Olet täällä

Tutkimustoiminnan kehittäminen




Tutkimusasiamies etsisi paikallisille yritykselle tutkimuksen hyödyt


5.10.2009

Porin kaupunginhallitus asetti elokuussa työryhmän selvittämään Porin yliopistokeskuksen yrittäjyys- ja muiden lahjoitusprofessuurien määrän sekä niiden rahoitustilanteen. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja valtiotieteen tohtori kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Timo Aro saivat selvitettäväkseen arvioida professuurien määrän ja vaikuttavuuden lisäämiseen Porin yliopistokeskuksessa.

Lokakuun viidennen päivän kokouksessaan Porin KH päätti ”kehottaa Porin yliopistokeskusta käynnistämään sisäisen selvityshankkeen, jonka tavoitteena on ulkopuolisen rahoituksen lisääminen ja jonka lopputuloksena on optimaalinen toiminta- ja rahoitusmalli Porin yliopistokeskuksen ja siihen kytkeytyvän toimintaympäristön tuleviin tarpeisiin sekä arvioimaan tutkimusasiamiesmallin toimivuutta ja käyttökelpoisuutta Porin yliopistokeskuksen kannalta.”

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkimusasiamies selvittäisi, miten Porin yliopistokeskuksen tutkimukseen saataisiin enemmän paikallisten yritysten rahoitusta ja samalla miten täällä tehtävällä tutkimuksella voitaisiin paremmin hyödyntää paikallisia yrityksiä, tutkimuksen johtoryhmän puheenjohtaja Tarmo Lipping kertoo.

Selvitystyö nosti kolme tasoa

Porin yliopistokeskuksen (UCPori) tutkimustoimintaa ja –yhteistyötä kehittää ja koordinoi yliopistokeskuksen johtoryhmän asettama tutkimuksen johtoryhmä. Keväällä 2009 uudelleenorganisoidun tutkimuksen johtoryhmän jäsenet on nimetty yliopistokeskuksessa toimivien yksiköiden esitysten pohjalta.

– Nykyisen tutkimuksen johtoryhmän päällimmäinen tehtävä on ollut luoda UCPorin tutkimusstrategia, jota myös Korkeakoulujen arviointineuvosto edellytti.
Tutkimusstrategian pohjalla on Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtaja Anne Erkkilän selvitystyö, jossa on kartoitettu Porin yliopistokeskuksessa eri yksiköissä tehtävää tutkimusta.

– Meillä on viisi yliopistoyksikköä ja kaksikymmentäneljä professoria, eikä kukaan oikein tietänyt koko yliopistokeskuksen tutkimuskenttää.

Selvitystyön pohjalta UCPorin tutkimustoiminnassa määriteltiin kolme eri tasoa. Yhden yksikön sisällä tapahtuva tutkimus, joka edustaa kyseisen yksikön tuottamaa perustietoa ja jolla ei ole rajapintaa muiden yksiköiden tutkimuksen kanssa.

– Toinen taso on se, jolla yritämme saada aikaan eri yksiköiden tutkimusryhmien yhteistä tutkimusta. Tämä on tutkimuksen johtoryhmän päällimmäinen kehityskohde.
Kolmantena tasona on alueellisesti vaikuttava ja alueen elinkeinoelämää palveleva tutkimustoiminta.

– Tämä kolmas taso on erillään siksi, että sitä pitää mitata eri mittareilla kuin näitä kahta niin sanotusti tieteellisesti kovaa tutkimusta. Se on kuitenkin alueellisen roolimme vuoksi Porin yliopistokeskukselle tärkeää tutkimusta, Lipping selvittää.

– On kuitenkin huomioitava, että nämä rajat voivat mennä osittain myös päällekkäin. Alueellisesti vaikuttava tutkimus voi olla kansainvälisen tason perustutkimusta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Tampereen teknillisessä yliopistossa lokakuussa väittelevän Ilkka Laitisen Outotecille tekemä tutkimus kuparin elektrolyysialtaan sähkömagneettikenttien mallintamisesta.

– Rahoituslähteethän näissä eri yksiköiden yhteistyötutkimuksissa ovat samoja kuin missä tahansa tutkimuksessa eli esimerkiksi Suomen Akatemia ja Tekes. Alueellista rahoitusta näihin on kuitenkin joskus helpompi saada. Valtakunnalliselta tasolta on puolestaan hieman vaikeampaa saada rahoitusta pelkästään aluetta palvelevaan tutkimustyöhön, Tarmo Lipping pohtii.

Monitieteisyys
vaatii pitkäjänteisyyttä


Yksikkörajat ylittävä tutkimustoiminta jaetaan Porin yliopistokeskuksessa neljään painopistealueeseen: ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen, teknologialähtöisiin palveluihin ja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, hyvinvoinnin tutkimukseen ja johtamisen sekä turvallisuus- ja organisaatiokulttuurin tutkimukseen.

– Näiden yhteisten alojen kehittämistä on alettu viedä eteenpäin siten, että kullekin painopistealueelle on määritelty vetäjä ja hänen tuekseen vetäjäryhmä. Nämä ryhmät järjestävät tutkijaseminaareja, kutsuvat vierailevia puhujia ja organisoivat yhteisten hankehakemusten tekoa.

Yksikkörajat ylittävän, monitieteisen tutkimuksen kehittäminen vaatii kuitenkin pitkäjännitteisyyttä.

– Kansainvälisesti huipputason tutkimusta näiltä rajapinnoilta voidaan odottaa ehkä viiden vuoden kuluttua yhteistyön alkamisesta. Jotkut näistä ryhmistä ovat kuitenkin toimineet yhdessä jo jonkin aikaa eli kansainvälisesti merkittäviä tuloksia saatetaan saada Poriin aikaisemminkin, Lipping arvioi.

Teksti ja kuva: Eija Hammarberg