Erilaiset yrityskulttuurit ovat haaste IT-projekteille

Vähemmän huomiota on kiinnitetty yrityskulttuureihin ja niiden eroihin eli yritysten erilaisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Väitöskirjassaan Kari Lilja on selvittänyt, miten yrityskulttuurien erot vaikuttavat ohjelmistoprojektin onnistumiseen.

Ohjelmistoprojektien osapuolina ovat ainakin asiakas ja toimittaja, kumpikin omine termistöineen.

- Yhteisymmärrystä ei pidä rakentaa oletusten varaan, sillä samassa maassa ja samalla alalla toimivien yritysten ajattelu- ja toimintatavoissa saattaa olla suuriakin eroja, Lilja sanoo.

Yhteisen kielen ja terminologian puute voi olla tavoitteeseen pääsyn este. Projektin onnistumiseen vaikuttaa myös mukana olevien organisaatioiden koko: mitä suurempi organisaatio, sitä enemmän byrokratiaa, yksiköitä ja osastoja - ja niiden omia alakulttuureja ja erilaisia toimintatapoja. Lisäksi suurissa organisaatioissa komentoketjut ovat usein pitkiä ja päätöksenteko viivästyy helposti. Ylin johto etääntyy ruohonjuuritason tiedosta, eivätkä organisaation alempien tasojen toiveet ja odotukset aina välity projekteissa mukana oleville.
Jotta projektin eri osapuolet löytäisivät helpommin yhteisen sävelen, on Lilja koonnut muistilistan yhteisiin toimintatapoihin liittyvistä kysymyksistä, jotka toimittajan ja asiakkaan kannattaa käydä läpi ennen projektin alkua. Avoin keskustelu listan aiheista auttaa sopimaan menettelytavoista ja ennakoimaan ja välttämään mahdollisia konflikteja. Vaikka väitöstyössä tarkastellaan IT-projekteja, tulokset voivat olla yleistettävissä koskemaan minkä tahansa alan projektityöskentelyä.

Tietojärjestelmän toimittaja, asiakas ja loppukäyttäjä arvioivat usein projektin onnistumista eri näkökulmista. Toimittajan tavoite on myydä ja toimittaa ohjelmisto ja laskuttaa tästä. Jos se toteutuu, ja tulostavoitekin ehkä saavutetaan, projekti on yrityksen kannalta ollut kutakuinkin onnistunut. Järjestelmätoimittajat arvioivatkin projektit säännönmukaisesti onnistuneemmiksi kuin asiakkaat. Asiakkaan odotukset ovat erilaiset - ja usein myös epärealistiset. Joskus uuden ohjelmiston oletetaan ratkaisevan kaikki organisaation ongelmat.

- Asiakasyrityksissä arviot projektin onnistumisesta näyttivät olevan sitä myönteisempiä, mitä tiiviimmin tutkittavat olivat osallisina projektissa. Loppukäyttäjän toiveet huomioidaan projektissa yleensä niukimmin. Tämä voi vaikuttaa muun muassa siihen, että usein uusi ohjelmisto näyttäisi heikentävän työtyytyväisyyttä, Lilja toteaa.

Ohjelmistoprojektin onnistumisen yksi merkittävä kriteeri on aikataulujen pitävyys. Joskus aikatauluja voitaisiin kiriä kiinni, jos asiakas tai toimittaja pystyisi ainakin hetkellisesti lisäämään projektiin resursseja. Yllättävää kyllä, asia otettiin esille harvoin. Eri osapuolet eivät halunneet puuttua esimerkiksi siihen, kuinka ehdottomasti työntekijöiden vapaa-aikaa kunnioitetaan, voidaanko teettää ylitöitä ja miten joustamisesta palkitaan. Yleisestikin omasta tai vastapuolen henkilöstöpolitiikasta puhuminen koettiin epäkorrektiksi.

Väitöstyö perustuu case-tutkimukseen kahdestakymmenestä projektista 25 vuoden aikana. Lisäksi asiantuntijoille on tehty Delphi-pohjainen kysely, ja loppukäyttäjille avoin kysely. Tutkimusta tukee laaja kirjallisuusanalyysi.


Väitöstilaisuus perjantaina 11.1.2013

Diplomi-insinööri Kari Liljan organisaatiota, yrityskulttuuria ja projektijohtamista käsittelevä väitöskirja Differences in Organizational Cultures - a Challenge for IT-Projects (Organisaatiokulttuurien erot - haaste IT-projekteille) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Porin yksikössä perjantaina 11.1.2013 kello 12 auditoriossa 125 (Pohjoisranta 11 A, Pori).

Vastaväittäjinä toimivat professori Mikko Ruohonen (Tampereen yliopisto) ja professori Jari Stenvall (Lapin yliopisto). Tilaisuutta valvoo professori Hannu Jaakkola TTY:n Porin yksiköstä.

Kari Lilja (51) on kotoisin Pusulasta ja asuu nykyään Ulvilassa.

Lisätietoja: Kari Lilja, kari.lilja(at)tut.fi