Olet täällä

Pääkirjoitus





Muutoksessa pärjää profiloitumalla ja aidolla yhteistyöllä

2.12.2010


Tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi yliopistolaki muuttaa yliopistojen taloudellista asemaa merkittävällä tavalla. Samalla yliopistojen hallintoon on tullut lisää ulkopuolisia päätöksentekijöitä ja henkilöstö on siirtynyt työsopimussuhteeseen. Yliopistot ovat irtautuneet valtiosta ja niistä on tullut joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Yliopistouudistuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Toteutettu yliopistouudistus on keino Suomen tulevaisuuden menestykseen. Yliopistouudistus antaa yliopistoille taloudellista ja hallinnollista päätäntävaltaa sekä liikkumavaraa uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi globaalissa kilpailussa.

Tampereen teknillinen yliopisto on profiloitunut ainoaksi tekniikan yliopistoksi Suomessa. Strategiamme muutkin linjaukset ja kunnianhimoiset tavoitteet ovat saaneet runsaasti myönteistä palautetta. Ensimmäinen vuosi säätiöyliopistona on osoittanut valitsemamme tien oikeaksi.

Toimivassa innovaatiopolitiikassa koulutus, tutkimus ja teknologiat linkittyvät toisiinsa. Innovaatiojärjestelmässä tarvitaan kiinteä yhteys ja vuorovaikutus perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja kaupallistamisprosessien välillä. Suurin osa taloudelliseen menestykseen johtaneista teknologioista perustuu pitkäjänteiseen perustutkimukseen.

Yliopistot ovat keskeinen osa Suomen innovaatiojärjestelmää. Yliopistoilla on tärkeä merkitys sille, miten Suomi menestyy kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Yliopistojen elinvoimaisuus vaikuttaa suoraan suomalaisen yhteiskunnan menestykseen. Yliopistot rakentavat ja vahvistavat osaamispohjaa sekä korkealaatuisen koulutuksen että tutkimuksen kautta. Korkeaa opetuksen laatua ja huippututkimusta ei kuitenkaan saada ilman investointeja.

Yliopistokeskukset ovat olennainen osa koko maamme kattavaa korkeakoulujärjestelmää. Myös niiden piirissä edellytetään profiloitumista ja vahvuusalueisiin keskittymistä. Porin yliopistokeskus on toiminnaltaan joka suhteessa yliopistomaisin. Pärjääminen tulevaisuudessa edellyttää kuitenkin nykyistä selvästi tiiviimpää ja aidompaa sisäistä yhteistyötä sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Ymmärtääkseni tästä vallitsee yliopistokeskuksen kaikkien toimijoiden keskuudessa yhteinen näkemys ja tahtotila.

Satakunnan Ammattikorkeakoulu on yliopistokeskuksen luonnollinen yhteistyökumppani. SAMK:n rehtori osallistuu jo yliopistokeskuksen rehtorien kokouksiin ja yliopistokeskuksen johtajasta tulee SAMK Oy:n hallituksen jäsen. Näillä hallinnollisilla järjestelyillä on tarkoitus entisestään aktivoida yhteistoimintaa yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun välillä.

Elinkelpoinen yliopistokeskus säteilee ympäristöönsä myönteistä ilmapiiriä, mikä jalostuu eri tavoin uudeksi liiketoiminnaksi ja alueen hyvinvoinniksi. Emoyliopistot puolestaan edellyttävät yliopistokeskuksen toiminnalta mitattavissa olevia akateemisia tuloksia. Porin yliopistokeskuksella on mielestäni jatkossakin erinomaiset mahdollisuudet tuottaa kaikille sen jäsenille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille todellista lisäarvoa. Siinä juuri on se yhteistyön kantava voima! 
 


Markku Kivikoski
Rehtori
Tampereen teknillinen yliopisto