Seija Eskelisestä lääketieteen tohtori

Ensimmäinen lääkäri väitteli Porin yliopistokeskuksessa 18.4.2008Yleislääketieteen erikoislääkäri Seija Eskelinen teki historiaa väittelemällä lääketieteen tohtoriksi Porin yliopistokeskuksessa.Mitä uutta väitöskirja tuo yleislääketieteeseen...

Ensimmäinen lääkäri väitteli Porin yliopistokeskuksessa

18.4.2008

Yleislääketieteen erikoislääkäri Seija Eskelinen teki historiaa väittelemällä lääketieteen tohtoriksi Porin yliopistokeskuksessa.

Mitä uutta väitöskirja tuo yleislääketieteeseen

Yleislääketieteen erikoislääkäri Seija Eskelisen väitöstutkimus käsittelee ikääntyneiden ihmisten terveyden ja sairauden määrittelyä kilpirauhas- ja sukupuolihormonien toiminnan kautta. Porin yliopistokeskuksen ensimmäinen lääketieteen väitöstilaisuus järjestettiin 18.4.2008.

- Kun sain väitöksen luettavakseni, ensimmäinen ajatukseni oli, että mitäköhän uutta tästä aiheesta vielä voisi saada esiin. Aiheesta on paljon keskusteltu ja tehty tutkimusta. Yllättävää oli se, että väitös toi esiin, että tällaisesta aiheesta tiedetään itse asiassa yllättävän vähän, etenkin kun kyseessä ovat vanhukset, kommentoi vastaväittäjä Kaisu Pitkälä.

Eskelinen on tutkimuksessaan pyrkinyt kysymään myös, miten ihminen voi laboratorioarvojen takana.

- Kun vanhukset saavat itse arvioida terveyttään, suurin osa on aivan tyytyväisiä elämäänsä, kertoo Seija Eskelinen. Mikäli terveys määriteltäisiin sairauden puutteksi, vain 10 % vanhuksista olisi terveitä.

Kokonaisuutena vastaväittäjä Kaisu Pitkälä sanoi Eskelisen väitöksen tuovan sekä aivan uutta että vanhaa tutkimusta vahvistavaa tietoa.

- Yhteenveto oli ansiokas ja tasapainoinen. Hieno kokonaisuus. Diskussiota eli pohdintaosaa oli nautinto lukea ja se oli monipuolinen ja tiivis, Kaisu Pitkälä kehui.

Mikä on normaalia vanhenemista?

Seija Eskelisen väitöskirjan otsikko on ' Thyroid function in the elderly and sex hormones in elderly men: reference intervals and associations with health” (Kilpirauhasfunktio iäkkäillä ja sukupuolihormonit iäkkäillä miehillä: viitevälit ja yhteydet terveyteen). Eskelisen tutkimuskysymys on, pätevätkö yleensä nuorten ja terveiden näytteistä määritellyt laboratoriotutkimusten viitevälit myös vanhemmissa ikäryhmissä? Jos iäkkään ihmisen tulos poikkeaa viitearvoista, pitääkö ryhtyä toimenpiteisiin? Mitä siitä seuraisi?

Tutkimuksessa oli mukana 82 % Liedon yli 65-vuotiaista eli 1252 henkilöä. TSH eli tyreotropiini on yleisin kilpirauhasen toimintaa selvittävä laboratoriotutkimus. Yleisin syy mitata TSH on kilpirauhasen vajaatoiminnan epäily. TSH nousee kilpirauhasen vajaatoiminnassa. TSH:n nykyistä viitevälin ylärajaa (n. 4.0-4.5 mU/L) on esitetty madallettavaksi 2.5 mU/L tasoon perustuen nuorilla ja terveillä viitehenkilöillä saatuihin laboratorioarvoihin. Eskelisen tutkimuksessa TSH:n viitevälin ylärajaksi määritettiin 5.6 mU/L. TSH tasoilla ei ollut merkittävää yhteyttä koettuun terveyteen, dementiaan, depressioon tai suurimpaan osaan neuropsykiatrisista oireista tutkitussa väestössä.

Eskelisen mielestä viitevälin ylärajaa ei pitäisi alentaa, koska se merkitsisi sairaiksi luokiteltavien määrän kasvua ilman että tiedettäisiin, miten heitä oikeastaan pitäisi hoitaa vai pitäisikö ylipäänsä hoitaa. Edes nykyisen 4.5 mU/L TSH rajan lievästi ylittävien arvojen hoidon hyödystä ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä.

Eskelisen väitöstutkimuksen toinen osa käsittelee sukupuolihormonituotantoa ikääntyvillä miehillä. Ikääntyvien miesten testosteronihoito yleistyy kovaa vauhtia ja siinä pyritään nuorten miesten korkeisiin testosteronipitoisuuksiin. Lääketeollisuus on tavallaan tuotteistanut testosteronin eräänlaisena nuoruuden lähteenä. Andropaussin eli miesten vaihdevuosien olemassaolosta ei vallitse konsensusta tutkijoiden keskuudessa. Normaalius ja terveys eivät ole aina yksiselitteisiä käsitteitä etenkään, kun kyse on ikääntyneistä ihmisistä. Aina ei ole helppo erottaa, mikä on normaalia vanhenemista ja milloin taas ihmistä vaivaa jokin sairaus, johon hoidolla voi vaikuttaa.

Lisää lääketieteen väitöksiä yliopistokeskukseen?

Väitöspaikkana Seija Eskelinen kehuu yliopistokeskusta ja vihjaa, että lisääkin lääketieteen tai terveystieteiden väitöksiä olisi mahdollista tulevaisuudessa nähdä yliopistokeskuksessa. Porin ensimmäinen tutkijakoulu käynnistyi vuonna 2003 ja sieltä on odotettavissa useampia väitöskirjoja. Väitöstutkimuksen tekeminen Porissa onnistui helposti, vaikka tutkimustyön ja perhe-elämän yhdistäminen onkin haastavaa. Sähköpostitse sai hoidettua paljon asioita.

- Kävin korkeintaan kerran kuussa ohjaajapalavereissa Turussa. Kyllä täällä periferiassakin onnistuu tutkimuksen tekeminen, Eskelinen kertoo.


Teksti: Outi Lähteenlahti