11.02.2015


Verkkolehti UCPoriNews

Porin yliopistokeskuksen verkkolehti UCPoriNews uutisoi ja taustoittaa ajankohtaisia tapahtumia ja tuo yliopistokeskuksen tutkijat ja tutkimushankkeet lähemmäs lukijaa.

11.02.2015

Pääkirjoitus

10.12.2017

Marja Karvonen

Kira Murto

Satakunta tarvitsee korkeakoulutettuja

Pitkään ja hartaasti odotettu talouden kasvu on näkynyt Satakunnassa koko vuoden työllisyyden paranemisena. Satakunnan TE-toimistossa oli lokakuun lopussa 10 600 työtöntä työnhakijaa, mikä on 4 020 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden suhteellinen alenema vuoden takaiseen verrattuna (27,5 %) oli suurinta koko maassa.

Satakunnassa työttömistä työnhakijoista suurin osa, noin 5 300, on keskiasteen suorittaneita. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli vuosi sitten työttömänä hieman alle 500. Lokakuun lopussa työttömänä oli 432 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Alakohtaiset erot ovat suuria.  Eniten on vähentynyt tekniikan alan osaajien, erityisesti diplomi-insinöörien työttömyys, lähes 23 %, kun taas kaupallisen ja hallinnon alan korkeakoulutettuja on työttömänä yhtä paljon kuin vuosi sitten. Optimistina ennustan kuitenkin, että Satakunnan elinkeinoelämän myönteinen kehitys alkaa varmasti näkyä pian myös talouden ammattilaisten kysynnässä.

Vaikka Porin yliopistokeskus ja Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoavatkin monipuoliset ja tasokkaat koulutusmahdollisuudet, erityisesti korkea-asteen koulutuksen lisääminen alueella tuntuu olevan kiven alla. Tähän olemme viimeksi törmänneet valmistellessamme ministeriöiden kanssa solmittavaa siltasopimusta, joka pohjautuu Esko Ahon raporttiin Lounais-Suomen positiivisesta rakennemuutoksesta.

Etenkin tekniikan alan koulutuksessa vanhat yliopistot suhtautuvat skeptisesti siihen, että Satakuntaan saataisiin riittävästi motivoituneita opiskelijoita, jotta esim. DI-tutkintoon tähtäävää koulutusta voitaisiin lisätä Porin yliopistokeskuksessa. Nyt olisi tuhannen taalan paikka. OKM on varannut 10 miljoonaa euroa muuntokoulutuksiin, joilla voidaan vastata korkeakoulutettujen kasvavaan osaajapulaan. Rohkenen toivoa, että porilaisten TTY:lle suuntautunut visiitti, johon itsekin taannoin osallistuin, vakuutti isännät Tampereella ja tuottaa tulosta.

Satakunnan automaatio ja robotiikka-alan yritykset ovat etsineet tänä vuonna TE-toimiston kautta noin 1500 osaajaa, ja rekrytointiongelmat ovat olleet suuria. Eipä ihme, sillä koko Suomessa oli lokakuussa työttömänä 181 automaatioinsinööriä ja 112 sähköinsinööriä, ja heistä suurin osa Uudellamaalla. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on ELY-keskuksen rahoittamana käynnistymässä insinööritutkintoon tähtäävä automaatio ja robotiikka -painotteinen muuntokoulutus, johon on valittu 31 hakijaa. Hakijoita oli 113 eri puolilta Suomea aina Tamperetta, Turkua, Oulua ja Joensuuta myöten.

Uskon, että yksi keskeinen tekijä suosiolle on se, että Satakunnan vahvassa kasvussa oleva automaatio, robotiikka ja ohjelmointiala tarjoavat lähes varmoja, mielenkiintoisia työpaikkoja. Rohkenen myös toivoa, että koulutukseen valituille käy kuten meiltä muihin maakuntiin koulutuksen perässä muuttaneille; ihastuvat ikihyviksi ja juurtuvat mainettaan rutkasti parempaan maakuntaan, jossa on hyvä asua ja elää.

Heitän haasteen satakuntalaisille yrityksille. Tarjotkaa omissa korkeakouluissamme opiskeleville kesä- ja harjoittelupaikkoja! Lähtekää markkinoimaan työmahdollisuuksia etenkin Etelä-Suomen yliopistopaikkakunnille. Iskekäämme kiinni etenkin satakuntalaislähtöisiin nuoriin. ELY-keskus tulee talkoisiin. Otamme ensi kesänäkin kaksi harjoittelijaa valmistelemaan kanssamme kasvupalvelu- ja maakuntauudistusta.

Marja Karvonen
Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtaja

10.12.2017

Marja Karvonen

Kira Murto

Tuoretta tutkimusta

10.12.2017

Heli Leppäniemi

Heli Leppäniemi

Asiantuntijuus fitnessblogeissa

Fitnessbuumin myötä myös fitness-elämäntapaan keskittyvät blogit keräävät sankat seuraajajoukot. Bloggaajista on tullut esikuvia, jotka jakavat seuraajilleen ohjeita ja vinkkejä ravitsemukseen, treeniin ja varusteisiin liittyen.

-Tavalliselta somen käyttäjältä vaatii paljon työtä ja lähdekriittisyyttä arvioida neuvojien asiantuntemusta, toteaa aihetta tutkinut digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Riikka Turtiainen.

Digitaalista kulttuuria ja urheilua Turun yliopiston Porin yksikössä tutkiva filosofian tohtori Turtiainen kiinnostui siitä, miten asiantuntijuutta rakennetaan suomalaisten naisten fitnessblogeissa. Turtiainen halusi selvittää, minkä asiantuntija-aseman bloggaajat ottavat ja miten asiantuntijuutta tuotetaan blogien kautta.

- Personal traineriksi sai vuonna 2015 kutsua itseään kuka tahansa. Näin, että ihmisellä on suuri vastuu mahdollisesti herkässäkin kehitysvaiheessa olevien ihmisten neuvomisessa esimerkiksi ravitsemusasioissa, Turtiainen pohjustaa.

Hän analysoi vuoden 2015 elokuun aikaiset julkaisut Suomen sillä hetkellä kuudessa suosituimmassa fitnessblogissa. Turtiainen analysoi blogien aiheet, puhetavat ja ruumiillisuuden kytkökset. Hän paneutui myös kuviin; sekä siihen mitä bloggaajat fitnesskulttuurista näyttivät, että siihen, mitä he eivät näyttäneet. Tutkija toteaa bloggaajien luovan vahvasti fitnesskulttuuria blogiensa kautta.

- Bloggaajat jakavat muun muassa tiukkoja ruokavalio-ohjeita ja omia treeniohjelmiaan. He myös markkinoivat omia valmennuspalveluitaan ja kaupallisia yhteistyötuotteita. Tuotettu kuvasto on hyvin yhdenmukaista. Ei siellä paljon lököverkkareita näy, Turtiainen naurahtaa.

Kirjavaa asiantuntemusta

Fitnessblogien pitäjien asiantuntemus ja koulutus on kirjavaa. Joukossa on lajin harrastajia ja toisaalta fysioterapeutin koulutuksen hankkineita ammattilaisia.

- Koulutustausta näkyi varovaisempana neuvojen jakamisena ja perusteltuina ohjeina. Seuratuimpia bloggaajia olivat kuitenkin ne, jotka kirjoittivat raflaavasti ja panostivat kuviin, Turtiainen kertoo.

Hän tutki myös blogien puhetapoja ja sitä, miten bloggaajat perustelivat antamiaan ohjeita.

- En löytänyt ohjeiden perustelua tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuen. Räikein esimerkki tutkittuun tietoon pohjaamattomasta viittaamisesta oli kirjoitus, jossa suositeltiin mehupaastoa kaikille. Annettuja linkkejä seurattuani päädyin uskonnolliselle sivustolle, Turtiainen toteaa.

Myös blogien lukijoilla ja kommentoijilla on roolinsa fitnesskulttuurin luomisessa ja muovaamisessa.

- Blogien kirjoittajat kommentoivat niin fitnesskulttuuria kuin yksittäisiä asioita sen sisällä. Toisaalta jotkut postaukset aiheuttivat kiivastakin keskustelua sekä kritiikkiä lukijoiden keskuudessa, Turtiainen selvittää.

Turtiainen teki kyseisille blogeille jatkoseurannan vuoden 2017 elokuussa. Jotkut bloggaajista olivat jatkaneet, mutta julkaisu- ja kommenttimäärät olivat vähentyneet. Blogien aihepiirit olivat saattaneet muuttua käsittelemään esimerkiksi uutta urheilulajia tai kirjoittaja oli keskittynyt markkinoimaan juontotöitään fitnessosaamisen sijaan. Julkaisukanavat olivat osittain siirtyneet vlogeihin, Instagramiin, Snapchatiin ja YouTubeen.

- Blogien kaupallisuus oli lisääntynyt entisestään, mutta asiantuntijuuden artikulaatiot olivat kuitenkin säilyneet ennallaan, Turtiainen kiteyttää.

Tutkimusartikkeli ”Mentorina terveelliselle elämäntyylille” – asiantuntijuuden rakentuminen suomalaisten naisten fitnessblogeissa on luettavissa Liikunta ja Tiede -lehdestä 1/2017.

10.12.2017

Heli Leppäniemi

Heli Leppäniemi

Aluetta kehittämässä

12.12.2017

Maria Ojanen

Vuokko Kemppi-Vienola

Asuinaluesuunnittelua taiteen avulla

Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa on polkaistu lokakuussa käyntiin uusi Koneen Säätiön rahoittama hanke, KOKKELI. ”Kokemäenjokilaakson maaseudun kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen” –hankkeessa yhdistyvät alueen taiteellinen kehittäminen sekä kulttuurisuunnittelumenetelmä, joka huomioi suunnittelussa perinteisesti sivuutetut paikalliset kulttuurit.

Tutkimukseen valittuja Kokemäenjokilaakson alueita ovat Porin Huvilajuopa, Ulvilasta Saaren alue, Lammastenlahden kulttuurimaisema Nakkilan ja Harjavallan rajalla, Kuurola ja Säpilänniemi Kokemäeltä, Karhiniemi Huittisista sekä Sastamalasta Äetsän Pehula.

- Hanke on käynnistynyt kuluvan vuoden lokakuussa. Tähän mennessä on vasta pohdittu menetelmiä sekä käytännön toimia alueilla. Valituilla alueilla tehdään ensin kulttuurikartoitus, minkä jälkeen esiin tullutta tietoa pyritään hyödyntämään taiteen kautta ja osallistamaan sen avulla alueiden asukkaita, hankkeen projektitutkija Vuokko Kemppi-Vienola kertoo.

Hänen työparinaan aloittaa tammikuussa kuvataiteilija Marjo Heino. Hankkeessa kokeillaan uudenlaisia malleja tieteen, taiteen ja asukkaiden ja viranomaisten saamiseksi vuoropuheluun.

Paikkatietokyselystä yhteisön taiteeseen

- Kaikilla tutkimuksessa mukana olevilla alueilla on omat mielenkiintoiset erityispiirteensä. Keskenään erilaisia alueita yhdistää sijainti Kokemäenjoen rannalla, ja nyt tehty aluerajaus perustuu Ympäristöministeriön asettaman MAPIO-työryhmän valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet –ehdotukseen, Kemppi-Vienola kertoo.

Kaksivuotisen hankkeen ensimmäisenä vuonna alueisiin perehdytään ja asukkaiden ajatuksia ja asenteita tutkitaan muun muassa paikkatietokyselyn avulla.  Asukkailta voidaan kerätä tietoa vaikkapa siitä, mitkä paikat omalla alueella ovat heille merkityksellisiä ja tärkeitä ja miksi.

Toisena vuotena esiin tullutta tietoa hyödynnetään esimerkiksi yhteisötaiteen menetelmin. Lopputuloksena on paitsi alueiden asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen myös näyttelyitä hankkeen tuloksista.

- Hanke tutkii ja tuo näkyväksi taiteen käytön erilaisia puolia ja mahdollisuuksia yhteisön ja yksilön hyvinvoinnin lisäämisessä. Toivottavasti voimme osoittaa myös taiteen ja pehmeiden arvojen merkityksen aluesuunnittelun yhteydessä, Kemppi-Vienola pohtii.

Uudenlaisen tutkimuksen äärellä

Maisemantutkimuksen aikaisemmat jo päättyneet hankkeet Lähiön henki ja Elävä Pori olivat kulttuurisuunnitteluun perustuneita. Ne toteutettiin kaupunkialueella, joilla kulttuurisuunnittelumenetelmää on valtaosin totuttu käyttämään. Nyt lähdetään Kokemäenjoen maaseutumaisille alueille.

