Siellä se vilahti

Esikouluikäisten lasten ottamien valokuvien erityispiirteitä käsiteltiin 7. syyskuuta Porin yliopistokeskuksessa, kun Porin lastenkulttuurikeskuksen johtajanakin tunnetun Päivi Setälän väitöskirjaa 'Lapsi kuvan takana. Erityisiä piirteitä lasten valokuvailmaisussa' tarkastettiin.

Kansainvälisesti kiinnostava väitös

- Oli hienoa, että tilaisuus keräsi salin täyteen kuulijoita, Setälä kommentoi.


Kiinnostava aihe on kansainväliselläkin mittarilla varsin ainutlaatuinen, sillä yleensä lasten valokuvia tulkitaan aiheen ja sisällön näkökulmasta.

- Siinä mielessä tämä on tosiaan kansainvälinen pioneeri, että tutkimukseni katsoo aihetta kuvallisen ilmaisun näkökulmasta.

Idea syntyi työn ohessa

Parikymmentä vuotta lasten kanssa työskennellyt Setälä on omien sanojensa mukaan aina ollut kiinnostunut valokuvauksesta ja sitä kautta eri valokuvauksen keinoja on käsitelty myös lasten kanssa.

- En halua niinkään opettaa lapsia valokuvaamaan teknisesti oikein, vaan minua on aina kiinnostanut se lapsen tapa ilmaista valokuvilla.

Väitöstutkimuksen aineistona onkin käytetty yli seitsemänsadan ympäristöaiheisen valokuvan, videoaineistojen sekä lasten keskinäisistä keskusteluista koostuvaa materiaalia. Aineistoa Setälä tutki kuva-analyysien keinoin sekä kehitteli omia jaottelutapoja.

- Puhun tutkimuksessani viidestä eri sommitumasta. Sommittuma on enemmän kuin sommittelu, siinä voi olla mukana myös sattumaa. Jaottelussani eri sommittumat ovat puuttuma, asettelu, ilmaantuma, taivaantuma ja vastarinta. Näistä esimerkiksi oma termini puuttuma tarkoittaa kuvaa, jossa lapsi on nähnyt esimerkiksi ötökän, mutta se ehkä vilahti jo kuvasta pois tai sitä ei muuten vain näy, Setälä naurahtaa.

Hyvä työväline lasten kanssa työskenteleville

Setälän väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää taide- ja varhaiskasvatuksessa sekä valokuvailmaisun tutkimuksessa. Hän jo tutkimusta kirjoittaessaan ajatteli mahdollista kohdeyleisöään.

- Tätä ei ole kirjoitettu pienelle tutkijapiirille alan jargonilla, vaan laajemmalla lukijajoukolle. Toivon, että mahdollisimman moni lapsien kanssa työskentelevä ja ylipäätänsä kuka tahansa valokuvailmaisusta kiinnostunut lukisi tämän.

Vaikka Setälällä on pitkä kokemus lasten valokuvaamisen parissa, ravisteli tutkimuksen tekeminen hänenkin ennakkokäsityksiään.

- Tiesin lapset hyvin hyviksi ja visuaalisiksi ympäristönsä ilmaisijoiksi, mutta silti yllätti se, kuinka paljon he lopulta tietävät valokuvauksen konventioista. Se hämmästytti myös, miten seikkaperäisesti he osasivat analysoida kuviaan keskenään jutellessa.

Teksti: Iiro Lehtonen

Päivi Setälä on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta pääaineenaan elokuva- ja televisiotiede vuonna 1999. Setälä on Porin lastenkulttuurikeskuksen johtaja. Hän on kehittänyt lasten ja nuorten valokuvapedagogiikkaa ja järjestänyt erilaisia lasten ja nuorten valokuvaprojekteja. Hän on julkaissut useita valokuva-aiheisia teoksia sekä valokuvaan, lastenkulttuuriin ja taiteeseen liittyviä artikkeleita, viimeisimpänä monitieteisessä teoksessa ”Lapsuuden muuttuvat tilat” (2012) ja ympäristöestetiikan teoksessa 'Korkea taivas' (2012). Setälä on saanut toiminnastaan lastenkulttuurin valtionpalkinnon.


Väitöskirja Lapsi kuvan takana. Erityisiä piirteitä lasten valokuvailmaisussa on ilmestynyt elokuussa 2012 Aalto-yliopiston julkaisusarjassa. Teos on 11. Suomen valokuvataiteen museon Kuvista sanoin -sarjassa ja Porin taidemuseon julkaisuja. Väitöskirjan julkaisija on Musta Taide.