Tieteiden yö

Voima ja vastavoima20.9.2007   Porin yliopistokeskuksen akateemisten laulajien mahtava Gaudeamus Igitur käynnisti Tieteiden yö – tapahtuman Porissa torstaina 20.9. Tilaisuus kokosi kutsuvieraat kuulemaan niin vuoden tutkijan valintaa kuin...


Voima ja vastavoima

20.9.2007

 

Porin yliopistokeskuksen akateemisten laulajien mahtava Gaudeamus Igitur käynnisti Tieteiden yö – tapahtuman Porissa torstaina 20.9. Tilaisuus kokosi kutsuvieraat kuulemaan niin vuoden tutkijan valintaa kuin paneelikeskustelua huippututkimuksesta ja yliopistokeskusten asemasta.


Korkeakouluasiamies Harri Peltoniemen alustus käsitteli Porin yliopistokeskuksen mahdollisuuksia tieteenharjoittamiseen, kun valtakunnallisessa keskiössä vallitsee visio yhden huippuyliopiston perustamisesta. Peltoniemen mukaan tulevaisuuden sana on profiloituminen. Tavoitteena on luoda jotain uutta ja innovatiivista. Porin yliopistokeskus on jo itsessään uusi ja innovatiivinen kokonaisuus, jonka vahvuuksia ovat monitieteisyys, joustavuus, reagointiherkkyys ja korkeakoululaitosten välinen yhteistyö.


Peltoniemi näkee, että reagointikykyinen yliopistokeskus vastaa nopeasti yhteiskunnan tarpeisiin. Porissa uusien maisteriohjelmien kehittäminen tarvetta vastaaviksi on helpompaa kuin isoissa yliopistoissa. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää turvallisuusalan maisterikoulutusohjelmaa. Uusilla koulutusohjelmilla on Satakunnan aluetta kehittävä vaikutus ja samalla ne houkuttelevat opiskelijoita alueelle. Joustava, ei laitosmainen, yliopistokeskus pitää opiskelijoita yksilöllisesti arvossaan ja tarjoaa heille monipuoliset opiskelijaedut.


Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kehittäminen on Peltoniemen mielestä välttämätöntä. Tieteellinen ja käytännöllinen yhteistyö tuottaa todellista monitieteistä ja -alaista osaamista, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia. Ammattikorkeakoulujen pitkäaikainen kokemus kansainvälisten kurssien ja ohjelmien tarjoajana antaisi yliopistokeskukselle mahdollisuuksia vastata sen nykyisiin vaihtohaasteisiin ja kehittää niitä. Vanhat ennakkoluulot korkeakoulujen välisestä kuilusta tulee valjastaa kehittävään ja molempia osapuolia arvostavaan yhteistyöhön.


Peltoniemi haluaa välttää yliopistokeskusten ja huippuyliopiston välistä vastakkainasettelua. Tällainen keskustelu ei ole tulevaisuuden kannalta hedelmällistä, koska voimalla on aina olemassa vastavoima. Analyyttinen yhteistyö, resurssien käyttäminen yhteiseen hyvään ja kaikinpuolinen ennakkoluulottomuus rakentavat vahvaa pohjaa tieteenharjoittamiselle. Aito ja rehellinen keskustelu sekä määrätietoinen yhteiseen ja kirkkaaseen tavoitteeseen pyrkiminen tekevät Porin yliopistokeskuksesta jatkossakin ainutlaatuisen.

 

Maakuntasarjasta maailmanliigaan

 

Illan paneelikeskustelun keskeisiksi teemoiksi nousivat huippuyliopisto ja huippututkimus, profiloituminen ja Porin yliopistokeskuksen tulevaisuus tieteenharjoittajana. Paneeliin osallistuivat Taina Rajanti (TaiK), Ossi Eskelinen (TaY), Riikka Turtiainen (TY), Harri Ketamo (TTY), Seppo Sirkemaa (TuKKK) sekä Timo Aro (Net Effect Oy). Puheenjohtajana toimi Porin yliopistokeskuksen johtaja Martti Sinisalmi.


Huippua ovat työelämän yhteydet, vastasi vuoden tutkijaksi valittu Riikka Turtiainen paneelikeskustelun kysymykseen yliopistokeskuksen vahvuuksista. Porissa erilaisuus on vahvuus. Opiskeluaikainen tiivis yhteistyö maakunnan toimijoiden kanssa antaa tieteellisen työn tekemiselle innovatiiviset lähtökohdat. Hänen mukaansa Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella yhteistyön tekeminen näkyy useissa ulospäin suuntautuneissa tilaustöissä, mikä on humanistisella alalla hyvin harvinaista.

Turtiainen arvostaa sitä, että Porin yliopistokeskuksessa on mahdollisuus kouluttautua pitkälle ja mahdollisuus tehdä tutkimusta. Huippuyliopistoksi yhdistyminen ei automaattisesti luo huippututkimusta, vaan taustalla vaikuttavat laadukas tutkimustyö, laadukas opetus sekä tutkimusta tekevät yksilöt.


Ossi Eskelinen pohti, ettei ”huippu” saa olla itsetarkoitus. Hänen mielestään huippu saavutetaan jonkin alan osaamisella ja hallinnalla. Eskelinen painotti jatkumoiden tärkeyttä, millä taataan osaamisen siirtyminen ja kehittyminen eteenpäin. Tässä jatkumossa ensimmäisellä sijalla ovat uudet opiskelijat sekä heidän motivaationsa.


Timo Aro muistutti yliopistokeskuksen suuresta henkisestä merkityksestä alueelle. Tällä hetkellä tulee pohtia, ovatko odotukset tulevaisuuden suhteen realistiset vai liian vaativat. Aro tähdensi puheenvuorossaan kaukonäköisyyden tärkeyttä.


Harri Ketamo arveli tutkimusryhmien luomisen jokaisen oppiaineen ympärille olevan tärkeää. Profiloituminen edellyttää aina kovaa taustaa ja osaamista. Tarkoituksena ei ole painia maakuntasarjassa vaan maailmanliigassa. Ketamon mukaan huipputuloksen määrittely on vaikeaa ja riippuu siitä, puhutaanko kestävän tuloksen eli perustutkimuksen tavoittelusta vai hyödyn ja tarpeellisuuden näkökulmasta eli soveltavasta tutkimuksesta. Soveltavan tutkimuksen tekeminen voi olla yliopistokeskuksen suurin vahvuus.


Tavoite on yhteistyössä, vastasi Taina Rajanti yleisön kysymykseen tutkimuksen ja elinkeinoelämän kohtaamisesta. Rajannin mielestä olisi hienoa, jos tätä yhteistyötä voitaisiin koordinoida yliopistokeskuksen kautta. Yrittäjyyttä ja yhteistyön tärkeyttä painotti myös Seppo Sirkemaa.


Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että tiede on maailmanlaajuista ja sitä voi tehdä paikasta riippumatta. Puheenvuoroissa painotettiin monialaista yhteistyötä, verkostoitumista sekä opiskelijoiden kokonaisvaltaista merkitystä. Yliopistokeskuksen erityisyytenä nähtiin ristiinopiskelun mahdollisuus sekä tutkimushankkeet ja maisteriohjelmat, jotka mahdollistavat yhteistyön yli oppiainerajojen.

 

Teksti ja kuvat: Raita Seljamo