Olet täällä

Tulevaisuuspaneeli





Tulevaisuuspaneelissa Porin yliopistokeskuksessa ennakoitiin, missä mennään jatkossa vai mennäänkö missään

17.2.2011

Paneelissa pohdittiin työelämän ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden haasteita erityisesti Satakunnan kannalta. Puheenjohtajan toimi Matti Aistrich Sitrasta. Muut panelistit olivat Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro, Fiblon Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ekberg, EK:n Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluetoimintaosaston päällikkö Piia Alvesalo, Satakunnan Kansan päätoimittaja Petri Hakala sekä Tuomas Meriniemi, jonka kausi AOVAn puheenjohtajana oli juuri päättynyt. Paneelin avasi UCPorin johtaja Harri Peltoniemi käsittelemällä mm. Satakunnan korkeakoululaitosta.

Korkeakoulut vs. työelämä ja Y-sukupolvi

Aluksi panelistit pohtivat, miten korkeakoulut vastaavat työelämän tarpeisiin. Korkeakoulujen vastuu korostui. Satakunnan pitää ennakoida tulevaisuuden osaamistarvettaan; valmista konseptia tähän ei saatu. Timo Aro totesi, että työkulttuuri on jatkuvassa turbulenssissa. Nuorten 80- ja 90-luvulla syntyneiden, niin sanotun Y-sukupolven, maailmankuva on erilainen kuin vanhempien. Nuoret kyseenalaistavat vakiintuneet hierarkiat.

Tutkimusta ja kansainvälisyyttä

Satakunnassa tarvitaan lisää tutkimusta ja kansainvälisyyteen profiloitumista. Tutkimus edellyttää pitkäaikaista kumppanuutta yritysten kanssa. Näin taataan opiskelijoille harjoitus- kesätyö- ja lopputyöpaikkoja. Piia Alvesalo epäili, että tutkijat eivät osaa lähestyä yrityksiä oikealla tavalla. Yliopistokeskuksella on kuitenkin paljon tutkimusyhteistyötä kaupungin ja yritysten, sekä kansainvälisten kumppanien kanssa. Tutkimusrahoituksen ongelmana on myös se, että päätöksen teko on siirtynyt maakunnan ulkopuolelle.

Englanninkielistä opetusta kannattaa lisätä, vaikka mm. SAMK:ssa on vuosittainen 125 ulkomaisen opiskelijan sisäänotto ja yliopistokeskuksessakin on kansainvälistä koulutusta. Pekka Ekberg korosti, että kielitaidoksi ei riitä suomi ja englanti. Tarvitaan myös ruotsin ja harvinaistenkin kielten osaajia; samoin kulttuurituntemus on tarpeen. Kansainvälistymisen perusteet luodaan jo perusopetuksessa. Kannattaa myös muistaa, että 36 % bruttokansantuotteesta tulee viennistä.

Ja paljon muuta

Hyvinvointipalvelut nähtiin mahdollisuutena Satakunnan profiiliksi. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Yritystoimintaa pitäisi edistää ja yrittäjyysprofessuuri tukee tätä. Yo-pohjainen sisäänotto on tarpeen säilyttää aikuiskoulutuksen ohella. Muuten opiskelijoiden alueellinen sitoutuminen heikkenee. Duaalimalli mahdollistaa siirtymisen ammattikorkeakoulusta yliopistoon. Siirtyminen 2. asteelta ammattikorkeakouluun ei toimi yhtä hyvin. Paneelikeskusteluissa vahvistui korkeakoulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen merkittävyys.

Tulevaisuuspaneelin järjestelyistä vastasi valtakunnallinen ESR-hanke Osaajaverkosto – koulutuksen ja työelämän yhteistyö valmistumisen tukena.



Teksti: Ulla Jaakkola
Kuvat: Jukka Juhala