Olet täällä

Porilainen Lähiömaisema -hanke




”Porkka” vauhditti Lähiömaisema-hankkeeseen

8.10.2009

Porissa on vastikään aloittanut kaksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rahoittamaa lähiöhanketta. Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineen hallinnoima Porilainen lähiömaisema –hanke niveltyy samanaikaiseen Porin kaupungin Kompakti kaupunki –hankkeeseen.

– Porilainen lähiömaisema - hanke on osaltaan jatkoa maisemantutkija Katri Tellan edelliselle hankkeelle, jossa hän tarkasteli Pormestarinluodon jokimaisemaa puistoineen. Siinä kävi ilmi, että pormestarinluotolaiset eli ”porkkalaiset” arvostavat ranta-aluettaan hyvin paljon ja käyttävät sitä vapaa-ajan ympäristönään. Syntyi ajatus, että aluetta pitäisi jotenkin heidän lähtökohdistaan kehittää, vielä emme kuitenkaan tiedä miten, kertoo projektin johtaja professori Maunu Häyrynen.

Mielikuvia lähiöalueista

Pormestarinluodon lisäksi tutkimuskohteina ovat Itä-Porista Sampola, Impola, Väinölä sekä niitä ympäröivät pientaloalueet. Meri-Porista mukana on Pihlava. Porilainen lähiömaisema -hankkeessa tutkitaan porilaisia lähiöalueita ja niistä välittyviä mielikuvia, sekä asukkaiden kokemana että julkisen puheen kautta.

– Olemme tehneet näillä alueilla haastatteluja ja valmistelleet niiden kautta isompaa kyselyä, joka näillä alueilla on tarkoitus toteuttaa. Nämä ovat heterogeenisiä alueita, joilla on monenlaisia erilaisia ryhmiä. Siksi olemme miettineet uusia lähestymistapoja, jotta kyselystä ei tulisi tavanomainen asukaskysely, jotka yleensä kertovat vain osan totuudesta. Esimerkiksi koulut ovat tärkeitä koska nuoret harvemmin käyvät varsinaisissa asukastilaisuuksissa, Häyrynen kertoo.

Mielikuva ja
vallitseva tilanne

Porilainen lähiömaisema –hanke tutkii lähiömaisemiin liitettyjä merkityksiä muun muassa sosiaalisesta, kulttuurisesta ja ympäristönäkökulmasta.

– Sosiaalista näkökulmaa tutkiessamme olemme tehneet aika paljon yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa. Mielikuvien tutkiminen on ominta aluettamme. Kaupunki sanoo tehneensä kaiken mitä se on voinut tehdä näiden lähiöiden kehittämiseksi ja ainoa ongelma olisi ainoastaan mielikuvatason ongelma. Me kuitenkin tutkimme vallitsevan tilanteen suhdetta asukkaiden odotuksiin.

Asuuko lähiöissä
ulkokaupunkilaisia?


Porilainen lähiömaisema osa valtakunnallista hanketta, jolla pyritään lisäämään lähiöiden vetovoimaisuutta ja kaventamaan eroa muihin kaupunkirakenteen osiin.
– Teemana on ”lähiöstä kaupunginosaksi” ja me yritämme tutkia, kokevat porilaisten lähiöiden asukkaat itsensä porilaisiksi vai ei.

Maunu Häyrysen mukaan ongelmat Porin eri lähiöalueilla vaihtelevat. Joillakin alueilla ongelma on esimerkiksi vähän vanhempien, jo koulunsa päättäneiden, mutta ei vielä työelämässä olevien nuorten tekemisen puute, josta seuraa esimerkiksi heiluriliikettä lähiöiden ja keskustan välillä.

– Meri-Porissa puolestaan tuntuu kokemus sivuun jäämisestä olevan erityisen vahva. Sieltä ei ehkä raaskita tulla keskustaan joka ilta, eikä toisaalta myöskään alueen omia hienoja kulttuuriympäristöjä välttämättä osata hyödyntää. Pihlavassa osittain väestön keskuudessa vallitsee jo eräänlainen perustoivottomuus, Häyrynen miettii.
Positiivista muutostakin lähiöissä on Häyrysen mukaan havaittavissa. Sampola mielletään jo toiminnallisesti keskustan kylkeen ja siellä on jo tapahtumassa pienimuotoista gentrifikaatiota, jossa keskiluokkainen väestö muuttaa aiemmin työväenluokkaiseksi mielletylle asuinalueelle.

– Sampolassa on jo nähtävissä palveluiden paranemista ja uuden vähittäiskaupan keskittymistä. Tämä kaikki viittaa siihen, että Sampola olisi kasvusuunnassa.

Yhteisöllisyys
voisi vahvistua


Hankkeessa toteutettavan tiedon tuottamisen tarkoitus toimia myös välillisesti vahvistaen lähiöiden asukkaiden yhteisöllisyyttä.

– Etenemme hankkeessa kolmivaiheisesti. Tiedon keräämisen jälkeen keskustelemme sen jälkeen teemme laadullista kartoitusta ja osallistumista eli kysymme asukkailta miten he haluavat kehittää esille tulleita asioita. Näiden kysymysten ympärille perustamme työpajoja tai esimerkiksi toimimme yhteistyössä alueen koulujen kanssa.

– Mitään valmiita vastauksia meillä ei kehittämisestä ole, mutta yksi ajatus on lisätä asukkaiden osallistumista erilaisten kulttuuriaktiviteettien muodossa.
Ympäristön laatu ja kunnossapito ovat alueen arvostuksessa tärkeitä, mutta pelkkä arkkitehtoninen kruusaaminen ei Häyrysen mukaan asukkaiden viihtyvyyden lisäämisessä ja lähiöiden kehittämisessä riitä.

– Ympäristössä pitää säilyttää myös ns. epäpaikkoja, joilla ei ole kiinnekohtia mihinkään vaan ne ovat yksityiskohdattomia, mitäänsanomattomia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi luonnonpiirteet tai kulttuurihistorialliset kerrostumat. Pormestarinluodossa jokiranta on hyvä esimerkki tällaisesta.

Lähiöhankkeen blogi

Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg