Studia Generalia -luentosarja

Studia Generalia –luentosarja valottaa Suomen lähihistoriaa (13.11.2006)Suomen 90-vuotis- ja Satakunnan maanpuolustusyhdistyksen 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Porin yliopistokeskuksessa järjestettävä luentosarja etenee Suomen kohtalonvuosien...


Studia Generalia –luentosarja valottaa Suomen lähihistoriaa
(13.11.2006)

Suomen 90-vuotis- ja Satakunnan maanpuolustusyhdistyksen 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Porin yliopistokeskuksessa järjestettävä luentosarja etenee Suomen kohtalonvuosien ratkaisuista aina Suomen puolustusvoimien tämän päivän kansainvälisiin tehtäviin saakka. Luennoitsijoina tulee olemaan valtakunnan tason tutkijoita ja kirjailijoita.

Satakunnan Maanpuolustusyhdistys on hankkeen takana, mutta mukaan on kutsuttu myös kaikki muut alueen maanpuolustusjärjestöt.

– Tämä luentosarja on kunnianosoitus 1930-, 1940- ja 1950-luvun suomalaisille naisille ja miehille, jotka loivat pohjatyön sekä mahdollisuuden yhteiskuntamme nykyiselle hyvinvoinnille, sanoo luentosarjan koordinaattorina toimiva Satakunnan Maanpuolustusyhdistyksen puheenjohtaja Harri Huhtinen.

Kuuntelijoiksi toivotaan erityisesti nuoria naisia

Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton. Erityisesti Satakunnan Maanpuolustusyhdistys toivoo, että paikalle saapuisi nuoria, lukiolaisia ja opiskelijoita. Erityistoivomuksena on lisäksi, että luennoille tulisi opiskelevia nuoria naisia.

– Tämä antaa lähihistoriasta erittäin hyvän kokonaiskuvan. Miehet saavat asevelvollisuutta suorittaessaan näistä asioista hyvät perustiedot, mutta koska naisista suorittaa ikäluokittain vain pieni määrä varusmiespalveluksen, tämä on heille hyvä tilaisuus lisätä tietoa lähihistoriasta, Huhtinen kertoo.

– 1940-, 1950- ja 1960-luvuilla syntyneille lähihistoriasta vielä vaiettiin. Olimme niin Neuvostoliiton sateenvarjon alla, ettei asioista uskallettu puhua. Tulevaisuus on kuitenkin nuorten ja siksi haluamme heitä kuuntelemaan luentoja.

Studia Generalia –luentosarjassa kerrotaan muun muassa alueluovutuksista ja väestönsiirroista, joihin karjalaisten lisäksi kuuluivat myös saamelaiset ja suomenruotsalaiset.
– Sehän oli maailman suurimpia väestönsiirtoja kansakunnan kokoon nähden. Luentosarjassa lisäksi eversti Matti Lukkari kertoo asekätkennästä, mikä saattoi olla se viimeinen niitti sille, miksei Suomea miehitetty, valaisee Huhtinen hieman luentojen sisältöjä.

Suomen Puolustusvoimien
merkityksestä

Harri Huhtinen perustelee puolustusvoimien tärkeyttä vertaamalla toisiinsa yksilön ja kansakunnan riskinhallintaa. Luentosarjan toivotaan laajentavan käsityksiämme puolustusvoimien merkityksestä yhteiskunnassamme.

– Yksilötasolla pidämme luonnollisena kotivakuutusta, sairausvakuutusta, auto- ja liikennevakuutusta, me maksamme näitä hampaita kiristellen, mutta kuitenkin maksamme. Tämä on yksilön riskinhallintaa. Mutta kun puhutaan kansakunnan riskinhallinnasta, siihen sisältyy esimerkiksi poliisin, sairaanhoidon, rajavartioston lisäksi hyvin toimivat puolustusvoimat, joka on mielestäni vakuutusmaksu tulevaisuuteen.

– Ja kriisejä on niin monenlaisia. Ei aina tarvitse olla sota, vaan itselläni on hyvä esimerkki siitä, kuinka puolustusvoimia tarvittiin Honkajoella joskus VPK:ien lisäksi ison metsäpalon sammutukseen.

Löydät koko luentosarjan ohjelman täältä.


Teksti ja kuvat Eija Hammarberg