11.02.2015


Verkkolehti UCPoriNews

Porin yliopistokeskuksen verkkolehti UCPoriNews uutisoi ja taustoittaa ajankohtaisia tapahtumia ja tuo yliopistokeskuksen tutkijat ja tutkimushankkeet lähemmäs lukijaa.

11.02.2015

Pääkirjoitus

28.02.2017

Mika Hannula

TTY:n kuvapankki, kuvaajana Sami Reivinen

Yliopistojen osaaminen Satakunnan käyttöön

Tulevaisuuden korkeakoulutus rakentuu yhteistyöverkostoille, jotka mahdollistavat laadukkaan koulutuksen tuottamisen ketterästi ja joustavasti yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Näissä verkostoissa on omat tärkeät roolinsa niin yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla kuin elinkeinoelämälläkin. Joustavien verkostojen avulla yliopistojen opetustarjonta voidaan tuoda aiempaa laajemmin myös yliopistokaupunkien ulkopuolelle.

Ennakkoluuloton yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on ennen kaikkea opiskelijoiden, mutta myös koko suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista. Sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoille tulee tarjota entistä mielekkäämpiä opintopolkuja, jotka eivät ole sidottu duaalimallin keinotekoisiin rajoihin. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun Tampere3-hankkeessa raja-aitoja ollaan madaltamassa tehostamalla ristiinopiskelua ja opintojen hyväksilukua yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välillä. Valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaa opetusyhteistyön syventämisen entisestään.

Tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa nopeuttaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tuotetun tiedon soveltamista ja auttaa varmistamaan tarjottavan koulutuksen laatua ja relevanssia työelämän kannalta. Opiskelijoille yritysyhteistyö merkitsee mahdollisuutta paneutua elävän elämän ongelmiin ja ymmärtää opittavan tiedon merkitystä käytännön työelämän kannalta jo opintojen aikana. Yrityksille yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa avaa väylän uusimman tiedon hyödyntämiseen kehittämisessä ja ongelmien ratkaisussa sekä uusien osaajien löytämiseen ja testaamiseen.

Tampereen teknillinen yliopisto haluaa aiempaa joustavammin tuoda Porin ja Satakunnan käyttöön koko osaamisensa niin tutkinto-ohjelmassa kuin tutkimustoiminnassakin. Yhteistyö Porin kaupungin ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa on TTY:lle tärkeää, ja yliopistokeskuksen koordinaattoriyliopistona läsnäolo Porissa ja paikallisen toimintaympäristön tunteminen on meille selkeä vahvuus. Haluamme jatkossakin kuunnella herkällä korvalla paikallisen elinkeinoelämän osaamistarpeita.

Mika Hannula
Tampereen teknillisen yliopiston rehtori


28.02.2017

Mika Hannula

TTY:n kuvapankki, kuvaajana Sami Reivinen

Tuoretta tutkimusta

28.02.2017

Maria Ojanen

Merikarvian kunnanarkisto/Eemili E. Nordlund

Merikarvian historia koottiin kirjaksi

Paikallishistoriat ja niiden kautta syntyvä identiteetin määrittely kiteytyvät juhlallisina vuosipäivinä. Uusi kunnallislaki astui voimaan Suomessa vuonna 1865, ja sen jälkeen Suomeen alettiin perustaa useita uusia kuntia. Merikarvian kunta perustettiin vuonna 1868, joten kunta viettää ensi vuonna 150-vuotisjuhlaa.

Merikarvian kunnan ja Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman yhteistyön virittely alkoi vuonna 2012, kun kunta otti yhteyttä ja halusi tietää, miten tilaushistoriahankkeita tehdään. Kunnan pyynnöstä kulttuuriperinnön tutkimuksen professori  Anna Sivula laati historiahankkeelle tarjouksen ja luonnoksen kirjasta, mikä johti yhteistyösopimuksen solmimiseen keväällä 2013.

Oppiaineessa koottiin työryhmä, johon ovat alusta asti kuuluneet Sivulan lisäksi yliopistonlehtori Riina Haanpää ja hanketyöntekjä, projektitutkija Anni Ruohomäki, jolla sattumoisin on myös sukujuuria Merikarvialla.

- Lisäksi varsinaisen historiateoksen artikkelien kirjoittamiseen on osallistunut useita tutkijoita niin meidän oppiaineestamme kuin muualtakin, Sivula kertoo.

Avoimesti kaikista aiheista

Merikarvian historia on arkistolähteiden tutkimisen ja haastattelujen kautta saatu kartoitettua liki kaikilta elämänaloilta: historiateoksessa käsitellään niin elinkeinoja, koulutusta, sivistystä, maataloutta kuin maiseman ja saariston muutosta. Merikarvialaisten erityistoiveena oli, että teoksessa käsiteltäisiin paikkakunnalle aikoinaan tärkeää pyttyteollisuutta.

- Pytyt eli puuastioihin säilötyt kalat olivat aikanaan tärkeä elinkeino Merikarvialla. Pyttyteollisuuden mielenkiintoinen elinkaari oli lyhyt ja päättyi lähes yhtä nopeasti kuin alkoikin, Ruohomäki kertoo.

Hän on laajamittaisen arkistojen tutkimisen lisäksi kirjoittanut tulevaan teokseen muun muassa lyhyitä henkilökuvia tunnetuista merikarvialaisista, esimerkiksi kunnallispolitiikoista ja opettajista.

Arkisten aiheiden lisäksi kirjan artikkeleissa käsitellään myös historian kipupisteitä, kuten kansalaissodan aikaa ja suojeluskuntatoimintaa. Tutkijoiden mukaan projektin aikana ei ole tarvinnut yrittää peitellä mitään esiin tullutta.

- Olemme saaneet merikarvialaisilta harvinaisen vapaat kädet, eikä tutkijoiden tekemisiin ole yritetty puuttua. Tämä osoittaa hienoa tutkijan vapauden kunnioittamista ja ammattitaitoon luottamista. Kaikki on sujunut hienosti ja kunnan kanssa asiat ovat aina järjestyneet, jos olemme kysyneet tai tarvinneet jotakin, Haanpää ja Sivula kehuvat.

Opiskelijat, tutkijat ja kuntalaiset yhteistyössä

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen oppiaineessa on aina pyritty nivomaan ajankohtaista tutkimusta ja toteutettavia projekteja opetukseen. Näin on tehty myös Merikarvian historiikkiprojektissa.

- Aivan alusta lähtien lähes joka lukukaudella on pidetty jokin Merikarvia-projektiin liittyvä kurssi: muun muassa kenttäkursseja, valokuvakurssi ja minibiografiakurssi. Hankkeen parissa on valmistunut muutamia kandidaatintutkielmia ja pro graduja, ja opiskelijat ovat pitäneet merikarvialaisille luentoja ja esitelmiä tutkimusaiheistaan, Haanpää kertoo.

Tutkijat kehuvat myös vuorovaikutusta paikkakuntalaisten kanssa. Esimerkiksi avoimissa muisteluilloissa on ollut runsaasti väkeä, ja näin on saatu paitsi koottua aineistoa myös osallistettua kuntalaisia.

Historiateos on nyt toimitus- ja viimeistelyvaiheessa, ja teoksen on tarkoitus ilmestyä vuoden 2017 aikana.





28.02.2017

Maria Ojanen

Merikarvian kunnanarkisto/Eemili E. Nordlund

Aluetta kehittämässä

28.02.2017

Katja Nordvall

Kimmo Brandt

Ainutlaatuista asiantuntijuutta Porissa

Maailman ensimmäisellä pelillistämisen professorilla, Juho Hamarilla, on vahva asiantuntemus ja visio. Hän haluaa vahvistaa Porin yliopistokeskuksen ainutlaatuista oppimisympäristöä, jossa opiskelijat ja yritykset tekevät monialaista yhteistyötä.

Kauppatieteen tohtori Juho Hamari on aloittanut maailman ensimmäisenä pelillistämisen professorina Porin yliopistokeskuksessa tämän vuoden alussa. Professuuri on Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen.

- Porissa on hyvät edellytykset parantaa monialaista yhteistyötä, jossa ovat mukana alueen yritykset ja yliopistokeskuksen opiskelijat.

Hamari on alallaan vahva tieteellinen vaikuttaja. Hän ollut ReseachGatessa Suomen luetuin tutkija, ja hänen tutkimustaan käytetään pohjana pelillistämisen tutkimuksessa kansainvälisesti. Hamarin tutkimus on monitieteistä, mukana ovat esimerkiksi taloustiede, psykologia ja tietojärjestelmätieteet.

Mitä on pelillistäminen

- Yksinkertaistettuna pelillistämisellä yleensä tarkoitetaan sitä, että erilaisista järjestelmistä, palveluista ja aktiviteeteista tehdään pelien kaltaisia, sanoo Hamari.

Hamari näkee pelillisyyden kuitenkin laajempana ilmiönä: pelit ovat yhä enemmän osa yhteiskuntaa ja kulttuuria tavalla tai toisella. Pelillistäminen ja työn uudelleen organisointi tuovat onnistumisen kokemuksia ja omistajuuden tunnetta työhön.

Miksi pelit opettavat

Hamarin mukaan hyvät pelit  luovat mukaansatempaavia kokemuksia, joista nauttiminen ja joiden tavoitteiden tavoittelu lähtevät pelaajan omista lähtökohdista. Nämä tekijät ovat keskeisiä myös hyvälle oppimisprosessille.

Pelit synnyttävät mielekkäitä tavoitteita, yhteisöllisyyttä ja omistajuuden kokemusta omasta oppimisesta: oppija ottaa asioista selvää, koska hän itse haluaa eikä siksi, että joku käskee.

Hamari on tutkinut oppimista mm. fysiikan oppimispeleissä. Tutkimus näyttää, että peleissä nimenomaan mielekkäät ja jopa vaikeammatkin haasteet auttavat oppimisessa. Usein tutkimuksissa puhutaankin flow-tilasta, joka syntyy, kun haasteet ja taidot ovat tasapainossa.

- Pitää kuitenkin tietää, miten hyvä peli toimii: miksi ja miten se meihin vaikuttaa, Hamari lisää.

Hamaria itseäänkin pelien ja peliyhteisöjen tavoitteet ovat kannustaneet oppimaan itseohjautuvasti esimerkiksi matematiikkaa ja tilastotiedettä, jotka entisestään auttoivat päätymään akateemiselle uralle.

Kun opinnot on mahdollista nähdä omien kiinnostusten kautta, kaikki on kiinnostavaa. Hamarin oma tarina kuvastaa pelillisyyttä: kiinnostus peleihin johti oppimaan taitoja, jotka edelleen johtivat pelillistämisen tutkimukseen.

Pelillistäminen yritysmaailmassa

Markkinoinnin keinot ovat usein pelillisiä. Hamarin tekemä tutkimus osoittaa, miten netin kauppapaikoilla pelilliset ainekset, kuten ansiomerkit, voivat vaikuttavat kuluttajan toimintaan.

- Yritys pyrkii tuottamaan positiivisia tunteita, ja bonus- ja lojaalijärjestelmistä kuluttajalle voi syntyä oman hallinnan tunne, Hamari selventää.

Hamaria kiinnostaa, mikä ihmisiä motivoi, ja hänellä tuntuu olevan sisäistä motivaatiota toteuttaa visionsa ja luoda Porin yliopistokeskukseen lisää haastavia, elämyksellisiä ja ainutlaatuisia oppimiskokemuksia.

28.02.2017

Katja Nordvall

Kimmo Brandt

Toimivia kontakteja

28.02.2017

Noora Elonen

Noora Elonen

Kriittinen osaaminen esiin

Mitä osaamista yrityksen vision ja strategian toteuttaminen vaatii?  Miten tähän voidaan vaikuttaa johtamisella? Mitä on yrityksen menestymisen kannalta kriittinen osaaminen ja miten sen voi tunnistaa? Näitä kysymyksiä pohdittiin UCPori Klubin aamubrunssilla STRATOS-hankkeen ja C&Q Systemsin pohjustamana.

Valtakunnallista ESR-hanketta STRATOS – Strategialähtöisellä osaamisen johtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia mikro- ja pk-yrityksiin esiteltiin syksyn UCPori Klubissa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä aihetta olivat esittelemässä tutkijatohtori Tanja Lepistö sekä projektitutkija Mervi Vähätalo.

- Hanke kohdistuu mikro- ja pk-yrityksiin, joilla ei välttämättä ole aikaa ja resursseja muuten kehittää osaamisen johtamista, kertovat Lepistö ja Vähätalo.

STRATOS-hankkeessa rekrytoidaan yrityksiä mukaan ja tarjotaan heille muun muassa verkostoja, työkaluja ja käytännön keinoja osaamisen varmistamiseen ja osaamisen johtamisen kehittämiseen. Näin pyritään edistämään yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia.

- Tavoitteena on lisäksi kehittää yhteistyössä mikro- ja pk-yrityksille soveltuva osaamisen johtamisen toimintamalli, Vähätalo selventää.

Tavoitteena on saada mukaan 105 mikro- ja pk-yritystä eri toimialoilta, ja tähän mennessä yritykset ovatkin lähteneet helposti mukaan osaamisen johtamisen kehittämiseen. Käytännössä yrityksille tarjotaan muun muassa osaamiskartoituksia, erilaisia koulutuksia ja seminaareja sekä yrityskohtaisia kehittymispolkuja ja niiden seurantaa.

Yhteistyössä osaamisen johtamista kehittämässä

STRATOS-hanke tekee yhteistyötä satakuntalaisen C&Q Systems -yrityksen kanssa, joka on osaamisen johtamisen asiantuntijayritys. Yrityksen toimitusjohtaja Taina Hanhinen kertoo, että heille on kertynyt 20 000 erilaisen osaamisen rekisteri, joka täydentyy lähes viikoittain uusien asiakasyritysten osaamisista.

- Olennaista on osaamisen tunnistaminen ja mittaaminen, ja kattavan osaamisrekisterimme avulla voimme luoda erilaisia osaamisprofiileja, kertoo Hanhinen.

Käytännössä he selvittävät, miten merkittävä kunkin työntekijän osaaminen on yrityksen strategian ja arvojen näkökulmasta. Itsearvioinnin sekä kollegojen ja esimiehen arvioinnin avulla muodostetaan osaamisesta arvio asteikolla 1–5. Arvioinnin avulla päästään käsiksi myös siihen, mikä on yrityksen strategian kannalta kriittistä osaamista. Näiden tietojen avulla osaamista voidaan johtaa oikeaan suuntaan.

- Osaaminen ei koostu pelkästään tiedoista ja taidoista, vaan myös asenteista, Hanhinen valottaa.

Hyödyt ja haasteet

Strategisen osaamisen johtamisella ja kriittisen osaamisen tunnistamisella on monia hyötyjä. Työntekijöiden potentiaalin hyödyntäminen, henkilöstön sitoutumisen vahvistaminen, työhyvinvoinnin parantuminen ja tieto omista vahvuuksista ovat niitä hyötyjä, joita oikeanlaisella osaamisen johtamisella voidaan saavuttaa.

- Samalla säästetään työajassa, rekrytoinneissa ja koulutuksissa, kertoo Hanhinen.

Strategiseen osaamisen johtamiseen liittyy myös haasteita, sillä monissa yrityksissä kriittistä osaamista ei ole määritelty tarkasti eikä yrityksen strategia ja merkitys ole aina työntekijöille selkeä. Tähän asiaan panostaminen nähdään ennemminkin kuluna kuin hyötynä.

UCPori Klubin aamubrunssilla kuuntelemassa olleet yrittäjät olivat erittäin innostuneita ja kiinnostuneita teemasta. Yksi ilmoitti saman tien olevansa kiinnostunut STRATOS-hankkeen palveluista, erityisesti osaamiskartoitusten tekemisestä.

28.02.2017

Noora Elonen

Noora Elonen

Terveisiä maailmalta

28.02.2017

Maria Ojanen

Eriikka Oinonen

Verkostoja Espanjan auringossa

Tuttu espanjalainen kollega tiesi, että sosiologian yliopistonlehtori Eriikka Oinonen on tutkinut ja kokeillut luovien menetelmien käyttöä sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa, esimerkiksi tarinallisen aineiston ja kuvakerronnan kautta. Niinpä kollega esitti pari vuotta sitten toiveen, että Oinonen voisi tulla Barcelonan yliopistoon pitämään heille kurssin aiheesta. Vuonna 2015 Oinonen lähti ensimmäiseen Erasmus-opettajavaihtoonsa.

- Viiden päivän opettajavaihdossa minulla oli 8 tunnin viikko-opetusvelvollisuus. Samalla pystyin keräämään aineistoa espanjalaisten opiskelijoiden joukosta omaa tutkimustani varten, Tampereen yliopiston Porin yksikössä työskentelevä Oinonen kertoo.

Oinosen kiinnostuksen kohteena on elämänvaihe, jolloin opiskelijat siirtyvät työelämään. Miten he määrittelevät itselleen hyvän elämän, työn roolin ja merkityksen? Tutkimusaineiston keruuta varten hän esimerkiksi pyysi barcelonalaisia opiskelijoita valitsemaan kuvan, joka kuvastaa heidän tunnettaan opiskelujen loppuessa ja työelämän häämöttäessä edessä.

Suunnitelmissa kurssiyhteistyön kehittäminen

Sittemmin Oinonen on ollut opettajavaihdossa toisenkin kerran. Lähteminen on helppoa, kun maa ja espanjalaiset kollegat ovat tuttuja. Yhteistyö juontaa juurensa jo Oinosen väitöskirjantekoajoilta.

- Pitkän tähtäimen suunnitelmamme on toteuttaa kurssi, jolla opiskelisivat samaan aikaan sekä suomalaiset että espanjalaiset opiskelijat. Kurssin yhteydessä voisi hyvin toteuttaa myös opettajavaihtoa, Oinonen esittelee.

Porin yksikössä pyritään jatkossa toteuttamaan enemmän kursseja kansainvälisyysnäkökulmasta. Jo kurssin suunnitteluvaiheessa tiedossa voisi olla ulkomailta Erasmus-vaihtoon tuleva opettaja.

Oinonen kävi hiljattain myös konferenssimatkalla Portugalin Ericeirassa, jossa kokoontui Euroopan nuorisotutkijoiden verkosto. Kyseessä oli niin sanottu mid term -konferenssi suurten maailmanlaajuisten tutkimuskonferenssien välillä. Vain noin 50 hengen konferenssissa kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä.

- Ihmiset ovat samalla aaltopituudella keskenään, ja konferenssin pieni osanottajamäärä mahdollistaa aivan erilaisia kohtaamisia tutkijoiden välillä. Keskusteluja syntyy helposti, tutustutaan uusiin ihmisiin sekä vaihdetaan kuulumisia ja vinkkejä, Oinonen kuvailee innoissaan.

Uutena suuntana Latinalainen Amerikka

Erasmus-vaihtojaksojen lisäksi Oinonen on vuonna 2016 aloittanut nelivuotisessa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välisessä INCASI-liikkuvuushankkeessa (International Network of Comparative Analysis at Social Inequalities), jonka tarkoitus on kannustaa opettajia ja tutkijoita kansainvälisyyteen ja yhteistyöhön.

Syksyllä 2016 Tampereen yliopistossa työskenteli hankkeen kautta tullut argentiinalainen tutkija, ja syksyllä 2017 saapuu toinen. Oinonen itse suuntaa tutkimusperiodille Argentiinaan vuonna 2018.

- Suomen lisäksi Euroopasta mukana ovat yliopistot Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta. Tutkimusryhmän yhteinen kieli on espanja, jota toki osaan, mutta kokoaikainen toimiminen vieraalla kielellä tuottaa silti haasteita. Lisäksi Euroopan komissiolle raportointia varten kaikki espanjaksi tuottamamme materiaali täytyy käännättää englanniksi, Oinonen summaa.

Hankkeen laajempi teema on globaali sosiaalinen eriarvoisuus Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tutkijat käsittelevat teemaa muun muassa nuorison, työelämän ja perheen näkökulmista, ja tekeillä on jo yhteisiä julkaisuja.

28.02.2017

Maria Ojanen

Eriikka Oinonen

Kampuksella tapahtuu

20.03.2017

Vilho Pirttijärvi

Emilia Merisalo

Opiskelijat Puuvillassa pelejä luomassa

Tammikuun 20.–22. päivä Porin yliopistokeskuksessa järjestettiin Finnish Game Jam Pori -tapahtuma. Game jam on pelinkehitystapahtuma, jossa osallistujat kehittävät joko yksin tai ryhmissä pelin rajattuna aikana. Finnish Game Jam oli osa kansainvälistä Global Game Jam -tapahtumaa.

Tapahtuman järjestivät Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman digitaalisen kulttuurin oppiaineen opiskelijat. Kurssityönä järjestetyn tapahtuman suunnittelu alkoi viime syksynä. Nelihenkisen työryhmän nokkamiehenä toimineen Ville Nikanderin mukaan tapahtuma sujui onnistuneesti.

48 tuntia kestäneeseen rypistykseen osallistui 18 Porin yliopistokeskuksen opiskelijaa. Puuvillassa viikonlopun viettäneet opiskelijat muodostivat neljä tiimiä ja jokainen tiimi sai viikonlopun aikana valmiiksi pelikelpoisen pelin. Tänä vuonna Finnish Game Jamin osatapahtuma järjestettiin ensi kertaa Porissa. Satakunnassa järjestettiin myös pelijamit Nakkilassa.

Suomessa pelejä teki 22 eri tapahtumapaikassa 888 henkeä ja aikaan saatiin yhteensä 222 peliä. Maailmanlaajuiseen Global Game Jam -tapahtumaan osallistui 36 000 ihmistä, pelejä tehtiin yli 702 tapahtumapaikassa 95 eri maassa  ja pelejä tehtiin yli 7000 kappaletta. Tämän vuoden Global Game Jam oli suurin koskaan järjestetty.

Viikonlopun aikana Porissa syntyi neljä peliä. Osallistujat tekivät pelinsä joko tietokoneille asennetuilla pelinteko-ohjelmistoilla tai hyödynsivät sponsori Tacticilta saatuja lautapelitarvikkeita. Kaksi ryhmää teki tietokoneella pelattavan pelin ja kaksi ryhmää lautapelin.

Pelijameissa osallistujat työstävät määrättyyn teemaan liittyviä pelejä. Tämän vuoden teemana olivat aallot. Kaikkien pelien lähestymistapa teeman käsittelyyn oli omankaltaisensa.

4AM Pori on lautapeli, jossa pelaajan tulee kävelyttää humalainen ystävänsä takaisin kotiin baarista. Porin kaupungin kaduilla tapahtuvan pelin aaltoilu on alkoholia nauttineen matkakumppanin hoippuvaa kävelyä. Toinen jameissa kehitetty lautapeli, Rum Ahoy on merirosvoteemainen, ja sen aallot ovat meren aaltoja. Sugarman Trilogy -tasohyppelypelissä pelaaja pakenee hyökyaaltoa. Waves of Our Lives -peli oli treffisimulaatio, jossa pelihahmot olivat kaloja.

Ville Nikander ei osannut  vielä sanoa, järjestetäänkö Finnish Game Jam yliopistokeskuksella ensi vuonna. Nikanderin mukaan on kuitenkin mahdollista, että tapahtuma saa jatkoa.

20.03.2017

Vilho Pirttijärvi

Emilia Merisalo

UCPorilainen

28.02.2017

Maria Ojanen

Maria Ojanen

Kotoisan kirjaston uusi sihteeri

Porin yliopistokeskuksen kirjaston uusi kirjastosihteeri Anna Tuominen pitää uuden työpaikkansa ilmapiiristä ja asiakaskunnasta. Kirjasto on hänen mielestään kotoisan pieni.

- Olen työskennellyt monenlaisissa kirjastoissa sekä Suomessa että Hollannissa ja Kreikassa. Korkeakoulukirjasto tuntuu minulle työpaikkana omemmalta kuin kunnallinen kirjasto. Akateemisessa ilmapiirissä pystyy jotenkin keskittymään paremmin, Tuominen pohtii.

Turun yliopistossa tehtyjen kulttuurihistorian opintojen jälkeen Tuominen suoritti informaatiotieteen opinnot täydennyskoulutuksena. Yksi maisterintutkinto ei silti naiselle riittänyt.

- Halusin opiskella vielä lisää, joten hakeuduin opiskelemaan informaatiotutkimusta Tampereen yliopistoon.

Kaikille avoin kirjasto

Yliopistokeskus ja sen väki ovat jo alkaneet käydä Tuomiselle tutuiksi. Hän toivoo jatkossa pystyvänsä edelleen kehittämään yhteistyötä kirjaston ja yliopistokeskuksen yksiköiden välillä.

- Täällä on esimerkiksi pelillistämisen ja markkinoinnin asiantuntijuutta sekä näkemystä tilan ja paikan merkityksistä. Olisi kiinnostavaa kokeilla näidenkin asioiden hyödyntämistä kirjastossa, Tuominen visioi.

Hän on huomannut, että opiskelijat opiskelevat paljon kirjastossa ja tekevät muun muassa ryhmätöitä.