- Ero aikaisempiin hankkeisiimme on juuri taiteen osuus. KOKKELIssa keskitytään enemmän yhdessä tekemisen prosessiin ja siihen, että alueen asukkaat luovat taidetta yhdessä, siis yhteisön taidetta. Varsinaisiin toteutettaviin taideteoksiin taas haetaan rahoitusta muissa hankkeissa kuin tässä, Kemppi-Vienola selventää.

Hän on innoissaan alkavan tutkimushankkeen uudenlaisista lähtökohdista.

- Kuvataiteilijan mukana olo tuo erilaisen näkökulman myös omaan tieteenalaan. Näkökulma ja lähestymistapa samaan asiaan voivat olla täysin erilaiset.

Kemppi-Vienolaa kiinnostavat kulttuuriympäristön vaikutukset hyvinvointiin, ja hän suunnittelee aiheesta myös väitöskirjaa.

12.12.2017

Maria Ojanen

Vuokko Kemppi-Vienola

Toimivia kontakteja

10.12.2017

Katja Nordvall

Katja Nordvall

Puhdasta yhteistyötä

Sisäympäristöjen hygienia ja terveellisyys on kasvava teknologia- ja liiketoiminta-alue. Satakunnassa sitä kehittävät Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauman kaupunki ja alueen yritykset Hygieniasta liiketoimintaa (HygLi) -hankkeessa.

Hygieenisessä sisäympäristössä käytetään tilan puhtautta ja terveellisyyttä parantavia ratkaisuja sekä heikennetään mikrobien kasvuedellytyksiä. Käyttövesijärjestelmän, sisäilman ja pintojen on oltava puhtaita.

- Vuonna 2009 tehtiin ensimmäiset testit kuparilla sisätiloissa. Tekes oli mukana vuosina 2012–2014, minkä jälkeen tuli HygLI, SAMKin hankepäällikkö, mikrobiologi, Riika Mäkinen kuvailee.

Sisäympäristöjen terveellisyys ja turvallisuus korostuvat tiloissa, joissa on paljon ihmisiä tai henkilöitä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Marraskuussa pidetty seminaari painottui hygieenisen sisätilan huoltoon ja siivoukseen.

Tutkimusta, uutta liiketoimintaa ja vientimahdollisuuksia

Hygieniaratkaisuja testataan oikeissa tosielämän laboratorioissa eli Living Labseissa. Mukana on ollut erilaisia tiloja, ja SAMKin uusi kampus on myös Living Lab.

- Minulla on antimikrobinen työpöydän pinta, naapurikollegalla ei. Näin voidaan seurata, onko eroja sairastuvuudessa, jatkaa Mäkinen.

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön hankepäällikkö Tiina Mäkitalo-Keinonen tuli mukaan vuonna 2013 kehittämään liiketoimintamalleja.

- Alussa oli yksittäisiä tuotteita. Kauppakorkea halusi mukaan yhteiskehittämisen keinoja, jolloin  alettiin kehittää liiketoimintaverkostoa, Mäkitalo-Keinonen selvittää.

Rakennusten hygienia on kokonaisvaltaista, ja rakentamisessa on mukana iso verkosto, jonka kanssa on keskusteltava.

- Käyttäjätestaus osoittaa liiketoiminnan harjoittajille, että ratkaisut ovat toimivia, Mäkinen lisää.

Tavoitteena on avata vientimarkkinoita Lähi-itään. Siellä terveyttä ja hyvinvointia edistävät ratkaisut kiinnostavat.

Tuloksena uusia RT-ohjeita

Yhteistyössä kehitetyt kolme uutta RT-korttia tekevät hygienia-alaa näkyväksi. Laatu painottuu nyt hinnan sijaan etenkin julkisissa hankinnoissa.

- Lähtökohtana ovat sisätilahygienian yleiset perusteet, Kari Laine Rakennustiedosta kertoo.

Uutta on sisätilan hygieniatavoitteiden nelitasoinen määrittely. Esimerkiksi leikkaussalissa on erilaiset puhtausvaatimukset kuin koulussa tai kotona.

- Toisen ohjeen tilasuunnittelu kattaa rakennushankkeen elinkaaren. Hygienian on oltava mukana alusta asti, muuten kustannukset ovat isot tai toteuttaminen vaikeutuu, Laine kuvailee.

Kolmas kortti: siivous ja huolto

Kolmannen kortin teemasta, siivouksesta ja huollosta, kertoivat kortin käsikirjoittajat Aino Pelto-Huikko ja Marko Kukka SAMKista.

- Käyttöönotto, muutos- ja korjausvaiheet ovat tärkeitä kohtia. Lisäksi on paljon asioita, joita pitää ottaa huomioon jo tarjouspyynnössä. Kunnossapitosuunnitelman noudattaminen on keskeistä, he painottavat.

Projektipäällikkö Marita Koskinen Servi Akatemiasta esitteli käytännön esimerkkejä ja kriittisiä pisteitä.

- Nyt hygieniatasoihin on saatu enemmän konkretiaa, ennen ei tiedetty tarkkaan, mitä mikäkin tarkoittaa, Koskinen kuvaa uusien ohjeiden merkitystä.

Hygieniatyössä tarvitaan yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Nykyään tärkeitä ovat myös dokumentaatio ja digitalisaatio, mobiilijärjestelmät sekä pilvipalvelut.

10.12.2017

Katja Nordvall

Katja Nordvall

Terveisiä maailmalta

14.12.2017

Kimmo Ahonen

Kimmo Ahonen

Sevillan EAIE-konferenssi

Vierailin 12.–15.9.2017 järjestetyssä EAIE-konferenssissa Sevillassa. Mikä on siis tämä lyhenne EAIE? Se tulee sanoista European Association for International Education.

EAIE järjestää vuosittain konferenssin, joka on korkeakoulujen kv-henkilökunnan keskeisiä kohtamaispaikkoja. Ohjelma oli hengästyttävän laaja, ja osallistujia yli 5000 eri puolilta maailmaa. Tapahtumaa voisi kutsua oikeastaan koulutusmessuksi.

Tapahtuma järjestettiin Sevillan konferenssikeskuksessa, joka on keskustan ulkopuolella. Näytteilleasettajia oli yli 200 – yksittäisiä yliopistoja, maakohtaisia ständejä ja eri koulutusorganisaatioiden ja -yritysten edustajia. Varsinainen ohjelma koostui keynote-luennoista, sessioista ja workshopeista.

Itselleni tämä oli kolmas osallistuminen EAIE-konferensseihin. Ensimmäisen kerran tunsin, että pystyin löytämään mielekkään oman polun tapahtumavirrassa yrittämättä ehtiä joka paikkaan. Päätin keskittyä partneritapaamisiin ja jättää luentojen kuuntelemisen minimiin. Tavata siis niiden yhteistyöyliopistojen edustajia, jotka lähettävät tai aikovat lähettää vaihto-opiskelijoita Poriin. Se olikin hyvä ratkaisu, joskin vaati myös ennakkovalmistautumista.

Ranskalaisia opiskelijoita keväällä taas Poriin

Tärkeää oli miettiä, mikä on konferenssiosallistumisen keskeinen tavoite. Muuten käy helposti niin, että tulokseksi jää vino pino käyntikortteja. Minulla oli etukäteen sovittuja tapaamisia kahdentoista eri yliopiston edustajan kanssa, ja muuta ohjelmaa oli aamusta iltaan. Small talk -taidot olivat kieltämättä tiukassa puntarissa.

Konferenssin tärkein asia oli tapaaminen ranskalaisen teknillisen yliopiston ESIEA:n edustajien, Susan Loubetin ja Gloria Fuertesin, kanssa. Sen tuloksena viimeistelimme uuden sopimuksen, jonka TTY:n ja ESIEA:n yliopistojen rehtorit lokakuussa allekirjoittivat. ESIEA lähettää tammikuussa yhteensä 25 opiskelijaa Poriin.

Tapaamiset tuottivat myös uusia Erasmus-sopimuksia tai sopimuslaajennuksia Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikölle: Saksaan Stuttgartiin Hohenheimin yliopistoon sekä Ranskaan ESC Clermont –kauppakorkeakouluun.  ESC Clermontin kv-yksikön päällikkö Audrey Esteves oli itse ollut aikanaan Erasmus-vaihdossa Joensuun yliopistossa. Hän halusi myös siksi tarjota opiskelijoilleen vaihtomahdollisuuksia Suomeen.

Sevilla kaupunkina

Sevilla on kaupunkina historiallisesti erittäin mielenkiintoinen sekä Espanjan että Euroopan historian näkökulmasta. Maailman suurin goottilainen katedraali, sokkeloinen vanhakaupunki ja flamenco vetävät turisteja ympäri vuoden. Rakennuskannassa näkee maurilaisajan islamilaisen arkkitehtuurin vaikutuksen. Itse konferenssipäivinä turismiin ei jäänyt aikaa. Otin kuitenkin omakustanteisesti kaksi vapaapäivää, jotta pääsin tutustumaan kaupunkiin.

Pyrin myös säästämään työmatkan majoituskuluja. En valinnut kallista konferenssihotellia, vaan edullisen (ja puutteellisesti ilmastoidun) hostelliin Sevillan vanhasta kaupungista. Toisenlaisilla keleillä se olisi ollut erinomainen valinta. Nyt päivälämpötila oli korkeimmillaan 43 astetta. Taisi olla ennätys kokemistani. Se teki keskiaikaisen kivikaupungin kapeista kaduista melkoisen pätsin.  Konferenssikeskuksen ilmastoiduissa tiloissakin pääsin hikoilemaan enemmän kuin Suomen kesässä kertaakaan.

14.12.2017

Kimmo Ahonen

Kimmo Ahonen

Kampuksella tapahtuu

14.12.2017

Eveliina Kaukkila

Eveliina Kaukkila

Kumppanuus syntyy luottamuksesta

Tampereen yliopiston Porin yksikkö järjesti 30.11.2017 seminaarin Kumppanuutta ja vaikuttamista Porin yliopistokeskuksessa. Seminaarilla juhlistettiin YTT Ossi Eskelisen eläkkeelle siirtymistä. Seminaari tarjosi mielenkiintoisen näkymän Porin yliopistokeskuksesta käsin tehdystä yhteiskunnallisesta vaikuttamistyöstä.

Ossi Eskelinen on työskennellyt Tampereen yliopiston Porin yksikössä sosiaalipolitiikan yliassistenttina, yliopistonopettajana sekä viimeiset vuodet POSOK-hankkeen työelämäkoordinaattorina.

Alueellinen vaikuttamistyö

Eskelinen on ollut mukana Lasta lyömätön Satakunta –hankkeessa, jonka myötä Satakunnan alueelle kehitettiin monialainen yhteistyömalli, jolla ennaltaehkäistä perheväkivaltaa sekä puuttua siihen.

Eskelinen on myös tehnyt yhteistyötä Satakunnan poliisilaitoksen ja Porin kaupungin kanssa väkivallan vähentämishankkeessa, jonka arvioinnista hän vastasi.

Hankkeen myötä syntyi Ankkuri-toimintamalli, jonka tavoitteena on varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen. Ylikomisario Hans Vuoti kertoi, miten Ankkuri-toimintamalli on valtakunnallisesti esimerkillinen.

Porin yliopistokeskus hedelmällisenä maaperänä

Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisutarpeen ollessa ilmeinen, yliopistokeskuksen sisäinen yhteistyö tukee ulospäin suuntaavaa kehittämis- ja vaikuttamistyötä. Häyrynen käytti vertauskuvana itämaisen maton kutomista: tutkimus ja kehitys etenevät hitaasti ja vaiheittain, solmu solmulta yhteistyönä.

Vaikuttamistyöhön onkin olennaisesti liittynyt yhteistyö, joka on tuottanut uusia ideoita ja jossa eri vahvuudet ovat löytyneet ja täydentyneet. Vaikuttava yhteistyö ei ole ollut pelkästään ihmisten ja asioiden yhteen saattamista, vaan tiedon, osaamisen ja näkökulmien jakamista.

Eskelinen toi esiin yliopistokeskuksen ja Satakunnan hedelmällisenä ja avoimena maaperänä yhteistyölle. Häyrynen taas kuvaili Puuvillaa tutkimusyhteistyön koekenttänä, jonka struktuurina näyttäytyvät mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus.

- Olennaista on sillan rakentaminen - ei väliä, minkä yli siltä vie ja miltä eri puolet näyttävät, vaan se, että se yhdistää ne.

Kumppanuus rakentuu luottamuksen ja vuorovaikutuksen kautta

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on työllistänyt Eskelistä, jota pyydettiin Satasote-hanketta käynnistettäessä toimimaan rajapintatyöryhmän puheenjohtajana.

Satasoten muutosjohtaja ja Porin perusturvajohtaja Terttu Nordman kiitti Eskelistä tämän aktiivisuudesta osallistua kuntakierroksille jalkautumalla muun työryhmän mukana keskustelemaan ja kuuntelemaan kuntalaisten toiveita ja ajatuksia.

- Kumppanuutta ei solmita, vaan se rakentuu luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistumisen kautta.

Seminaarissa Eskelisen lisäksi ääneen pääsivät Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan varadekaani Liisa Häikiö, Satasoten muutosjohtaja ja Porin perusturvajohtaja Terttu Nordman, Lounais-Suomen poliisilaitoksen Porin poliisiasemalta ylikomisario Hans Vuoti, Tampereen yliopiston Porin yksiköstä professori Katja Repo, yliopistonopettaja Erna Törmälehto sekä YTM Eveliina Kaukkila ja Turun yliopistosta professori Maunu Häyrynen.

14.12.2017

Eveliina Kaukkila

Eveliina Kaukkila

UCPorilainen

13.12.2017

Katri Hämäläinen

Katri Hämäläinen

Sofian Merja

Ravintola Sofian ohjauspyörässä ovat uudet näpit, ei enää Simon, vaan Merjan. Merja Naukkarinen tarttui monipuolisen ravintolan ruoriin syyskuun alusta. Horisontissa siintää brändimuutos ja entistä parempi asiakaskokemus, elämys.

Ravintolassa tänä syksynä käyneet ovatkin jo huomanneet muutoksia mm. esillelaitossa, visuaalisuudessa ja salin uudessa järjestyksessä.

- Iloisin mielin tartun haasteeseen, asiakaskunta on ihanan valveutunutta, ruoan alkuperä ja ravintopitoisuus kiinnostavat, Naukkarinen kiittelee nykytrendiä.

Sama meri, uudet tuulet

- Asiakaspotentiaali on mahtava, Naukkarinen henkäisee silmät loistaen.

Fazerin omistama Amica-ravintolat uudistaa itseään. Lekotteleeko Sofia kohta Fazer Food & Co. -brändin keulakuvana?

Muutoksen tuulissa Sofiaa luotsaa reipas, energinen, tulevaisuutta innolla odottava, porilainen ravintopäällikkö. Tarjolla ovat aamiainen, lounas, fast food, tapahtumat ja tilaukset.

Sofia tarjoaa lisää elämyksellisiä tilaisuuksia Oktoberfestin tapaan nytkin joulua odotellessa. Naukkarinen haluaa luoda tunnelmaa laadukkaalla hyvällä ruoalla ja huolehtivalla ammattimaisella henkilökunnalla. Myös elävää musiikkia on luvassa. Fazerin sloganina on ”Ruokaa jolla on merkitys”.

- Haluan tuottaa asiakkaille elämyksiä, oli se sitten henkilökunnan kohtaamisiin, ruoan makuun, laatuun, eettisyyteen, ravintolan toimivuuteen tai ihan vain vierailun tunnelmaan perustuvaa, Naukkarinen pohtii.

Hän toivoo ravintolan houkuttelevan asiakkaita laajalti, vaikka ihan vaan herkuttelemaan. Kahvilatoimintaa kehitetään edelleen, tulevaisuuden teemoista Naukkarinen paljastaa vegaanisuuden kasvun.

Luja ammattilainen ja menevä mimmi

Neljänkympin kynnyksen takana odotteleva Naukkarinen on ehtinyt reissata viimeiset seitsemän vuotta ensin Satakunnassa ravintolaryhmäpäällikkönä, sitten Vaasa-Kokkola-Seinäjoki-akselilla ravintolapäälliköiden tukena operatiivisena suunnittelijana.

Kun Poriin tuli paikka auki siihen ravintolaan, missä hän oli itsekin työskennellyt, päätti hän vaihtaa pitämänsä työn uuteen haasteeseen ja hieman vähempiin kilometreihin.

