Organisaatiokulttuuri ja -ilmapiiritutkimus

Henkilöiden väliset suhteet, uralla eteneminen, vieraantuneisuus, rooliristiriidat… – Tutkimus mittaa satakuntalaisten hyvinvointipalvelujen organisaatiokulttuuria ja – ilmapiiriä (7.2.2007)Tampereen yliopiston Porin yksikön professori, YTT Ilmari...


Henkilöiden väliset suhteet, uralla eteneminen, vieraantuneisuus, rooliristiriidat…
– Tutkimus mittaa satakuntalaisten hyvinvointipalvelujen organisaatiokulttuuria ja – ilmapiiriä
(7.2.2007)

Tampereen yliopiston Porin yksikön professori, YTT Ilmari Rostila tutkimusryhmineen selvittivät yhteensä kolmenkymmenen satakuntalaisen hyvinvointipalvelujen työyksikön avulla organisaatiokulttuurien ja organisaatioilmapiirien eriytymistä alan, palvelutehtävän ja työyksikön tasolla.

Tutkimuksen tuloksena syntyi tieteellinen artikkeli, joka on julkaistu terveys- ja sosiaalialan johtamisen erikoisjulkaisu Premississä numero 1 / 2007, ja se liittyi osana Satakunnan aluetietojärjestelmäpalvelun eli Salpa-hankkeen arviointitutkimukseen.

Arviointitutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli selvittää uuden tekniikan käyttöönottoa terveyskeskuksissa ja sosiaalipalveluissa organisaatioon liittyvien asioiden kautta
Tutkimuksen tuloksia Rostila on esitellyt myös muun muassa Salpa-seminaarissa.

– Seminaarissa kuulijat kokivat mielenkiintoisena sen, miten organisaatiokulttuuri ja – ilmapiiri ovat yhteydessä siihen, miten jokin uusi asia otetaan vastaan. Esimerkiksi Salpa-hankkeen tarkoituksena on ollut kerätä yksi tiedosto, jossa on yhtä henkilöä koskevat kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijoiden tuottamat tiedot, kertoo Rostila.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että yksiköiden välillä on suuria eroja siinä, miten uuden asian käyttöönotto sujuu arjen työssä.

”Miltä tämä työyhteisö tuntuu?”

Tutkijana Rostila jakaa erilleen käsitykset organisaatiokulttuurista ja – ilmapiiristä. Organisaatiokulttuuri vastaa kysymykseen ”miten täällä toimitaan” ja mitkä ovat toimintaa koskevat odotukset. Organisaatioilmapiirillä puolestaan tarkoitetaan yhteisesti jaettua kokemusta työhyvinvoinnista ja vastaa kysymykseen ”miltä tämä työyhteisö minusta tuntuu”.

Ilmapiiriin pystytään jonkin verran vaikuttamaan, sen sijaan organisaatiokulttuurin muuttaminen on jo vaikeampaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin siihen osallistuvien työyksiköiden organisaatiokulttuurien ja organisaatioilmapiirien eroja, ja mihin erot liittyvät eli onko kysymyksessä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuoli tai kotipalvelu tai kotisairaanhoito. Ja miten erot näkyvät samanlaisten toimipaikkatyyppien välillä. Yhteensä tutkimuksessa oli mukana viittä erilaista toimipaikkatyyppiä.

– Kiinnostavaa oli havaita, että organisaatiokulttuurien erot näkyvät eri tavalla kuin ilmapiirierot, Rostila sanoo.

Mittarit sovellettavissa muillekin aloille

Organisaatiokulttuurilla ja organisaatioilmapiirin mittausmenetelmä perustuu amerikkalaisiin organisaatiokulttuurin (OCU, Organizational Culture Survey) ja psykologisen ilmapiiriin (OCL, Organizational Climate Survey) mittareiden suomenkielisiin versioihin.
– Yksi kiinnostava kysymys tutkimuksessa olikin, voiko mittaria soveltaa Suomen oloissa ja miten se toimii, sanoo Rostila.

Organisaatiokulttuuri yksiköissä määriteltiin tutkimuksessa joko passiivisen puolustavaksi, aktiivisen puolustavaksi tai rakentavaksi kulttuuriksi.

– Kulttuurit eivät ole toisiaan poissulkevia. Ne ovat kolme eri asiaa, mutta tietenkin jos organisaatiossa on rakentavaa kulttuuria paljon, se yleensä liittyy siihen, että passiivisen puolustavaa on vähemmän. Aktiivisen puolustavaan kulttuuriin liittyy yleensä kilpailullisuus ja sitä voi jollakin alalla olla rakentavan ohessa tai se voi liittyä siihen, Rostila selvittää.

– Amerikkalaisen mittarin kanssa oli ongelmia siinä, ettei sitä saatu toimimaan aktiivisen puolustavan kulttuurin kannalta. Sen myötä tuli tulokseksi, että ollaan alistuvia johdon päätöksiin, mutta tässäkin voi organisaation sisällä olla eri tilanteissa erilaista vastaanottoa. Toisaalta ollaan alistuvia, mutta sitten voidaan kuitenkin olla esimerkiksi uusia asioita vastaan, Rostila selvittää.
Vastaavaa tutkimusta voisi Ilmari Rostilan mukaan soveltaa muillekin aloille.

– Yrityksen näkökulmasta voisi miettiä, että onko se kilpailuetu, että yrityksessä on juuri tietynlainen kulttuuri. Voisin kuvitella, että jossakin vaiheessa tällaisen tutkimuksen tekeminen olisi eri aloillakin tärkeää, mutta ei näitä asioita varmaan koko aikaa tarvitse miettiä.


Salpa-hankkeesta lisää


Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg