Terveisiä maailmalta: Verkostotutkimusta Dortmundissa

Porin yliopistokeskuksen tutkijat osallistuvat aktiivisesti kansainvälisiin konferensseihin. Esittelemme loppuvuoden aikana konferenssimatkojen antia, tunnelmia ja kohtaamisia tutkijoiden itsensä kertomana. Nyt konferenssikokemuksiaan esittelee yliopistonlehtori Rainer Breite (TTY).

Verkostotutkimuksen esittelyä Dortmundissa

Dortmundin (Saksa) kaupungissa oli hetken jotakin muutakin merkittävää kuin kaupungin ylpeys - bundesliigassa pelaava BVB Dortmund. Dortmundin yliopistossa, tämän 33500 opiskelijan ja sisäisen rautatien omaavan kampusalueen yliopistossa järjestettiin järjestyksessä 25 osto- ja hankintatoimen tieteelliseen tutkimukseen keskittyvä konferenssi 25th IPSERA Conference – 2016. (IPSERA-kirjainyhdistelmä muodostuu sanoista: International Purchasing and Supply Education and Research Association.) Konferenssi kerää vuosittain noin 200 alan tutkijaa noin 30 eri maasta, ollen siten alansa merkittävin konferenssi ainakin Euroopassa.

Konferenssissa pääsin esittelemään omaa tutkimusaihettani otsikolla Relational fit: Method for supplier collaboration. Yleisellä tasolla tutkimusaiheeni painottuu verkostosuhteiden monimuotoisuuden ymmärtämiseen. Aihealue on tärkeä sekä verkostotutkimuksen että verkoston toimivuudesta riippuvan yrityksen kannalta. Esimerkiksi suomalaiset telakat edustavat tämän kaltaisia verkostoistaan riippuvia yrityksiä.  Esitetyssä tutkimuspaperissa tarkasteltiin niin sanottujen relaationallisten suhdetekijöiden hyödyntämistä toimittajaverkoston hallinnassa ja muodostamisessa. Tutkimuksen avulla tunnistettiin ne keskeiset tekijät, joiden avulla voidaan arvioida toimittajaverkostossa yhteistyöhön sopivat yritykset. Tutkimusaihe liittyy kiinteästi Tekesin ja yritysten rahoittamaan REBUS tutkimusohjelmaan, jossa on mukana seitsemän tutkimuslaitosta sekä 21 yritystä.

Itse tutkimukseni sai mielestäni myös ansaitsemansa huomion. Johtuiko liian pienestä tilasta, sopivasta ajankohdasta tai sitten vaan mielenkiitoisesta aiheesta, mutta kaikki halukkaat eivät valitettavasti mahtuneet kuulemaan esitystäni. Runsaasta kuulijakunnasta johtuen, sain hyviä kommentteja sekä lukuisia kriittisiä kysymyksiä vastattavaksi ja jatkotutkimuksissa pohdittavaksi. Näiden kommenttien ja kysymysten avulla tutkimusta onkin edelleen hyvä viedä eteenpäin.
 
Konferenssin viimeisenä päivänä esitysten päätyttyä, minulla oli mahdollisuus päästä tutustumaan yliopiston logistiikan laboratorioon ja siellä harjoitettuun varastointijärjestelmiin liittyviin tutkimuksiin. Laboratoriovierailun tuloksia hyödynnettiinkin välittömästi meidän omassa opetuksessa toimitusketjun hallinnan kurssilla.

Konferenssi itsessään toteutettiin saksalaisella tehokkuudella ja täsmällisyydellä. Valitettavan ikävän lisämausteen ja ylimääräisen jännityksen konferenssille ja eteenkin omaa kotimatkaani ajatellen toivat Brysselin pommi-iskut 2016. Pommi-iskut tapahtuivat 22. maaliskuuta 2016 aamulla noin kello 8.00 paikallista aikaa Brysselin lentoasemalla ja Maalbeekin metroasemalla Brysselin keskustassa. Iskut sekoittivat tuolloin Euroopan lento- ja junaliikenteen useiksi päiviksi. Itse konferenssin tunnelmaan iskut loivat oman varjonsa, varsinkin belgialaiset konferenssivieraat olivat erittäin huolestuneita tapahtuneiden iskujen johdosta. Myös metrolla liikkuminen Dortmundin monikulttuurisella keskusta-alueella tuntui arveluttavalta, kun syrjäsilmällä tuli tahtomattaankin vilkuiltua ja arvioitua mahdollisia terroristikandidaatteja. 

Ikävistä tapahtumista huolimatta, konferenssimatka oli mielestäni jälleen kerran antoisa ja hyvin onnistunut. Vuosien saatossa alan tutkijoista on muodostunut tiivis ja lämminhenkinen tutkijayhteisö. Lisäksi muiden tutkijoiden esityksistä oppii aina jotakin uutta, joka vuorostaan vie omaa tutkimusta eteenpäin.

Rainer Breite, yliopistonlehtori Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos

Dortmundin yliopiston päärakennus