Olet täällä

Tekniikan, taiteen ja kulttuurin tutkimusverkosto



Tekniikan, taiteen ja kulttuurin tutkimusverkosto pyrkii saavuttamaan
alueellisen kärkihankkeen statuksen
4.10.2006


Porin yliopistokeskuksen monitieteinen ilmapiiri on innoittanut talon tutkijoita yhteisen tutkimusverkoston kehittämiseen. Tekniikan, taiteen ja kulttuurin tutkimusverkosto on aloittanut toimintansa jo vuonna 2002, jolloin mukana olivat Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Advanced Multimedia Center ja Turun yliopiston Digitaalinen kulttuuri (TY). Vuonna 2003 mukaan liittyi myös Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) Porin Visuaalisen kulttuurin laitos.

Verkosto tarjoaa uudenlaisen innovatiivisen yhteistyömallin, joka edistää monitieteistä Satakunnassa tehtävää tutkimusta tekniikan, digitaalisen kulttuurin sekä visuaalisen kulttuurin aloilla.

Tähän mennessä verkostolla on ollut kaksi Tekes-rahoitteista hanketta ja yksi Suomen Akatemian rahoittama hanke. Tällä hetkellä verkostolla on käynnissä Tekes-rahoitteinen hanke, jossa on yhteensä kahdeksan eri tieteenalojen tutkijaa. TTY:ssä on yhtenä osana hanketta tutkittu laajakaista-asiakkaiden käyttötottumuksia ja odotuksia uusille palveluille ja teknologioille.

Hanke koostuu kaikkiaan neljästä eri osasta eli tutkimussalkusta, jotka on jaettu TTY:n, TY:n ja Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) Porin yksiköiden kesken.
– Tämän hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa uusien teknologioiden sovelluksista ja kehitysnäkymistä sekä selvittää, miten näitä voidaan entistä tehokkaammin hyödyntää, selvitti professori Jari Multisilta TTY:stä

Monitieteistä pohdintaa
tutkimusverkoston tulevaisuudesta

Tekniikan, taiteen ja kulttuurin tutkimusverkosto järjesti lokakuun alussa yhteisen seminaarin, jossa eri alojen tutkijat pohtivat verkoston tulevaisuutta ja kehityslinjoja. Eri alojen edustajat miettivät yhteisissä ryhmäkeskusteluissa myös esimerkiksi millaista voisi olla verkoston opetustoiminta, työskentelymuodot ja mitkä voisivat olla mahdollisia yhteistyötahoja.

Kansainvälistä yhteistyötä verkosto kehittää koko ajan. Marjo Mäenpää ja Anita Seppä TaiK:sta, Jaakko Suominen TY:sta ja Jari Multisilta ovat matkustamassa Japaniin.
– Menemme Japaniin tammikuun alussa. Tarkoitus on tutustua erityisesti japanilaisiin media- ja teknologiayrityksiin sekä sellaisiin tutkimusyksiköihin, jotka tekevät monitieteistä tutkimusta tekniikan, taiteen ja kulttuurin alalla. Tarkoitus on luoda kontakteja, jotka myöhemmin johtavat uusiin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, kertoo professori Jaakko Suominen.

– Tämä verkosto ei kuitenkaan ole mikään absoluuttinen totuus. Tarkoituksemme on selvittää, mitä tutkijat haluavat tehdä tällaisessa viitekehyksessä. Olemme avoimia kaikille uusille ajatuksille, Jari Multisilta alusti workshopeihin osallistujia.

Tutkimusta, tutkimusta,
mutta mistä rahat?

Tunnin mittaisen pohdiskelun jälkeen kolmen monitieteisen ryhmän edustajat esittelivät workshopeissa syntyneitä ajatuksiaan seminaarilaisille. Keskeisimmäksi kysymyksesi jokaisessa ryhmässä nousi miten tutkimusverkostossa hoidetaan rahoitus?

– Rahoitus löytyy tieteitten välisestä rajapinnasta, koska sillä alueella on mahdollista olla ykkönen, totesi Marjo Mäenpää vastaukseksi.

Rahoitusongelmaan etsittiin vastausta myös toisaalta.
– Verkosto voisi olla oma instituuttinsa, jolloin se ei sitoisi emoyliopistojensa rahoja, vaan voisi olla yksi julkinen toimija esimerkiksi EU-hankkeissa, pohti Jari Multisilta.
– Rahoitusta voisi hakea myös EU:n Marie Curie –ohjelmasta.

Verkoston osaamista oli pohdittu ryhmissä moneltakin kantilta. Tämän seikan Multisilta huomioi
myös rahoituskysymyksessä.
– On otettava huomioon verkoston osaaminen ja vallalla oleva hankerahoituspolitiikka. Verkoston on siis keskityttävä tutkimaan sellaista, mihin sillä on osaamista ja mistä ollaan kiinnostuneita laajemminkin rahoittajien piirissä.

Tavoitteita tulevaisuudelle

Monitieteisen verkoston ja sen eri tieteenalojen menetelmien innovatiivisen käytön tavoitteena on tuottaa tietoa uusien teknologioiden sovelluksista ja kehitysnäkymistä sekä selvittää, miten näitä voidaan entistä tehokkaammin hyödyntää elinkeinoelämässä ja kulttuurissa.

– Tavoitteemme olisi kymmenen vuoden aikajänteellä muodostaa yksi Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköistä, visioi Multisilta.
Multisilta näkee, että verkoston puitteissa voisi toimia tulevaisuudessa yhteensä 50–80 tutkijaa. Samoin ilmaan on heitetty ajatus yhteisestä tutkijakoulusta ja seminaareista.

– Vielä on kuitenkin monta askelta edessä. Satakuntaan pitää vakiinnuttaa huippututkimus, tämä tarkoittaa tutkimusta, opinnäytteitä ja artikkeleja, huomauttaa Multisilta.
– Suomalaisilla ei kuitenkaan ainakaan teknologian puolella ole mitään hävettävää.

Yleisesti tutkimusverkoston vahvuudeksi kuitenkin voidaan nähdä se, ettei sen fokusta olla rajattu liian tiukasti vaan se on dynaaminen ja mahdollistaa näin monenlaista tutkimusta.

Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg