Porin yliopistokeskus on kansainvälinen ja kompakti

Michael Studer ja Alexander Haliulin ovat nauttineet vaihto-opiskelusta Porin yliopistokeskuksessa. Ensimmäiset vaihto-opiskelijat vastaanotettiin yliopistokeskukseen syksyllä 2013.Edelliset opiskelijat ovat antaneet kiittävää palautetta vaihtoajastaan...

Michael Studer ja Alexander Haliulin ovat nauttineet vaihto-opiskelusta Porin yliopistokeskuksessa.

 

Ensimmäiset vaihto-opiskelijat vastaanotettiin yliopistokeskukseen syksyllä 2013.

Edelliset opiskelijat ovat antaneet kiittävää palautetta vaihtoajastaan. Hyvä kello kuuluu kauas ja vaihto-opiskelijoiden määrä onkin kasvussa. Myös partneriyliopistoilta on saatu positiivista palautetta.

Vaihto-opiskelun käytännön järjestelyt hoidetaan Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yhteistyönä. Englanninkielisiä luentokursseja on TTY:n ja TuKKK:n vaihto-ohjelmassa lukuvuoden aikana yhteensä 100 opintopistettä. Satakunnan ammattikorkeakoulu on tärkeä yhteistyökumppani vaihto-opiskelijoiden vastaanottamisessa ja tapahtumien järjestämisessä.

- Yliopistokeskuksessa opiskelijan on mahdollista englanninkielisten luentokurssien lisäksi suorittaa itsenäisesti muitakin kursseja, kunhan he saavat ne sovittua kyseisen oppiaineen kanssa. Joustavuus ja laaja tarjonta on toimivan vaihto-opiskelun edellytys, sanoo TTY:n koulutussuunnittelija Kimmo Ahonen.

Yliopistokeskuksen pieni koko näyttää olevan eduksi vaihto-opiskelijoille. Suurissa yliopistoissa kv-opiskelijat uppoavat muuhun opiskelijamassaan, eikä heitä pystytä tukemaan samalla tavalla kuin täällä.

- Autamme opiskelijoita asunnon hankinnassa yhteistyössä YH-asuntojen kanssa. Yliopistokeskuksen kv-tutoreiden ja opiskelijajärjestöjen panos vaihto-opiskelijoiden viihtymisen takaamiseksi on äärimmäisen tärkeä, Ahonen sanoo.

Vaihtotoimintaa kehitetään koko ajan. Tulevaisuudessa Ahonen haluaisi lisätä yhteistyötä satakuntalaisten yritysten kanssa.

Pieni on kaunista – ja toimivaa

Saksasta Magdeburgin yliopistosta tuleva Alexander Haliulin arvostavat yliopistokeskuksen kompaktia kokoa ja epämuodollisuutta.

- Omassa yliopistossani opiskelijoita on noin 15 000. Luennoilla istuu siis helposti satoja opiskelijoita, eikä professoreja ole mahdollista tuntea henkilökohtaisesti niin kuin täällä.

Kun luennoille osallistuu vain parisenkymmentä opiskelijaa, voidaan opetuksessa käyttää erilaisia työskentelytapoja.

- Täällä opiskelu tapahtuu esimerkiksi ryhmäkeskustelujen kautta. Suuressa yliopistossa sellaiseen on harvoin mahdollisuutta, Karlsruhen yliopistossa opiskeleva Michael Studer kertoo.

Pienryhmätyöskentely on myös osoittanut vääräksi väitteen, että suomalaisten puhumattomuudesta. Molemmat nuoret miehet kiittelevät suomalaisopiskelijoiden ulospäin suuntautuneisuutta ja todella hyvää englannin kielen taitoa.

Suomalaiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä muut meistä ajattelevat ja miksi ulkomaalainen tulee Suomeen.

- Todella monet kysyvät sitä. Suomi on Saksassa suosittu maa ja halusin tutustua tähän kulttuuriin, syntyperältään venäläinen Alex sanoo.

Michael taas kertoo päätyneensä Poriin sattuman kautta. Hänen ykkösvaihtoehtonsa oli Tukholman yliopisto, mutta kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan ja hänelle suositeltiin Suomeen tuloa.

- En ole katunut. Sitä paitsi pääsin täältä käymään Tukholmassa, joten sain kosketuksen Ruotsiinkin.

Miehet kertovat matkustaneensa syksyn aikana paljon ympäri Suomea. Yhden lukukauden mittainen vaihtoaika on lopulta lyhyt ja siitä on yritettävä ottaa kaikki irti.

- Vaikuttavin yksittäinen kokemukseni täällä on tähän mennessä ollut viikonloppuretki Jämsään. Yövyimme upeassa huvilassa järven rannalla ja saimme autenttisen annoksen suomalaisuutta saunoineen kaikkineen, muistelee Alex.

 


Teksti ja kuvat: Piritta Huhta