30.01.2013 02:00
Satakunta hyötyisi nesteytetyn maakaasun (LNG) markkinoiden syntymisestä
Satakunta hyötyisi nesteytetyn maakaasun (LNG) markkinoiden syntymisestäTurun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköt ovat kartoittaneet nesteytetyn maakaasun (LNG, liquefied natural...
Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköt ovat kartoittaneet nesteytetyn maakaasun (LNG, liquefied natural gas) markkinoiden syntymisen edellytyksiä Satakunnassa. Selvityksen mukaan alueen yritykset pitävät LNG-markkinoiden synnyttämistä tärkeänä oman kustannuskilpailukykynsä parantamisen ja kasvun kannalta.
- Nesteytetyn maakaasun käytönaikaiset liiketoimintamahdollisuudet nähdään alueellista vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Tilastolliset tarkastelumme tukevat tätä käsitystä; Satakunnan aluetalous on profiloitunut LNG:n monikäyttöisyyden suuntaan, sanovat tutkijat Minna Alhosalo ja Ari Karppinen.
LNG:n kysyntä kasvussa erityisesti Euroopassa
Selvityksen mukaan LNG:n potentiaalinen maakäyttö Satakunnassa on 165 000 tonnia vuodessa ja vuoteen 2020 mennessä aluskäyttö 20 000 tonnia vuodessa.
- Kun nämä arviot yhdistetään LNG:n potentiaalisten tuojien haastatteluiden tuloksiin, voidaan esittää se johtopäätös, että kokonaiskulutuspotentiaali on riittävä LNG-markkinoiden synnyttämiselle Satakuntaan.
Aiemmin tehtyjen kansainvälisten arvioiden mukaan LNG:n kysynnän globaali ja erityisesti Euroopan tason kasvu kiihtyvät tulevaisuudessa. Tutkijat huomauttavat, että LNG on yksi mahdollisuus vastata tiukkeneviin ilmastopäästövelvoitteisiin, esimerkiksi ns. rikkidirektiiviin.
- Ilmastopäästöjä voidaan oleellisesti vähentää korvattaessa muita fossiilisia polttoaineita LNG:llä, joka on monikäyttöinen teollisuudessa, sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikennepolttoaineena.
Vastaavien selvitysten tarve Suomessa ilmeinen
Suomessa tai Itämeren alueella nesteytetyn maakaasun markkinoita ei vielä ole. LNG:n kuljetusteknologia ja -kapasiteetti ovat kuitenkin kehittyneet nopeasti, ja markkinoiden odotetaan lähivuosina syntyvän. Terminaaleja on tällä hetkellä suunnitteilla Suomenlahdelle Porvooseen tai Inkooseen ja Turun Pansioon sekä uusimpana Perämerelle Tornioon.
Nyt laadittu esiselvitys on ensimmäinen maa-alueen LNG:n käyttöä selvittävä julkisesti saatavilla oleva tutkimus Suomessa. Sen keskeiset jatkotutkimuskohteet liittyvät LNG:n käytönaikaisiin taloudellisiin aiheisiin, joita ovat hinta, markkinoiden kilpailullisuus ja LNG:n vaikutus kilpailukykyyn.
Tutkijoiden mukaan LNG:n terminaali-infrastruktuurin sijoittumisen näkökulmasta vastaavanlaisten selvitysten tarve muualla Suomessa lienee ilmeinen.
- Satakunnan näkökulmasta edellä esitettyihin jatkotutkimusaiheisiin tarttuminen ripeästi antaisi tässä suhteessa selkeän päätöksenteko- ja liiketoimintamahdollisuusedun.
Lisätietoja:
Minna Alhosalo, p. 040 176 4520, minna.alhosalo(at)utu.fi
Ari Karppinen, p. 050 520 0775, ari.karppinen(at)utu.fi
Alhosalo, Minna & Karppinen, Ari (2013): Kaasua Satakunta. Selvitys nesteytetyn maakaasun (LNG) liiketoimintamahdollisuuksista Satakunnassa. Julkaisusarja A – Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, Nro A43/2013
Selvitys on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella, jonka on myöntänyt Satakunnan ELY-keskus.
Selvitys on julkaistu sähköisenä Satamittarissa
- Nesteytetyn maakaasun käytönaikaiset liiketoimintamahdollisuudet nähdään alueellista vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Tilastolliset tarkastelumme tukevat tätä käsitystä; Satakunnan aluetalous on profiloitunut LNG:n monikäyttöisyyden suuntaan, sanovat tutkijat Minna Alhosalo ja Ari Karppinen.
LNG:n kysyntä kasvussa erityisesti Euroopassa
Selvityksen mukaan LNG:n potentiaalinen maakäyttö Satakunnassa on 165 000 tonnia vuodessa ja vuoteen 2020 mennessä aluskäyttö 20 000 tonnia vuodessa.
- Kun nämä arviot yhdistetään LNG:n potentiaalisten tuojien haastatteluiden tuloksiin, voidaan esittää se johtopäätös, että kokonaiskulutuspotentiaali on riittävä LNG-markkinoiden synnyttämiselle Satakuntaan.
Aiemmin tehtyjen kansainvälisten arvioiden mukaan LNG:n kysynnän globaali ja erityisesti Euroopan tason kasvu kiihtyvät tulevaisuudessa. Tutkijat huomauttavat, että LNG on yksi mahdollisuus vastata tiukkeneviin ilmastopäästövelvoitteisiin, esimerkiksi ns. rikkidirektiiviin.
- Ilmastopäästöjä voidaan oleellisesti vähentää korvattaessa muita fossiilisia polttoaineita LNG:llä, joka on monikäyttöinen teollisuudessa, sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikennepolttoaineena.
Vastaavien selvitysten tarve Suomessa ilmeinen
Suomessa tai Itämeren alueella nesteytetyn maakaasun markkinoita ei vielä ole. LNG:n kuljetusteknologia ja -kapasiteetti ovat kuitenkin kehittyneet nopeasti, ja markkinoiden odotetaan lähivuosina syntyvän. Terminaaleja on tällä hetkellä suunnitteilla Suomenlahdelle Porvooseen tai Inkooseen ja Turun Pansioon sekä uusimpana Perämerelle Tornioon.
Nyt laadittu esiselvitys on ensimmäinen maa-alueen LNG:n käyttöä selvittävä julkisesti saatavilla oleva tutkimus Suomessa. Sen keskeiset jatkotutkimuskohteet liittyvät LNG:n käytönaikaisiin taloudellisiin aiheisiin, joita ovat hinta, markkinoiden kilpailullisuus ja LNG:n vaikutus kilpailukykyyn.
Tutkijoiden mukaan LNG:n terminaali-infrastruktuurin sijoittumisen näkökulmasta vastaavanlaisten selvitysten tarve muualla Suomessa lienee ilmeinen.
- Satakunnan näkökulmasta edellä esitettyihin jatkotutkimusaiheisiin tarttuminen ripeästi antaisi tässä suhteessa selkeän päätöksenteko- ja liiketoimintamahdollisuusedun.
Lisätietoja:
Minna Alhosalo, p. 040 176 4520, minna.alhosalo(at)utu.fi
Ari Karppinen, p. 050 520 0775, ari.karppinen(at)utu.fi
Alhosalo, Minna & Karppinen, Ari (2013): Kaasua Satakunta. Selvitys nesteytetyn maakaasun (LNG) liiketoimintamahdollisuuksista Satakunnassa. Julkaisusarja A – Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, Nro A43/2013
Selvitys on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella, jonka on myöntänyt Satakunnan ELY-keskus.
Selvitys on julkaistu sähköisenä Satamittarissa