Olet täällä

Selvitysmies Markku Linna




Varatuomari Markku Linna Satakunnan korkeakoululaitoksen selvitysmieheksi
 
3.3.2008

Satakunnan korkeakoululaitoksen tulevaisuuden rakenteen ja strategisen ohjauksen esitystä tekemään on kutsuttu opetusministeriön entinen kansliapäällikkö, varatuomari Markku Linna.

– Kilpailu kiristyy alueittain koko ajan. Selvitysmiehen työn yhtenä tarkoituksena on selvittää, miten Satakunnan korkeakoululaitos saadaan kilpailukykyisemmäksi siten, että asiantuntijoita ja opiskelijoita saadaan tulemaan tänne, kertoo Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori Seppo Pynnä.

Selvitysmiehelle annettavia tehtäviä on valmisteltu Satakunnan korkeakoululaitoksen johtoryhmässä. Viralliseen selvitysmiehen toimeksiantoon on kirjattu seuraavat seikat:

1. Millainen pitäisi Satakunnan korkeakoululaitoksen rakenteen ja strategisen ohjauksen olla, jotta erityisesti yrityselämän, julkishallinnon ja muun aluekehityksen tarpeet koulutuksen, tutkimuksen ja kehitystyön avulla voisivat parhaalla mahdollisella tavalla toteutua?
2. Minkälaisilla rakenteellisilla järjestelyillä (ml. tukipalvelut, infrastruktuuri ja investoinnit) voidaan korkeakoululaitoksen taloudellisuutta, sisäistä yhteistyötä, työnjakoa ja profiloitumista edistää?
3. Mitkä ovat korkeakoululaitoksen ja kehittämisorganisaatioiden ohjaus- ja kehittämistarpeet korkeakouluosaamiseen perustuvassa satakuntalaisessa innovaatioympäristössä?

Lainsäädäntö
uusiutumassa

Seppo Pynnä huomauttaa selvityksen tarpeellisuudesta vedoten myös yliopistolainsäädännön uusiutumiseen vuonna 2009 sekä marraskuussa valmistuvaan Porin yliopistokeskuksen toiminnastaan tilaamaan arviointiin.

– Yliopistokeskukset eivät saa olla rasite emoyliopistoilleen. Samoin profiloituminen on tärkeää, huomauttaa lisäksi Porin yliopistokeskuksen johtaja Martti Sinisalmi.

Oman haasteensa selvitysmiehen työlle ja korkeakoululaitoksen kehittymiselle asettaa myös hallitusohjelman kansallinen uusi innovaatiostrategia, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä laaja-alaiselle innovaatiopolitiikalle suomalaisessa yhteiskunnassa.

Ikäluokkien
koko huomioon

Aivan uuden asian edessä ei Markku Linna Satakunnan korkeakoululaitoksen selvitysmiehen tehtävässään ole. Hän on ollut opetusministeriössä työskennellessään korkeakouluasioissa mukana jo 1960-luvulla, kun Porissa tehtiin päätös olla ottamatta yliopistoa. Markku Linna huomauttaa kuitenkin, että ei ole syytä miettiä menneitä vaan on katsottava tulevaisuuteen.

– Tämän ajan tarpeista lähdetään. Korkeakoululaitoksen kehittämisessä on huomioitava ikäluokkien pieneneminen, samoin globalisaatio asettaa omat vaatimuksensa, Markku Linna miettii.

Yhä useampi
jää alueelle

Markku Linna mainitsee korkeakoululaitoksen suurimpana haasteena, miten saada koulutus ja työelämä kohtaamaan. Satakunnassa korkeakoululaitos on jo osoittanut aluekehitysvaikutuksensa sekä ammattikorkeakoulun että yliopistokeskuksen osalta.

– Kolmenkymmenen vuoden jälkeen Satakunnan väestörakenne on muuttunut plus-merkkiseksi. Tuhannesta valmistuneesta diplomi-insinööristä ja maisterista kaksi kolmasosaa on jäänyt alueelle, toteaa Sinisalmi.

– Satakunnan ammattikorkeakoulussa 10 000 valmistuneesta alueelle on työllistynyt yli puolet, kertoo puolestaan rehtori Seppo Pynnä.


Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg