Olet täällä

Opiskelutarpeen selvittäminen auttaa



OPISKELUTARPEEN SELVITTÄMINEN AUTTAA KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOJA

3.4.2006

Avoimen yliopisto-opetuksen kehittäminen ja kysyntään vastaaminen ovat haasteita, joihin ollaan hakemassa vastauksia verkkokyselyn avulla. Kysely on vastattavissa verkossa 11. huhtikuuta saakka. Projektipäällikkö Kimmo Ahonen haluaa muodostaa useiden Satakunnassa toimivien opetuksen tarjoajien välistä yhteistyöverkostoa ja saada asiakkaiden mielipiteen paremmin kuuluviin. Kyselyn pääkohteena on 600 Turun yliopiston avoimessa opintoja suorittavaa opiskelijaa.

Päällekkäisyyksiä opetustarjonnassa ei Ahosen mukaan kovin paljon ole, joskin eri opistojen ja yliopistojen väliset toimintatapojen erot pitää muistaa suunniteltaessa yhteismarkkinointia. 

Avoin yliopisto -väylä voi motivoida yliopiston valintakokeeseen tai antaa yleissivistystä. Jotta avoin yliopisto olisi mahdollisimman monelle antoisa tapa opiskella, on tärkeää tietää mitä nykyiset ja potentiaaliset opiskelijat koulutukselta toivovat. Jo opetustarjonnan laatimisessa helpottaa tieto siitä, mitä kursseja on eniten haluttu ja tietenkin se, miten opetusta voidaan edelleen kehittää.

Opiskelua suunnittelevaa helpottaa tieto siitä, mitä voi missäkin suorittaa. Mahdollisuuksia on paljon, ja jokaisella on oma lähtökohtansa aloittamiseen. Erilaiset opaskirjaset ja -vihkoset antavat yleistiedon koulutuksen sisällöstä, mutta opetusta voi suunnitella ehkä vielä räätälöidymmin.

Tavoitteena opetuksen monipuolistaminen ja yhteistyön kehittäminen

Verkkokyselyn idea lähti kansalais- ja työväenopistojen rehtorikokouksessa esitetystä tarpeesta saada enemmän etukäteistietoa opiskelutarpeista. Kysely on osa Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto-hanketta, joka käynnistyi vuoden 2005 alussa ja jatkuu tämän vuoden loppuun. Hankkeen tavoitteena on avoimen yliopisto-opetuksen monipuolistaminen ja alueellisen saatavuuden parantaminen rakentamalla avointa yliopisto-opetusta antavien oppilaitosten välille toimiva yhteistyöverkosto. Aluestrategisten tavoitteiden toivotaan myös toteutuvan aiempaa paremmin.

Leena Rasila
on suorittanut maisterintutkintonsa pitkälti avoimen yliopiston kautta. Vain graduseminaareihin on tarvinnut matkustaa Kuopion yliopistoon. Matka terveystieteen maisteriksi alkoi loppuvuodesta 1997, jolloin kuntohoitaja suoritti ensimmäiset perusopintonsa. Itseohjautuva tapa opiskella on sopinut Leenalle, joka yrittäjyystaustansa vuoksi on tottunut tekemään itse päätöksensä.

Leena laskee, että vuosien varrella on tullut tutuksi kuuden eri yliopiston anti luennoitsijoineen ja mukavine opiskelukavereineen.

- Sikäli avoimen yliopiston opiskelija on tutkinto-opiskelijaan nähden eri asemassa, että kirjastojen tiedonhakua ei kukaan erikseen opeta, tuumii Leena.

Parannettavaa löytyy sekä tutkinto-opetuksen systemaattisuuden kuin yliopistojen palvelualttiudenkin suhteen, sillä vähemmän motivoituneiden opinnot saattavat jäädä helposti kesken.

Porin työväenopiston rehtorin Jukka Tammisen mukaan verkossa suoritettava kysely on hänen 15-vuotisen aikuiskoulutusuransa ensimmäinen, ja sellaisena erittäin myönteinen avaus, jonka luulisi kiinnostavan koulutussuunnittelijoita yleisemminkin. Hän kannattaa myös tutkintokoulutuksen ohjailua, joskin ihmisten valinnat noudattavat toisinaan omia reittejään suunnittelusta huolimatta.

Länsi-Suomen kesäyliopiston koulutussuunnittelija Tiina Pakkasela taas toteaa aikuisen opiskelijan suoriutuvan omatoimisemmin opinnoistaan kuin abiturientti-ikäisen. Länsi-Suomen kesäyliopisto on siirtymässä Porin Puuvillatehtaan tiloihin lähiaikoina.

Teksti ja kuvat Eeva Sinerjoki