Olet täällä

Opiskelijakolumni






Kirjoittaja opiskelee laskentatoimea Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja haaveilee ruotsin kielen oppimisesta Sotšin olympialaisiin mennessä saadakseen vaihtoehdon Antero Mertarannan jääkiekkoselostukselle.




Pakkoruotsista hyötyruotsiin

20.4.2011

Yliopisto-opinnoissa törmää silloin tällöin tilanteisiin, joista ei koe olevan mitään hyötyä omaa tutkintoa tai elämää ajatellen. Ruotsin kielen oppitunneilla minulla on joka kerta tällainen tunne. Tunnelma luokassa on tragikoominen, kun pakon sanelemana istuvat oppilaat tekevät juuri välttävän verran töitä, jotta valmistuminen ei viivästyisi ruotsin takia. Jo kurssin alussa kuulee joidenkin laskevan jäljellä olevien ruotsin tuntien määrää.

Pakot on asetettava kriittisen tarkastelun alle. Alallani kauppatieteissä on pakollisen ruotsinkielen opiskelun lisäksi toinen negatiivisuutta ruotsin kieltä kohtaan lisäävä asia: ruotsinkielisiä kauppatieteiden maistereita on todella paljon. 5,5% puhuu äidinkielenään ruotsia, mutta kauppakorkean aloituspaikoista noin 18% on ruotsinkielisiin kauppakorkeakouluihin.

Ruotsinkielisten asema yliopistoissa on hyvin arka puheenaihe. Vähemmistöjen asemien heikentäminen on poliittisesti erittäin arveluttava toimenpide. Kyseessä on kuitenkin erittäin hyvin yhteiskunnassa toimeen tuleva ryhmä, joihin kohdistuvat positiivisen syrjinnän toimet aiheuttavat katkeruutta valtaväestössä.

Kysymys on myös puoluepoliittisesti latautunut: vastakkain ovat Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Perussuomalaiset. Vaikka sympatiapisteeni RKP:lle menevätkin, ruotsin kielen rooli suomen koulutusjärjestelmässä on kohtuuton. Paras lääke ruotsin opiskelun parantamiseen olisi kertoa sen hyödyistä ja antaa ihmisten itse päättää, mitä he haluavat opiskella. On annettava mahdollisuus valita, vaikka joskus valinta osoittautuisikin vääräksi. Kun viimein on siirretty yksilölle vastuu omista kielivalinnoistaan, suostun käyttämään termiä hyötyruotsi.

Tutkimusten mukaan kauppatieteiden opiskelijoiden käyttäytyminen on lähempänä kansantaloustieteen oppikirjoista tuttua homo oeconomicusta kuin muulla väestöllä. Tämä tarkoittaa heidän alttiuttaan reagoida kannustimiin. Tämä voitaisiin pitää mielessä seuraavan kerran, kun mietitään, mitä pakotetaan kauppakorkeassa opiskeltavan. Kun ruotsin kielelle on kannustin opiskella, ei opiskelijoita tarvitse siihen pakottaa. Ajatus, jonka mukaan kannustinta ei ole, on ruotsin kieltä aliarvioiva. 



Miikka Kunnari