Jos henkilö on omasta mielestään esimerkiksi ekologisesti ajatteleva, rehellinen, reilu ja positiivinen ihminen, tulisi hänen huolehtia, että sama vaikutelma välittyy myös muille.

Henkilökohtainen brändi muodostuu oleellisesti myös henkilön hankkimista kokemuksista. Brändin rakennusaineksia ovat henkilön oma historia, sekä kaikki tämän hankkimat tiedot, taidot ja ammattitaito. Kokemukset sekä henkilön osaaminen liittyvät oleellisesti myös henkilökohtaisen brändin hyötytarjoomaan, eli mitä hyötyjä tai etuja henkilö voi tarjota potentiaalisille työnantajille tai muille sidosryhmille. Hyötytarjoomaa voi ajatella myös henkilön kilpailuvaltteina, johon voi kuulua niin persoonallisuuteen kuin osaamiseenkin liittyviä asioita. 

Myös omaa käyttäytymistä ja ulosantia tulisi pohtia oman brändin näkökulmasta. Käyttäytyminen on oman brändin kannalta erittäin tärkeä asia, sillä kaikki mitä henkilö sanoo ja tekee, sekä kuinka hän käyttäytyy eri tilanteissa määrittävät henkilön brändin muodostumista muiden ihmisten mielessä. Käytöksen ja oman viestinnän tulisikin olla sopusoinnussa brändin muiden elementtien kanssa.  

Henkilön ulkonäkö muodostaa henkilökohtaisen brändin näkyvimmät tuntomerkit. Näin ollen omaa ulkokuorta tulisi ajatella oman osaamisen myyntipakettina, joka tukee kuoren sisältä löytyvää sisältöä mahdollisimman hyvin. Henkilön tulisi kyetä ulkonäkönsä avulla vakuuttamaan muut siitä, että hän on sopiva toimija tiettyyn toimintaympäristöön. Esimerkiksi lakimiehen on olemuksellaan todistettava, että hän on asiallinen ja potentiaalinen työntekijä asianajotoimistoon.

Omaa brändiä voi lähteä työstämään esimerkiksi listaamalla kunkin edellä mainitun osa-alueen alle kuuluvia asioita. Tämän jälkeen työtä voi jatkaa arvioimalla mitä omia piirteitä ja ominaisuuksia kannattaisi tuoda erityisesti esille omassa jokapäiväisessä toiminnassa, sekä miten se onnistuu parhaiten. Osana itsearviointia voi kysyä myös (rehellisten ja suorasanaisten) tuttavien mielipiteitä itseen liittyen. Näin ollen henkilön on helpompi arvioida, onko hän kyennyt luomaan itsestään tähän mennessä sellaista mielikuvaa kuin on itse toivonut. Mikäli oma käsitys itsestä on suuressa ristiriidassa muiden ihmisten näkemysten kanssa, on tärkeää pohtia mistä poikkeamat voivat johtua ja miten ne voisi korjata.   

Oman henkilökohtaisen brändin voi lopuksi tiivistää pariin lauseeseen esimerkiksi seuraavalla tavalla. ”Olen reilu, ahkera ja yltiöpositiivinen kohteliaasti käyttäytyvä huippugraafikko, jonka tunnistaa oranssista pörrötukasta, mustista vaatteista ja räikeänvärisistä kengistä. Tarjoan yhteistyökumppaneilleni poikkeuksellisia ideoita, kymmenen vuoden työkokemukseen perustuvaa taitto-osaamista, sekä villejä ja värikkäitä kuvitustöitä”. Kysymys kuuluukin: millaisista ominaisuuksista koostuu sinun henkilökohtainen brändisi?

 

Kirjoittaja on kauppatieteiden maisteri ja muotoilija. Tällä hetkellä hän työskentelee markkinointitehtävissä eduskuntavaalikampanjassa, ja on perustamassa omaa yritystä. Artikkeli pohjautuu Kemppaisen pro gradu- ja kandidaatintutkielmiin, joissa käsitellään itsemarkkinointia sekä henkilöbrändien rakentamista.

12.02.2015

Tiina Kemppainen

Tiina Kemppainen
UCPori Opintokone

Kampuksella tapahtuu

19.02.2015

Piritta Huhta

Luova toimisto Pilke

Opintokone ohjaa sopivalle uralle

Varhainen kevätaurinko näyttää elämän uudessa valossa. Tulevaisuus mietityttää nuoria ja vähän vanhempiakin. Mitä sitä elämällään oikein tekisi? Oman suunnan selvittämiseksi taipumuksiaan ja luonteenpiirteitään voi kartoittaa leikkimielisen Opintokoneen avulla.

- Halusimme tänä vuonna tuoda opintotarjontaamme esille uudella ja hauskalla tavalla, kertoo Porin yliopistokeskuksen koordinaattori Maria Väkiparta.

Opintokone on testi, jossa kymmeneen kysymykseen vastaamalla voi selvittää omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita vastaavan opiskelualan. Vastausten perusteella Opintokone luo testin tekijästä hahmokuvauksen ja esittelee hänelle sopivia opiskelumahdollisuuksia Porin yliopistokeskuksessa. Opintokone löytyy osoitteesta ucpori.fi/opintokone ja sitä on markkinoitu sosiaalisessa mediassa ja Satakunnan Kansan ja Länsi-Suomi –lehden internet-sivuilla.

Opintokoneen toteutuksesta vastasivat Julia Hannula ja Kreetta Haaslahti Luova toimisto Pilkkeestä. Yhdessä yliopistokeskuksen henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa he ideoivat, miltä Opintokoneen eri alojen opiskelijahahmot näyttävät ja mitä he ajattelevat.

- Hahmojen ulkonäkö ja käyttäytyminen muotoutuivat helposti. Ideariihessä mukana olleet liittivät eri alojen opiskelijoihin tiettyjä ominaisuuksia aika yksimielisesti, Hannula kertoo.

Testin kysymykset kartoittavat muun muassa vastaajan suhtautumista yhtäältä taloudelliseen menestykseen, toisaalta työn merkityksellisyyteen. Opintokoneen hahmoja ovat esimerkiksi bisnesorientoitunut Lauri Liikemies, maailmanparantaja Elli Empaattinen ja tiedostava Kaisa Kulturelli.

Opintokone laittaa arvot puntariin

Ensimmäistä kertaa toteutetun Opintokoneen saama vastaanotto on ollut positiivinen yllätys. Kiinnostus testiä kohtaan on ollut tasaista. Ensimmäisen kuukauden aikana testin on käynyt tekemässä lähes 7500 henkilöä. Viikon kuluttua julkaisemisesta Opintokonetta markkinoinut Facebook-kampanja oli tavoittanut 20 000 henkilöä. Uusia tykkäyksiä UCPorin Facebook-sivulle Opintokone on tuottanut useita kymmeniä.

Aiemmin markkinoinnissa käytettyyn lehteen verrattuna Opintokone antaa lukijalle aktiivisemman roolin.

- Opintokone osallistaa vastaajan ja haastaa pohtimaan omia valintoja. Testaaja voi peilata itseään koneen antamaan hahmoon, sanoo Haaslahti.

Porin yliopistokeskus tarjoaa opiskelumahdollisuuksia niin suoraan lukiosta valmistuneille kuin jo aiempia korkeakouluopintoja suorittaneille. Opintokoneen kautta markkinoidaan erityisesti laajoja jatko-opintomahdollisuuksia.

- Testi tarjoaa lopuksi vastaajalle sopivinta koulutusohjelmaa hänen pohjakoulutuksensa ja kiinnostustensa pohjalta. Tutkintokoulutuksen ohella myös avoimen yliopiston koulutustarjontaa tuodaan vahvasti esille, kertoo Väkiparta.

