Olet täällä

Professori Jaakko Suomisesta uusi johtaja





Humanistien yhteistyöverkostot
vahvassa kasvussa
10.5.2007

Vuoden alusta Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen johtajana toiminut professori Jaakko Suominen on tyytyväinen porilaisen humanistikoulutuksen saavuttamaan asemaan.

– Jos ajatellaan, että lähdimme liikkeelle aivan nollapisteestä, niin kyllä Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos on näissä viidessä vuodessa ottanut paikkansa erittäin hyvin.

Porilaisen humanistikoulutuksen koulutusohjelma poikkeaa muista ennen kaikkea käytännönläheisyydellään. Opiskelijat ovat jo opintojensa alkuvaiheessa mukana erilaisissa projekteissa esimerkiksi museoiden, yhdistysten, yritysten ja kansainvälisten tutkimuspartnereiden kanssa.

– Gradutasolla tämä merkitsee sitä, että ulkopuolinen yhteistyökumppani on mukanasuunnilleen joka toisessa opinnäytetyössä, kertoo Suominen.

Suominen muistuttaa myös yliopistokeskuksen sisällä mahdollistuvasta yhteistyöstä.
– Näkisin, että yliopistokeskuksessa voimme tehdä monenlaista yhteistyötä. Mahdollisesti voimme tehdä yhdessä jopa kokonaan uusia maisteriohjelmia.

Laitoksen kypsyysvaihe on saavutettu

Viidentenä toimintavuotenaan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos lähettää maailmalle 22–25 uutta filosofian maisteria. Tämä on se määrä, johon Suomisen mukaan pyritään jatkossakin.

– Maisterien valmistumisella turvataan laitoksen tulevaisuus ja jatkuvuus. Nyt saavutetun kypsyysvaiheen jälkeen voimme alkaa kehittää jatkotutkintopuolta ja tutkimustoimintaa kansainväliseenkin suuntaan. Ennen kaikkea tehtävämme on tietenkin turvata hyvä opetuksen taso.
Tähän mennessä Porista on valmistunut 23 filosofian maisteria. Lähes kaikki ovat sijoittuneet työelämään ja vieläpä alaa vastaaviin töihin.

– Niille, jotka ovat uskaltaneet valmistua ensimmäisten joukossa, on usein ollut jo työpaikka tiedossa. Väittäisin, että nämä valmistuneet ovat olleet myös keskimääräistä parempia opiskelijoita.
Varsinkin maisemantutkimuksen oppiaineen pääaineopiskelijat ovat olleet työllistettyjä jo opiskeluaikanaan erilaisiin projekteihin ja selvitystöihin. Samoin Kulttuuriperinnön tutkimukseen tulee jo kentältä yhteydenottoja. Digitaalisen kulttuurin suosio on laitoksen opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin koko ajan nousussa.

– Digitaalisen kulttuurin tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että aluksi sen opetus järjestettiin kokonaan Raumalla. Tämä kumipyöräinen ilmasilta Rauman ja Porin välillä vaikutti osaltaan opiskelijoiden pääainevalintoihin, mikä nyt näkyy viiveellä. Digitaalisen kulttuurin oppiaineen on vielä haettava itse aktiivisesti yhteistyökumppaneita, mutta uskon, että jatkossa tämäkin asia kääntyy toisinpäin.

Suominen toivoo ristiinopiskeluun
enemmän kahdenvälistä liikennettä

Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen opiskelijat ovat olleet perinteisesti aktiivisimpia Porin yliopistokeskuksen ristiinopiskelumahdollisuuden hyödyntäjiä.
Jaakko Suominen on asiasta hyvillään.

– Laitoksellamme on kohtalaisen vapaa sivuainekäytäntö ja ehdottomasti ristiinopiskelu rikastuttaa humanistien tutkintoa. Humanistiekin olisi hyvä hallita esimerkiksi kirjanpitoa ja budjetointia, Jaakko Suominen pohtii.

– Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskeleminen vaatii jo humanistilta siviilirohkeutta, mutta on etenkin digitaalisen kulttuurin opiskelijoille erittäin hyödyllistä.

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos tarjoaa vastaavasti muiden yksiköiden opiskelijoille mahdollisuutta opiskella pääaineiden lisäksi sivuaineita, kulttuurimatkailua, museologiaa ja aineellista kultttuuria sekä kulttuurituotannon suunnittelua.

– Liikenne ei kuitenkaan laitoksemme suuntaan ole vielä tarpeeksi runsasta. Toivottavasti tulevaisuudessa kuitenkin myös meidän laitoksellamme nähdään enemmän muiden yksiköiden opiskelijoita.

Johtajan pestiin kuuluu
verkostoituminen

Johtajan vaihtuminen vaikuttaa luonnollisesti aina myös toimintatapoihin. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen edellinen johtaja professori Outi Tuomi-Nikula loi omana johtajakautenaan laajoja kontaktiverkostoja lähelle ja kauas.

– Minulla on  ehkä vähän erityyppinen tapa olla johtaja sekä talon sisällä että ulkona. Samoin omat kontaktiverkostoni ovat hyvin erityyppisiä. Itselläni on paljon kontakteja yliopistokeskuksen sisällä ja esimerkiksi yhteyksiä ammattikorkeakouluun, kuitenkin verkostoani koulutusmaailman ulkopuolelle on vielä kehitettävä. En tietenkään näe tarpeellisena verkostoitua vain verkostoitumisen vuoksi, pohtii Jaakko Suominen omaa asemaansa laitoksen uutena johtajana.

– Laitoksen kannalta hyvä asia tässä kuitenkin on, etteivät Outin luomat kontaktit häviä minnekään, vaan ovat edelleen mukana erilaissa yhteistyökuvioissamme.

Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Jaakko Suomisella on ennestään muun muassa Japanista ja tulevaisuudessa myös Portugalista.

- Olemme lähdössä yhdessä Anna Sivulan kanssa Portugaliin Erasmus-hankkeen opettajavaihtoon vetämään peleihin ja historiaan liittyvää yliopistollista kurssia, Suominen kertoo.

Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg