Sairaanhoitajasta lääkäriksi

SAIRAANHOITAJASTA LÄÄKÄRIKSI - UUSIA ULOTTUVUUKSIA27.2.2006Porilainen lääketieteen kandidaatti Jaana Lehtonen valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1993. Sisätautikirurgiaan ja sittemmin ensihoitoon erikoistunut Lehtonen halusi hyödyntää oppimiaan asioita...
SAIRAANHOITAJASTA LÄÄKÄRIKSI - UUSIA ULOTTUVUUKSIA

27.2.2006

Porilainen lääketieteen kandidaatti Jaana Lehtonen valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1993. Sisätautikirurgiaan ja sittemmin ensihoitoon erikoistunut Lehtonen halusi hyödyntää oppimiaan asioita paremmin kuin hoitajana on mahdollista. Hän pyrki muuntokoulutettavien kiintiössä opiskelemaan Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, pääsi ensimmäisten joukossa sisään, eikä sanojensa mukaan ole päivääkään katunut. Tietyllä tavalla kyseessä on unelmien täyttymys.


Lääkärikoulutus alkoi Turussa syksyllä 2003 teoriaosuudella. Niiden suorittamiseen kului kaksi ensimmäistä vuotta. Tämän jälkeen päästään potilaiden pariin. Harjoittelu on tähän saakka suoritettu TYKS:issä. Jaana Lehtonen sai mieleisen harjoittelupaikan kotikaupungistaan kuukaudeksi. Satakunnassa on pitkät perinteet lääketieteellisen tiedekunnan kanssa tehdystä yhteistyöstä. Muun muassa kirurgian opetusta on annettu täällä jo 15 vuoden ajan. Lehtosen edellinen työpaikka Porin kaupunginsairaala on tullut nyt tutuksi myös lääkärin näkökulmasta. - Nyt ymmärtää paljon asioita, joita joskus kummasteli, toteaa Lehtonen.

Kandidaatin ja opetuslääkärin yhteistyötä

Potilaita ovat tuoreet kandidaatit tavanneet kahden kesken terveyskeskuksessa Pohjois-Porissa ensimmäistä kertaa helmikuun puolivälissä. Potilaat ovat tietoisia harjoittelusta, eikä kandidaatti tee vielä päätöksiä tai diagnooseja yksin. Haastateltuaan potilaan hän arvioi tilannetta ja pyytää sitten paikalle opetuslääkärin. Tämän kanssa yhdessä tehdään tarvittavat toimenpiteet. Lääkäriopiskelijat analysoivat yhdessä myöhemmin tapauksia ja oppivat toistensa kautta lisää. - Potilaat ovat olleet ihania, tuumii Lehtonen.

Vertailtaessa hoitajakoulua lääketieteelliseen Lehtonen huomaa useita eroavaisuuksia. - Lääkäriopiskelijat aloittavat lukemalla solun rakenteesta englanniksi, hoitajakoulussa keskitytään vuorovaikutukseen ja potilaan kohtaamiseen. Sikäli on täysin oikein, että kaikki aloittavat opinnot ikäänkuin alusta.

Hoitajatausta helpottaa ainakin alussa verrattuna muihin lääkäriopiskelijoihin. - Hoitajana oppi tiettyjä työtapoja, joista nyt olisi hyvä päästä eroon. Sairaalaympäristössä uudet opiskelijat saattavat tuoda mukana uusia näkemyksiä, joten ero kapenee koko ajan.

Elämyksellistä opiskelua

Erityisesti Lehtonen kiittelee hyvää ja kannustavaa suhtautumista heihin kaikkiin. Lehtosen mukaan eri-ikäisistä opiskelijoista koostuva ryhmä saattaa olla vaativa myös opettajille. 25 henkilön ryhmä tekee paljon opintoja yhdessä ja hitsautuu pakosti yhteen. Erojakin on. - Vanhemmat opiskelijat tulevat luennoille jämptisti ajoissa, kun taas nuoremmat saattavat venyä yli sen akateemisen vartin, nauraa Lehtonen.

Hoitajana Lehtoselle tulivat vuosien mittaan tutuiksi eri hoitoyksiköt. Oudoiksi jäivät vielä naisten- ja lastentaudit. Näihin tuleva lääketieteen lisensiaatti haluaa tutustua pian. Opinnoissaan hän huomasi myös kiinnostuvansa muun muassa patologian laitoksen löydöksistä. Opiskelukaverin seminaarityö käsitteli käden rakennetta. - Uskomattoman kiinnostavia yksityiskohtia, ja auttaa ymmärtämään sitä, miksi esimerkiksi käsikirurgien valmistuminen kestää vuosia, sanoo Lehtonen.

Teksti: Eeva Sinerjoki