Omia vahvuuksia ja kiinnostuksenkohteita vastaavat opinnot ovat reitti oman näköiseen täyttymykselliseen elämään, lupaa Opintokone. Haku syksyllä 2015 alkaviin opintoihin on käynnissä.

19.02.2015

Piritta Huhta

Luova toimisto Pilke
Jaana Tähtinen TuKKK

UCPorilainen

19.02.2015

Piritta Huhta

Piritta Huhta

Markkinointia tunteella

Kauppatieteiden tohtori Jaana Tähtinen aloitti Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön markkinoinnin professorina ja aineen vastuuopettajana tämän vuoden alussa. 

Salosta kotoisin olevan Tähtisen työkokemus on monipuolinen. Hän on työskennellyt muun muassa Turun kaupungilla, Nokia Mobile Phonesilla, mainostoimistossa, opetustehtävissä sekä Tiedekeskus Tietomaan johtajan tehtävissä. Markkinoinnin professorina hän on toiminut Oulun yliopistossa vuodesta 2002.

Pohjoisessa vietettyjen 25 vuoden jälkeen länsirannikon vähäluminen talvi tuntuu erikoiselta.

- Olen iloinen, että tännekin on tullut lunta. On kuin valot olisi sytytetty, sanoo Tähtinen.

Vuosi on alkanut muutoksen merkeissä uuteen työpaikkaan totutellen. Tähtinen näkee Poriin tulon eräänlaisena paluuna alkuun. Oulun yliopiston markkinoinnin yksikkö toimi parikymmentä vuotta sitten neljän hengen voimin, mutta väkimäärä on hänen siellä ollessaan kasvanut 30 henkeen. 

Tähtisen ensivaikutelmassa yliopistokeskuksesta korostuu pieni koko.

- Markkinoinnin oppiaineen osalta täällä on Ouluun verrattuna vähän väkeä. Odotus on, että Porin yksikkö kehittyy ja kasvaa. Toisaalta nykyisen kaltaisessa pienuudessa ja ketteryydessä on hyvät puolensa.

Ripaus humanismia

Porin yliopistokeskuksen monitieteisyys on Tähtiselle mieleen. Eri koulutaustojen ja ajattelutapojen monipuolisuus rikastuttaa tutkimusta. Tähtinen on kauppatieteiden lisäksi opiskellut myös kulttuuriantropologiaa ja kasvatustieteitä.

- Kyllä minussa asuu pieni humanisti, Tähtinen toteaa.

Tähtisen johtama EmoCha –hanke on hyvä esimerkki monitieteisestä tutkimuksesta. Sen keskipisteessä ovat tunteet ja haasteelliset liikesuhteet. Alkaessaan vuonna 2011 hanke oli edelläkävijä.

- Aihe on sellainen, että rahoituksen saaminen oli aloittaessamme haastavaa. Esimerkiksi TEKES suhtautui nihkeästi, kertoo Tähtinen.

Ajatusmaailma on kuitenkin neljässä vuodessa avartunut ja nyt TEKES rahoittaa Oulun yliopiston tutkimusta huumorin käytöstä markkinoinnissa.

- On ymmärretty, että tunteet ovat tärkeitä myös kovaksi mielletyssä bisnesmaailmassa. Kaikkea ei voi optimoida ja laskelmoida., Tähtinen sanoo.

Tähtinen toivoo, että jokainen asiakassuhteissa toimiva ymmärtäisi, miten tunteita voi ja kannattaa ilmaista ja toisaalta, miten vastapuolen tunteita tulisi tulkita.

- Yritysten välisessä markkinoinnissa on pohjimmiltaan kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Tunteet ovat läsnä, halusimme tai emme, sanoo Tähtinen.

Kulttuurin suurkuluttaja

Jaana Tähtinen on myös yksityiselämässään monipuolinen. Hän on ottanut uutta asuinpaikkaansa haltuun jalkautumalla Pohjois-Porin puutaloalueille yhdessä  walesinspringerspanielinsa Tellen kanssa. Liikkuminen on Tähtiselle tärkeää.

- Harrastan lenkkeilyn lisäksi tanssia. Olen kokeillut kaikkea itämaisesta tanssista rivitanssiin.

Markkinoinnin professori Tähtinen on kaikkiruokainen myös kulttuurin suhteen. Hän on pannut merkille Porin runsaan kulttuuritarjonnan. Niin konsertit, teatteri kuin taidenäyttelytkin kiinnostavat. Rakkain taidemuoto on kuitenkin kirjallisuus.

- Kuvittelen itsekin osaavani kirjoittaa, Tähtinen hymyilee.

Viehtymys esteettisesti miellyttäviin asioihin näkyy myös Tähtisen työhuoneessa. Ensi töikseen hän kiipesi pöydälleen ja ripusti värikkään mobilen sen ylle. Huone tuntuu jo omalta.

19.02.2015

Piritta Huhta

Piritta Huhta
Jyri Leppäkoski ja Ville Terenius

Opiskelijaelämää

12.02.2015

Salla Siivonen

Mikko Viitapohja

Ajankohtainen ALMA-maisteriohjelma

Ville Terenius ja Jyri Leppäkoski opiskelevat molemmat Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön asiantuntijaorganisaatioiden maisteriohjelmassa (ALMA) ensimmäistä vuottaan. Molemmat ovat kokeneet uuden maisteriohjelman kiinnostavaksi ja näkevät, että se vastaa hyvin ajankohtaisiin asiantuntijaorganisaatioiden kehittämishaasteisiin.

Valkeakoskelta kotoisin oleva Ville Terenius haki opiskelemaan uuteen asiantuntijaorganisaatioiden maisteriohjelmaan suoritettuaan ensin alempaa korkeakoulututkintoa vastaavan BBA-tutkinnon Tallinnassa Virossa. ALMA-maisteriohjelman vetovoimasta erinomainen esimerkki on se, että Terenius olisi päässyt opiskelemaan myös Turun kauppakorkeakouluun Turkuun, mutta Porissa tarjottava maisteriohjelma kiinnosti enemmän.

- Pääaineeni on markkinointi, mutta mahdollisuus yhdistää markkinoinnin ja johtamisen opinnot saivat minut valitsemaan Porin, Terenius kertoo.

Terenius edustaa uudessa maisteriohjelmassa sitä vähemmistöä, joka on aloittanut opiskelunsa suoraan toisen tutkinnon valmistumisen jälkeen. Sitä vastoin pääosa ALMA-maisteriohjelmasta aloittaneista opiskelijoista on tullut opiskelemaan työelämästä, kuten Satakunnan Pelastuslaitoksessa pelastuspäällikkönä työskentelevä Jyri Leppäkoski. Hän valmistui aikoinaan Vaasasta hallintotieteiden maisteriksi, jonka jälkeen jäi itämään kipinä lisäopintoihin.

- Suoritin talvella 2013-2014 50 op:n verran turvallisuusalan maisteriopintoja ja näiden opintojen aikana saamani vihjeen ansiosta päädyin hakemaan Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikköön uuteen maisteriohjelmaan, kertoo Leppäkoski.

Leppäkosken työpäivät venyvät opiskelun kanssa 10-12 tuntisiksi, mikä on ollut välillä todella rankkaa. Joustavat työajat helpottavat osaltaan työskentelyn ja opiskelun yhteensovittamista.  

Asiantuntijatyön uudet haasteet edellyttävät osaamisen päivittämistä

Jyri Leppäkosken mukaan asiantuntijuuden johtaminen, turvallisuusalalla tapahtuneet nopeat muutokset sekä oman työn painottuminen entistä enemmän asiantuntijatehtäviin lisäsivät kiinnostusta maisteriohjelmaa kohtaan. 

- Turvallisuus- ja pelastusalan uudet haasteet edellyttävät uudenlaista asiantuntijaosaamista, lisäksi talousosaamisen merkitys mm. budjettivastuun myöstä on jatkuvasti kasvanut, Leppäkoski sanoo.

Maisteriohjelman opiskelijat tulevat laajalti eri työelämän sektoreilta mistä syystä opiskelijat ovat tuoneet mukanaan hyviä käytännön esimerkkejä eri aloilta. Tämä onkin osoittautunut yhdeksi maisteriohjelman ehdottomista vahvuuksista.

Luennoilla läsnäolosta aiheutunut keskustelua

Työelämän ja opiskelun yhteensovittaminen aiheuttaa omat haasteensa muun muassa aikataulujen hallitsemiseksi. Joillekin maisteriohjelmassa opiskeleville läsnäolovaatimus luennoilla on tullut yllätyksenä. Toisenlaisiakin kokemuksia läsnäolovaatimuksesta kuitenkin on, sillä Ville Tereniuksen mukaan suomalaiseen yliopisto-opiskeluun totuttautuminen vaati aikaa Virossa suoritetun alemman korkeakoulututkinnon jälkeen.

- Suomessa läsnäolovaatimus on Viroa pienempi ja myös kontaktiopetusta on huomattavasti vähemmän kuin Virossa.  Kokopäiväisenä opiskelijana suomalaisen yliopistojärjestelmän läsnäolovaatimukset tuntuivat pieniltä, kertoo Terenius.

Työelämän ja opiskelun yhteensovittamisessa avainasemaan nouseekin oikealle tasolle laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Sen pitää olla sopivan, vaan ei liian kunnianhimoinen. Viikoittaiset tehtävät edellyttävät huomattavaa omalla ajalla tapahtuvaa opiskelua, mikä työssäkäyvällä käytännössä tarkoittaa iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuvaa opiskelua.

Tiivis ryhmähenki hyvä asia

Leppäkosken ja Tereniuksen mielestä ALMA-maisteriohjelman opiskelijoiden kesken vallitsee tiivis ja hyvä ryhmähenki. Lisäksi Pori on kaupunki, jossa kaikki on lähellä ja kulkeminen kaupungissa tästä syystä helppoa. Yleisesti ottaen kaikki on toiminut tähän asti hyvin pieniä ensimmäisen vuoden alkukankeuksia lukuun ottamatta. Erityiskiitosta miehet antavat opintojen ohjaukselle ja sille, että opiskelijoista on pidetty hyvä huoli ja esitettyihin kysymyksiin on saanut heti vastauksen.

Tulevaisuudessa nykyaikaisten opetusmenetelmien edelleen kehittäminen ja käyttöönotto on varmasti hyvä asia. Myös ristiinopiskeluun liittyvän byrokratian vähentäminen on tavoittelemisen arvoista. Mikäli opetusta olisi mahdollista järjestää iltaisin ja viikonloppuisin olisi se työssäkäyville henkilöille suuri helpotus, tosin tämän toteuttaminen käytännössä voi olla haastavaa.

12.02.2015

Salla Siivonen

Mikko Viitapohja
Kulttuuritalo Annankatu 6

Loppusuoralla

19.02.2015

Maria Ojanen

Maria Ojanen

Kulttuuritalon käyttäjäkokemuksia

Filosofian maisteri Lotta Hannuksela etsi pro gradu -työssään vastauksia siihen, miten porilainen kulttuuritalo Annankatu 6 eli tuttavallisemmin Annis liittyy käyttäjiensä elämään ja eri elämänvaiheisiin.

Tutkimuksessa nousivat esiin kirjo elämänkokemuksia, paikan ja ihmisen fyysinen vuorovaikutus ja sukupolvikokemukset.

– Itse en ole nuoruudessani koskaan kuulunut ”annislaisiin”, vaikka monet tuttuni siellä kävivätkin. Ehkä juuri tietty etäisyys paikkaan innosti valitsemaan sen tutkimuksen kohteeksi, Porista kotoisin oleva Hannuksela pohtii.

