Väitös: Luovuutta tarjotaan ihmelääkkeeksi organisaatioiden menestykseen

(Turun yliopiston tiedote)

KTM Annika Blomberg kyseenalaistaa väitöskirjassaan organisatoriseen luovuuteen liittyviä liian yksinkertaistavia sekä instrumentalistisia käsityksiä ja ajattelutapoja. Työ ei pyri luovuuden arvon kiistämiseen, mutta osoittaa, että se ei ole ilmiönä niin yksinkertainen kuin monesti annetaan ymmärtää, vaan haasteellinen hallita ja johtaa.
 
KTM Annika Blombergin väitöstutkimus tarkastelee kriittisesti vallitsevaa organisatorisen luovuuden tutkimusta. Osatutkimusten kautta se tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja tarkastella luovuutta organisaatiokontekstissa.
Organisaatiokirjallisuus kuvaa luovuutta leimallisesti positiivisena, taloudellista lisäarvoa tuottavana ilmiönä, jota jokainen organisaatio janoaa. Samalla se kuitenkin tulee rajanneeksi tarkastelun ulkopuolelle kaiken liian riskialttiin tai radikaalin, ja kannustaneeksi organisaatioita lähinnä inkrementaalisiin uudistuksiin tai jopa luovuutta rajoittaviin käytäntöihin.

– Kirjallisuus luo luovuudesta kuvaa helppona ja houkuttelevana resurssina, jonka avulla organisaatiot pärjäävät yhä kovenevassa kilpailussa turbulenteilla markkinoilla. Samalla jää huomiotta se, että organisaation luovuus saattaa olla haasteellista, se voi olla ristiriidassa organisaation muiden tavoitteiden kanssa ja sillä voi olla jopa negatiivisia oheisvaikutuksia, ja että se vähintäänkin vaatii sekä aikaa että resursseja, Blomberg sanoo.

Luovuus syntyy ihmisten välillä oikeassa ympäristössä

Luovuuden käsitteellistäminen luovaksi lopputuotteeksi, joka todetaan yksiselitteisesti sekä uudeksi että hyödylliseksi, rajaa pois radikaalimmat luovuuden muodot. Se ei myöskään ota huomioon luovuutta, jonka hyötyarvoa on haasteellista nähdä tai jonka hyödyt konkretisoituvat vasta myöhemmin, vaikka suurimat mahdollisuudet saattaisivat löytyä juuri sellaisista tuotteista tai ideoista, jotka aluksi tuntuvat jopa liian radikaaleilta.

– Keskittyminen luovaan lopputuotokseen jättää myös huomiotta prosessin, joka siihen johtaa tai kuvaa sitä usein yksinkertaisena lineaarisena, vaiheittain etenevänä prosessina, jota on mahdollista hallita, Blomberg sanoo.

Luovuus nähdään organisaatiokirjallisuudessa hyvin usein myös tiettyjen yksilöiden ominaisuutena, ja jätetään huomiotta, että se syntyy yksilöiden välisissä prosesseissa ja kommunikaatiossa. Myös fyysinen organisaatioympäristö muovaa luovuutta. Se on siis sosiaalisesti ja myös materiaalisesti hajautunut prosessi, jonka johtaminen perinteisin johtamisen keinoin on haasteellista.

– Luovuutta ei synny tilauksesta, eikä sen edistämiseen riitä yksinkertaisten oppien noudattaminen tai luovuuden lisääminen retoriikan tasolla. Luovuus nousee organisaation arkipäivässä ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja merkitysten vaihdosta, ja vaatii yhteisöllisyyttä, avoimuutta, tasavertaisuutta sekä kykyä ja halua kyseenalaistaa, Blomberg painottaa.

***
Kauppatieteiden maisteri Annika Blomberg esittää väitöskirjansa Organizational creativity - hegemonic and alternative discourses (Organisatorinen luovuus - hegemoninen diskurssi ja vaihtoehtoisia tarkastelutapoja) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.1.2016 klo 12.00 Porin yliopistokeskuksen luentosalissa 126, os. Pohjoisranta 11 A.
 
Vastaväittäjänä toimii professori Alexander Styhre Göteborgin yliopistosta ja kustoksena dosentti Tomi Kallio Turun kauppakorkeakoulusta. Tilaisuus on englanninkielinen.
 
KTM, HuK Annika Blomberg on syntynyt vuonna 1978 Ulvilassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1997 Liedon lukiosta. Korkeakoulututkintonsa Blomberg suoritti 2005 Turun kauppakorkeakoulussa. Nykyisin hän toimii Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä projektitutkijana. Väitöksen alana on liiketaloustiede, johtaminen ja organisointi.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 4368 868, anjoma@utu.fi
 
Väitöskirjan myynti: https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/119889