Rahoituskuviot kahden maan projekteissa

3.12.2008UbiKnowS-hanketta rahoittavat suomalaisten osapuolien osalta Suomen Akatemia 160 000 eurolla sekä Japanin yhteistyökumppaneita vastaava japanilainen instanssi JSPS (Japan Society for Promoting Science). – Näiden kahden organisaation välillä on...
3.12.2008

UbiKnowS-hanketta rahoittavat suomalaisten osapuolien osalta Suomen Akatemia 160 000 eurolla sekä Japanin yhteistyökumppaneita vastaava japanilainen instanssi JSPS (Japan Society for Promoting Science).

– Näiden kahden organisaation välillä on bilateraalinen sopimus, joka tarkoittaa sitä, että ne pyrkivät hakemaan korkeatasoisia molempien maiden kanssa yhteistyössä toteutettavia tutkimushankkeita, selvittää tutkijatohtori Anneli Heimbürger Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutista.

Japanin kanssa yhteistyössä tehtävien hankkeiden fokus vaihtuu Suomen Akatemiassa vuosittain. UbiKnowS – Monikulttuuriset vuorovaikutusympäristöt –hanke liittyy jokapaikan tietotekniikkaan.
– Käsittääkseni tämä oli ensimmäinen kerta kun haku yleensä kohdistui tietotekniikkaan. Meidän hankkeemme oli yksi rahoitetuista neljästä hankkeesta, Heimbürger kertoo.

Kulttuurien kohtaamista jo
hakuprosessissa

Jo rahoituksen hakuprosessin aikana ovat suomalaiset osapuolet olleet konkreettisesti tekemisissä tutkimansa aiheen kanssa. Suomalaiset ja japanilaiset ovat jo saaneet esimakua esimerkiksi toistensa aikakäsityksestä ja kokouskäyttäytymisestä. Yhteisen rahoituksen saaminen on edellyttänyt suomalaisilta ja japanilaisilta yhteistä tutkimussuunnitelmaa, joka arvioidaan ensin molemmissa maissa.

– Vasta kun molempien maiden rahoittajatahot ovat hankkeen takana ja myötämielisiä, he alkavat siitä keskenään keskustella.

Kansainvälistä UbiKnowS-hanketta on monien vaiheiden kautta valmisteltu ennen rahoituspäätöstä lähes vuosi. Henkilökohtaiset kontaktit oikeiden ihmisten kanssa ovat äärimmäisen tärkeitä tämänkaltaisissa kansainvälisissä yhteistyökuvioissa. Anneli Heimbürger korostaakin professori Hannu Jaakkolan pitkäaikaista, lähes kaksi vuosikymmentä japanilaisten kanssa kestänyttä kansainvälistä konferenssiyhteistyötä.

– Se oli meille hyvä lähtökohta, sillä kontaktien luominen Japaniin on hyvin työlästä.
Hannu Jaakkolan mukaan Japanissa on tärkeää, että asia etenee siellä alhaalta ylöspäin. Joku sikäläinen valmistelee asian, joka lopulta etenee hierarkkisesti portaalta toiselle yliopiston rehtorille saakka.

– Eihän sikäläinen rehtori voi edes keskustella minun kanssani, koska olen häntä alempiarvoisessa asemassa, Jaakkola huomauttaa.

– Ja toisin kuin Suomessa, ei Japanissa alatason johtaja voi edes itse tehdä päätöksiä.

Teksti: Eija Hammarberg