Paikan henkilökohtainen merkitys

Hannuksela selvitti gradussaan, millaisena elämäkerrallisena paikkana Anniksen käyttäjät kulttuuritalon kokevat. Fyysisenä, konkreettisena paikkana kulttuuritalo on kaikille sama, mutta henkilökohtaiset kokemukset tekevät siitä jokaiselle omanlaisen ja erityisen.

Tutkimustaan varten Hannuksela haastatteli 11 Anniksen käyttäjää: työntekijöitä, teatteriharrastajia, Anniksella harjoittelevien bändien soittajia. Haastatteluilla hän pyrki tavoittamaan erilaisia käyttäjäkokemuksia.

– Eri ryhmien ja erilaisten ihmisten kokemukset erosivat toisistaan, mutta vastauksissa oli myös jonkin verran samankaltaisuutta. Annis koettiin hyvin kodinomaisena. Monet korostivat myös sitä, että siellä saa olla juuri sellainen kuin on, Hannuksela mainitsee.

Tutkimustuloksissa ilmeni, miten suuri merkitys Anniksella on ollut käyttäjiensä minuuden muotoutumiseen sekä se, miten paikan merkitys muotoutuu vähitellen aktiivisen kävijyyden kautta.

–Tutkimuksessa selvisi nimenomaan paikan merkityksellisyys. Lisäksi ainakin oma käsitykseni paikasta monipuolistui. ”Paikkaa” ei voi ymmärtää pelkästään tilana, vaan siihen liittyy kiinteästi muun muassa paikan ja siellä olevien ihmisten vuorovaikutus sekä ihmisten sille antamat ja luomat merkitykset, Hannuksela kertoo.

Joillakin kulttuuritalon merkitys liittyy tiiviisti myös perhesuhteisiin.

–Eräänkin haastateltavan äiti oli aikanaan käynyt Anniksella, ja siirtänyt ”annislaisuuden” myös lapselleen. Haastateltava oli käynyt kulttuuritalolla ensimmäistä kertaa ollessaan vielä äidin mahassa, Hannuksela hymyilee.

Tutkimusaihe nappasi mukaansa

Hannuksela valmistui filosofian maisteriksi heinäkuun 2014 lopussa. Valmistumista edelsi intensiivinen työskentelyvaihe. Nyt on kulunut puolisen vuotta siitä, kun hän sai tutkimusurakkansa loppuun.

–Gradun tekeminen oli monipuolinen ja opettavainen prosessi. Aihe myös vei mukanaan, ja kiinnostuin siitä koko ajan enemmän, Hannuksela sanoo.

Hän toivoo tutkimuksestaan olevan jollakin tavalla hyötyä Annikselle ja sen käyttäjille.

–Ainakin Anniksen merkitys käyttäjiensä elämään on nyt huomioitu akateemisen tutkimuksen tasolla. Aiheesta ja kulttuuritalosta riittäisi varmasti jatkossakin tutkittavaa.

 Hannuksela työskentelee parhaillaan Hämeenlinnan Taidemuseossa projektityöntekijänä. Hän ei täysin sulje pois mahdollisuutta palata vielä myöhemmin tutkimuksen pariin.

– Paikkakokemusten tutkiminen jäi edelleen kiinnostamaan. Minua kiinnostaa esimerkiksi se, miten eri sukupuolet kokevat erilaiset paikat.

19.02.2015

Maria Ojanen

Maria Ojanen
Janne Rauhala

Alumnikolumni

19.02.2015

Janne Rauhala

Miikka Kiminki

Monitieteellistä brändin rakentamista

Opiskeluaikana olin tietoinen yliopistokeskuksen tarjonnasta ja mahdollisuudesta monitieteellisiin opintoihin. Opiskelun ollessa kohdallani hyvin suoritusluontoista, en kuitenkaan ehtinyt kiireiltäni nauttimaan kaikista kursseista, enkä opinahjoni kaikista tieteen rikkauksista.

Syventävien opintojen alkaessa minut poimittiin punatiilien seasta vihreän kullan sekaan vauhdittamaan merkittävän kansainvälisen satakuntalaisen elintarvikealan yrityksen myyntiä ja markkinointia. Ilokseni huomasin, että kauppatieteitä edeltävät tuotantotalouden opiskelut pääsivät arvoonsa perusteollisuudessa, jossa tuotantoprosessien sekä myynnin yhteensovittamisen ymmärtäminen oli ratkaisevan tärkeää.

Huomasin laaja-alaisen näkemyksen rikastuttavan paitsi omaa ajattelua ja päätöksentekoa, myös yrityksemme kehittymistä ja asiakkaidemme saamaa palvelua. Liian usein huomasin kuitenkin käyttämiemme mainostoimistojen esittävän liiketoiminnan tueksi liudan toimenpiteitä, jotka oli parsittu kasaan liian suppealla ja kapealla näkemyksellä. Syntyi henkilökohtainen halu osoittaa aitoa kiinnostusta yritysten ja brändien kehittämiselle rohkeiden, erottuvien ja yllätyksellisten toimenpiteiden muodossa.

Halusin herätä jatkossa aamuisin tietoisena siitä, että voin viettää mielenkiintoisen, ja omannäköisen työpäivän onnellisena intohimoisten sekä inspiroivien ihmisten ympäröimänä. Kaipasin potkua omaan elämääni, seksikkään työympäristön ja terävät ihmiset tiimiini. Kokemus ja havainnot osoittivat, että asiakkaalle lisäarvoa tuovassa kumppanissa löytyy näkemystä useasta eri perspektiivistä – esimerkiksi humanisti ja filosofi tuovat markkinointiviestintään oman rikkaan näkemyksensä. Päätimme, että kehitymme ja kasvamme asiakkaidemme menestyksen myötä. Syntyi bränditoimisto Rock My Business. Asetimme lupauksen, että teemme asiakkaamme brändistä paremman.

Vaikka Porin yliopistokeskuksen monitieteellinen opiskelutarjonta ja minun kalenterini eivät kohdanneetkaan opiskeluaikana, olen ymmärtänyt hyödyntää tämän nyt yrittäjänä toimiessani. Pelkästään yliopistokeskuksen kasvateista Rock My Busineksessa vaikuttavat humanisti, filosofi, insinööri, kauppatieteilijä sekä taiteen ja luovan talouden asiantuntija. Lisäksi satakunnassa koulutettuja osaajia on poimittu niin Satakunnan ammattikorkeakoulusta kuin Sataedusta. Tosin Tampereen toimipisteessämme luotamme Tampereen ammattikorkeakoulun koulutusjärjestelmästä ponnistaneeseen asiantuntijaan.

Meille tärkeää on olla aidosti kiinnostuneita ja täten kehittää sekä viedä eteenpäin niin satakuntalaista kuin valtakunnallistakin yritystoimintaa tavalla, jossa asiakkaamme saa ratkaisun haasteisiinsa monitieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Meillä on ilo toimia tiiviissä yhteistyössä Porin yliopistokeskuksen kanssa, jolla meidän tavoin on aito halu kehittää satakuntalaisia yrityksiä sekä koko Satakuntaa sijoittamalla meillä koulutettua osaamista paikallisiin tarpeisiin ja jättämällä osaajat osaksi edelleen kehittyvää maakuntaamme.

Monitieteellisyys ei ole synonyymi sanalle monimutkainen. Monitieteellisyys on mahdollisuus, joka kehittää niin yksilöä, oppilaitosta, yritystä kuin koko talousaluetta.  Rock My Business kylpee tämän viestin aalloissa oman kattonsa alla ja vie samaista viestiä myös muillekin - tehtävämme on muodostaa kullekin asiakkaalle soveltuva selkeä viesti, niin verbaalinen kuin visuaalinenkin, ja auttaa heitä menestymään.

 

Janne Rauhala on yrittäjä, RMB Rock My Business Oy:n toimitusjohtaja, ekonomi ja Porin yliopistokeskuksen vuoden alumni 2013.

19.02.2015

Janne Rauhala

Miikka Kiminki