- Selvästi tämä on paikka, jonka opiskelijat ovat ottaneet omakseen. Aiemmin tehdyt uudistukset, kuten ympärivuorokautinen sisäänpääsy omalla kulkuavaimella ja tilojen viihtyisyyden kehittäminen, ovat varmasti lisänneet kirjaston käyttöä. Opiskelijoiden toiveita on täällä kuunneltu, ja pyrin huomiomaan ne jatkossakin, Tuominen lupaa.

Ulkomailla työskennellessään Tuominen tutustui erilaisiin kirjastoihin. Kokemustensa kautta hän arvostaa suomalaista mallia, jossa kirjastot ovat kaikille avoimia paikkoja. Myös Porin yliopistokeskuksen kirjasto on avoin kaikille käyttäjille, ei vain yliopistokeskuksen väelle.

- Esimerkiksi Kreikassa on paljon yksityisiä kirjastoja ja maan taloustilanne on heikko. Siellä kuitenkin osataan luovia tilanteen mukaan ja tehdään paljon rikasta yhteistyötä. Yksityiset kirjastot ovat myös pyrkineet kompensoimaan julkisen puolen romahdusta avaamalla oviaan entistä laajemmille asiakaskunnille.

Kansantajuinen tiede on tärkeää

Porin yliopistokeskuksen Tuominen tiesi jo opiskellessaan Turussa. Hänen opiskelutoverinsa teki sivuaineena maisemantutkimuksen opintoja, ja se kuulosti mielenkiintoiselta.

Siitä huolimatta hän oli käynyt Porissa vain kahdesti ennen uuden työpaikan eteen tuomaa muuttoa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2010, kun musiikki-idoli Tori Amos esiintyi Pori Jazzissa.

- Olen siinä mielessä vanhanaikainen, että tykkään kuunnella musiikkini vinyyleiltä ja katsoa elokuvat valkokankaalta. Käynkin mielelläni elokuvafestareilla. Lisäksi harrastan palstaviljelyä sekä tai chita, Tuominen kertoo.

Kirjastosihteerin on yllättäen vaikea nimetä lempikirjaansa, mutta hänen lempisarjakuvansa ovat Ville Pirisen piirtämiä.

Tuomisen mielestä yliopistokeskuksella on tärkeä asema Satakunnassa. Erityisen tärkeänä hän näkee sen ja tutkijoiden roolin tieteen yleistajuistajana.

- Yliopistokeskus on täällä hyvä paikallinen toimija, jota uskoakseni arvostetaan. On hyvä, että tiedettä tehdään maakunnassa ja tutkimustuloksia tuodaan esiin kansantajuisesti, Tuominen sanoo.

28.02.2017

Maria Ojanen

Maria Ojanen

Opiskelijaelämää

28.02.2017

Katja Nordvall

Mari Viljanen

Aina voi oppia lisää

Suomen Nuorkauppakamarien varapuheenjohtaja ja pankinjohtaja, Lauri Valtonen, on aina halunnut opiskella kauppatieteen maisteriksi. Syksyllä 2016 oli otollinen hetki täyttää tuo unelma ja aloittaa maisteriopinnot Porin yliopistokeskuksessa.

Suomen Nuorkauppakamarien nykyinen varapuheenjohtaja ja Huittisten Säästöpankin henkilöasiakasliiketoiminnan pankinjohtaja, Lauri Valtonen, tiesi hetkensä koittaneen, kun hän näki lehdessä ilmoituksen asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmasta eli Almasta. Nuorempana Lauri oli jäänyt useita kertoja vain pisteen päähän kauppakorkean opiskelupaikasta.

- Koulutusohjelma kiinnosti, koska johdan työkseni asiantuntijaorganisaatiota. Tämä tuntui once in a lifetime -mahdollisuudelta, joten laitoin paikan hakuun ja pääsin, Lauri kertoo tyytyväisenä.

Lauri on kokenut opiskelija. Hänellä on jo ylempi ammattikorkeakoulututkinto yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmasta. Pankkien sisäisiä koulutuksia on ollut paljon, myös eMBA-opintoja. Syksyllä 2016 alkoi siis kaksivuotinen Alma-maisteriohjelma Turun kauppakorkeakoulussa Porissa.

Työ toi takaisin Poriin ja johdatti Nuorkauppakamariin

Lauri on syntynyt Porissa, mutta muutti pienenä Turkuun. Siellä 14-vuotinen pankkiura alkoi yritysrahoitustehtävissä. Hän palasi Poriin 10 vuotta sitten.

- Silloinen esimies antoi vinkkejä, miten voisi saada ystäviä Porista, ja suositteli osallistumaan paikalliseen nuorkauppakamaritoimintaan, Lauri kertoo.

Lauri innostui Porin Nuorkauppakamarin toiminnasta, jossa kouluttaudutaan johtajuuteen itse tekemisen kautta, muun muassa ottamalla vastuuta erilaisista tehtävistä. Vastuu onkin lisääntynyt vuodesta toiseen: Porin Nuorkauppakamaria hän johti vuonna 2013 ja koko Länsi- ja Keski-Suomen aluetta vuonna 2015. Lokakuussa 2016 Lauri valittiin Suomen Nuorkauppakamarit ry:n varapuheenjohtajaksi, joten tie johtaa koko Suomen puheenjohtajaksi vuonna 2018.

- Alun perin tarkoituksena oli vain tutustua uusiin ihmisiin ja sittemmin kehittyä haastamalla itseään.  Koko ajan kuitenkin oppii uutta, kun tekee jotain, mitä ei aiemmin ole tehnyt tai uskaltanut, Lauri kertoo.

Nuorkauppakamarit innostavat myös nuoria oppimaan. Esimerkiksi Tuhat nuorta johtajaa -kampanjassa nuoret seuraavat johtajan tehtäviä yhden päivän. Näin tarjotaan johtajillekin kanava tutustua tulevaisuuden tekijöiden ja asiakkaiden näkemyksiin.

Opinnot Almassa innostavat

Tänä keväänä Lauri jää opintovapaalle ja aikoo keskittyä opintoihin ja nuorkauppakamarin puheenjohtajaksi kasvamiseen. Laurin pääaine Almassa on johtaminen ja organisointi.

- Olen sitä mieltä, että johdettavani ansaitsevat mahdollisimman hyvää johtamista, Lauri kertoo vakuuttavasti.

Ennen opintoja oli hyvä tarkistaa täydentävien opintojen määrä. Ylempi amk -tutkinto vapauttaa  esimerkiksi kandityöstä. Ensimmäiseen lukuvuoteen on mahtunut jo pääaineopintoja.

- Pitkä työkokemus auttaa ymmärtämään käytännön ja teorian yhteyden, Lauri toteaa.

Opinnoissa on ollut hyviä kokonaisuuksia, ja teoriaa on voinut tehdä etätehtävinä.  Lisäksi on ollut kiinnostavia käytännön tehtäviä usein monialaisissa ryhmissä, mikä on mielenkiintoista.

- Ihminen ei ole koskaan valmis. Aina voi oppia lisää, Lauri vakuuttaa.

Lauri on nyt 36-vuotias, ja maisteriksi on tarkoitus valmistua parin vuoden päästä. Puheenjohtajuusvuoden jälkeen tehtävänä on valmentaa ja auttaa tulevien vuosien tekijät menestymään. Nuorkauppakamariaikaa on jäljellä neljä vuotta. Sen jälkeen Laurille jää enemmän aikaa osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja kertausharjoituskouluttajana toimimiseen.

Maisteriksi & diplomi-insinööriksi Porissa

28.02.2017

Katja Nordvall

Mari Viljanen

Loppusuoralla

28.02.2017

Vilho Pirttijärvi

Maarit Kokkonen

Gradu bränditarinoista syntyi vaivattomasti

- Ei taloa voi rakentaa, jos ei ole kunnon perustuksia. Samalla tavoin  brändistä viestimistä ei voi rakentaa sellaiselle pohjalle, että henkilökunta ei usko  brändiin, tuore kauppatieteiden maisteri Maarit Kokkonen sanoo gradunsa aiheesta, bränditarinan tehokkaasta jalkauttamisesta.

Maarit Kokkonen valmistui maisteriksi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä joulukuussa pääaineenaan markkinointi. Aiemmin Kokkonen on valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta tradenomiksi.

Vuosia markkinoinnin ja viestinnän parissa työskennellyt löysi gradunsa aiheen ja suunnan helposti. Kokkosta osa-aikaisesti työllistänyt turkulainen markkinointitoimisto Smartbutlers Oy  on työskennellyt bränditarinoiden parissa jo pitkään, mutta yrityksellä ei ollut konkreettista työkalua bränditarinoiden toimeenpanon  arviointiin ja seurantaan.

Mitä bränditarinat ovat?

- Bränditarinoilla siis viitataan kertomuksiin, joilla yritys jäsentää historiansa, arvonsa ja tavoitteensa. Kokkosen tarkoituksena oli selvittää, miten bränditarina jalkautetaan eli tuodaan osaksi yrityksen toimintaa ja julkisuuskuvaa tehokkaasti.

Kokkonen muodosti bränditarinan jalkautuksesta kolmivaiheisen prosessin, joka alkaa bränditarinan jalkautuksen suunnittelusta ja jatkuu bränditarinan sisäiseen jalkautukseen eli siihen, että yrityksen henkilökunta sisäistää yrityksen tarinan. Viimeisenä vaiheena on bränditarinan ulkoinen jalkautus eli brändin välittäminen ulospäin asiakkaille.

Toimeksiantajan kahta asiakasyritystä tapausesimerkkeinä käyttäen ja olemassa olevaa teoriaa ja tutkimusta  hyödyntäen Kokkonen toteutti empiirisesti perustellut prosessimallinnukset, joiden avulla bränditarinan jalkautuksen kolme eri prosessivaihetta voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti.  Haastavaa työssä oli aiemman tutkimuksen löytäminen. Bränditarinoita on Kokkosen mukaan tutkittu viime vuosina paljon, mutta niiden jalkauttamista ei oltu tutkittu  juurikaan aiemmin.

- Minun piti yhdistellä tutkimusta ja kirjallisuutta brändinrakentamisen, markkinoinnin ja viestinnän aloilta. Se oli  uutta,  sillä yleensä ongelmana on tiedon valtava määrä, mutta tässä tietoa oli vähän ja sitä täytyi yhdistellä, Kokkonen kertoo.

