Pääkirjoitus

Pitkäjänteisyyttä rahoitusalalle11.5.2009Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuore Suhdannebarometri osoittaa, että yritysten tilanne vaikeutuu edelleen kaikilla toimialoilla ja työllisyys heikkenee lähikuukausina voimakkaasti. Taantuman pohja on vasta...
Pitkäjänteisyyttä rahoitusalalle

11.5.2009

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuore Suhdannebarometri osoittaa, että yritysten tilanne vaikeutuu edelleen kaikilla toimialoilla ja työllisyys heikkenee lähikuukausina voimakkaasti. Taantuman pohja on vasta edessä. EK:N barometrin mukaan teollisuuden suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli huhtikuussa -26. Tammikuussa mitattu lukema oli -41.

EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäsin mukaan Suomessa ei ole ehkä vieläkään tiedostettu, kuinka dramaattisesti kilpailukykymme on viime aikoina heikentynyt. Suomi menettää hintakilpailukykyään enemmän kuin mikään muu euromaa. Työvoimakustannukset kohoavat lähes kaksi kertaa nopeammin, tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ja myös valuuttakurssikehitys on vientiriippuvaiselle Suomelle epäedullinen. Vientiteollisuuden pudotus on rajumpi kuin 1990-luvun alussa.

Taantuman vaikutus näkyy suoraan työttömyytenä, jonka valmistuvat opiskelijat kohtaavat. Se näkyy myös harjoittelupaikkojen ja kesätyöpaikkojen vähenemisenä.
Ehkä kaikkein huolestuttavinta on jo työmarkkinoille päässeiden nuorten kohtalo.

– Uutena ilmiönä on myös se, että yritysten irtisanomiset kohdistuvat nuoriin työntekijöihin. Asia on yrityksille kustannuskysymys, kertoi Satakunnan Kansan haastattelussa Porin seudun TE-toimiston johtaja Markku Lehtonen.

Juuri valmistuneiden, perheen perustaneiden nuorten heikkoa tilannetta lisää velkaantuneisuus. Opintolainat ja kodin perustamiseen otetut vipit ovatkin yhtäkkiä edessä ylitsepääsemättömänä vuorena. Työtä ei ole saatavilla ja lyhennysten suorittaminen saattaa muodostua mahdottomaksi.
Työelämänsä ensi askeleita hapuileva uusi sukupolvi tarvitsee nyt tukea.

Rahoitusalan on paneuduttava tämän tulevaisuudessa toisenlaisen talouspotentiaalin omaavan asiakaskunnan tilanteeseen pitkäjänteisesti. Kaksikymppisten, maksuvalmiuttaan tulevaisuudessa paremmilla työmarkkinoilla parantavan sukupolven ajaminen luottolistojen toivottomuuteen ei hyödytä ketään, vähiten rahoitusalaa itseään.


Eija Hammarberg