Nopea prosessi

Vaikka Maarit Kokkosen aihe olikin uusi ja tutkimusta, jonka pohjalle gradua saattoi rakentaa oli vähän, koki hän opinnäytteenteon vaivattomaksi. Viestinnän ja kirjoittamisen parissa työskennellyt Kokkonen kertoi, että hänelle tuotti vaikeuksia  ennemminkin tekstimassan karsiminen kuin se, ettei tekstiä olisi lainkaan syntynyt.

Kokkonen aloitti gradunsa työstämisen 2016 maaliskuussa ja työ oli valmis marraskuussa. Gradu-urakan nopea loppuunsaattaminen oli mahdollista, koska Kokkonen teki syksyn ajan pelkästään graduansa.

Nyt Maarit Kokkonen keskittyy työhönsä Smartbutlers Oy:n markkinointipäällikkönä, ja siihen, että hänen gradussaan hahmottelemansa prosessimallinnus bränditarinan jalkauttamisesta konkretisoituu toimivaksi työkaluksi. Kokkonen ei kuitenkaan pidä mahdottomana ajatusta siitä, että hän joskus tulevaisuudessa palaisi bränditutkimuksen pariin.

28.02.2017

Vilho Pirttijärvi

Maarit Kokkonen

Alumnikolumni

28.02.2017

Anu Lankinen

Mika Kuusimäki

Arjen suorittaja, muista levätä!

Suomessa arjen suorittajaa usein kunnioitetaan ja katsotaan ylöspäin. Työpäivän jälkeen, vapaapäivinä ja lomilla ahkera emäntä tai isäntä häärää kotona jatkuvasti. Fyysisestä kunnostakin on pidettävä huolta liikkumalla monipuolisesti monta kertaa viikossa. Vapaa-aika täytyy käyttää tuottavasti, sohva kuvastaa laiskuutta. Vai onko asian laita sittenkään näin?

Iän ja työelämän vastuun lisääntymisen myötä olen lähivuosina alkanut kiinnittää enemmän huomiota omaan jaksamiseeni sekä vapaa-ajan, levon ja mielekkäiden harrastusten merkitykseen. Olen huomannut, että jo 34-vuotiaana minun on kiinnitettävä enemmän huomiota arjessa palautumiseen. Mielessäni on yhä kirkkaammin ajatus siitä, että mitä paremmin käytän vapaa-aikani, sen parempi ja tuottavampi olen myös työntekijänä. Elämä on kaikin puolin mielekkäämpää.

Fyysisesti kevyelle työlleni tuo vastapainoa taekwondon ja kestävyysjuoksun harrastus. Fyysisesti raskaiden lajien treenaaminen myös harrastuskilpailumielessä luo edelleen painetta vaalia hyvää palautumista, lepoa ja oikeanlaista ravintoa. Opiskeluaikoina tuntui jaksavan ”mitä tahansa”, eivätkä lyhyet yöunet juuri vaikuttaneet seuraavien päivien suorituskykyyn. Nykyään jo yksi pikkutunneille valvottu yö sotkee rytmin ja olotilan moneksi päiväksi, myös ilman alkoholia.

Oman kehon vaatimuksia ja rajoituksia ei malta aina kuunnella, mikä saattaa kostautua rasitusvammoina, kiputiloina tai ylirasituksena. Ylirasitustila, josta käytetään myös nimitystä ylikunto, ei ole vain huippu-urheilijoiden ongelma vaan voi vaania myös tunnollista työntekijää tai opiskelijaa, joka suorittaa myös kuntoilunsa liian suurella teholla ja liian vähällä palautumisella. Toisinaan sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia edistää loistavasti pyjamapäivä höystettynä Netflix-maratonilla. Kiireisinä ja stressaavina työviikkoina kevennän tietoisesti vapaa-ajan menoja ja treeniä, jotta kokonaiskuormitus ei kasvaisi liian suureksi. Jokainen meistä on yksilö, arjessa palautuminen on myös yksilöllistä. Työstä tai treenistä palautumisen ei tarvitse olla täyslepoa vaan mielekästä tekemistä, joka antaa voimaa enemmän kuin vie.

Loppuvuoden pimeä aika vaikuttaa paljon omaan jaksamiseeni ja silloin olen erityisen armollinen itselleni. Tuona aikana itselleni on tärkeää saada joka päivä pieni annos liikuntaa ulkoilmassa, mieluiten valoisaan aikaan. Toisinaan pakotan itseni ulkoilemaan, mikäli kohdalle sattuu aurinkoinen päivä pitkän harmaan jakson päätteeksi. Ulkoilmassa vietetty aika palkitsee kyllä jälkikäteen huomattavasti vireämpänä olotilana. Ensi syksyn pimeitä aikoja silmällä pitäen olin tällä kertaa kaukaa viisas ja varasin viikon aurinkotankkausloman Teneriffalle marraskuun alkuun. Sitä odotellessa.

Anu Lankinen

Kirjoittaja on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta ja työskentelee palveluprosessien amanuenssina Porin taidemuseossa. Anun tavoitteena on saavuttaa taekwondossa mustan vyön dan-arvo sekä jatkaa kestävyysjuoksutapahtumiin osallistumista.

28.02.2017

Anu Lankinen

Mika Kuusimäki