Nyt aikaa onkin yllin kyllin sijoittaa mm. luonnosta nauttimiseen, moottoripyöräilyyn ja puutarhan hoitoon. Kuntosali ja Zumba kuuluvat myös ohjelmistoon. Ennen reissutyötä Naukkarinen työskenteli Karjarannan Metsolla ja palo- ja poliisitalolla.

Edessä siintäviltä työvuosiltaan Naukkarinen odottaa onnistumisia muutosten luotsaamisessa, brändin tunnettavuuden lisääntymisessä ja asiakaskunnan kasvussa.

- Toivon työntekijöiden osaavan nauttia työnsä tuloksista ja erityisistä hetkistä. Ravintolatyö on hektistä ja koko ajan pitää olla monta kattilaa liedellä, Naukkarinen tuumii tiimiään kehuen.

Ei huono neuvo meille kaikille: Pysähdy ja nauti huippuhetkistä! Merjan ja Fazerin herkut löydät siis Sofiasta – hyvää ruokahalua!

13.12.2017

Katri Hämäläinen

Katri Hämäläinen

Opiskelijaelämää

10.12.2017

Eveliina Kaukkila

Eveliina Kaukkila

Sosiologiaa, innovaatioita ja verkkoja

Sosiologian opiskelija Tellu Rosenqvist on aktiivisesti tarttunut Porin yliopistokeskuksessa tarjoutuneisiin mahdollisuuksiin verkostoitua jo opiskeluaikana.

Porilainen Tellu Rosenqvist on seurannut korkeakoulutettujen työttömyydestä käytyä keskustelua. Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelmassa toista vuotta sosiologiaa opiskeleva Rosenqvist on aiemmalta koulutukseltaan sairaanhoitaja ja humanististen tieteiden kandidaatti.

Yhteiskunnallinen murros opiskelijan työllistymisen potentiaalina

Yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden työllistyminen Satakunnan alueella on haasteellista ja työllistymisessä on vaikeuksia koko maassa.

-Työttömyyttä on paljon, mutta toisaalta myös työvoiman tarve on ilmeinen. Työn vaatimukset ja tarjonta eivät kuitenkaan kohtaa tai löydä toisiaan nykyisillä työmarkkinoilla.

Rosenqvist näkee nykyisen sote- ja maakuntauudistuksen tuottaman murrosvaiheen olevan suuri mahdollisuus etenkin yhteiskuntatutkimuksen opiskelijalle.

- Yhteiskunnalliset muutokset tarjoavat työllistymiselle mahdollisuuksia. Esimerkiksi muutokset sote-kentällä luovat jatkuvasti uusia työmahdollisuuksia, missä yhteiskunnallinen ajattelu on haluttua.

Hän pitää tärkeänä työllistymisen väylänä myös yrittäjyyttä.

-Yhteiskunnan tuntemus jo opiskeluvaiheessa on suuri voimavara ja sitä voidaan hyödyntää monella tavalla myös yrityssektorilla.

Monitieteisellä innovaatiolla kisamenestyjäksi

Rosenqvist osallistui syyskuussa Tampereen yliopiston Porin yksikön POSOK-hankkeen järjestämään POSSE @UCPori -tapahtumaan, jossa ratkottiin sote-kentän yritysten ja yhdistysten esittämiä ajankohtaisia pulmia monitieteisissä työryhmissä. Tapahtuman parasta antia hänen mielestään olivat konkreettiset välineet ideoiden jalostamiseen.

- Työpajasta jäi käteen kasa työkaluja siihen, miten innovaatioita voidaan toteuttaa.

Tapahtumassa syntyneiden ratkaisujen kesken järjestettiin äänestys, jossa Rosenqvistin ryhmä valikoitui Vuoden Posseksi innovaatiolla ”SOTEHY goes Tinder”. Menestyksekkääseen ryhmään hänen lisäkseen kuuluivat kauppatieteiden opiskelija VTM Antti-Jussi Vesa, viestintätoimisto Kumppanian toimitusjohtaja Leena Roskala sekä Satakunnan yhteisökeskuksessa viestinnän asiantuntijana työskentelevä FM Marika Westergård.

Miten sitten menestyksekäs innovaatio syntyi?

-Meille lankesi melkoisen iso sote-kentän eri toimijoita koskeva pähkinä purtavaksemme. Ryhmämme rakensi omannäköisensä ratkaisun annettuun haasteeseen. Lähtökohtana meillä kuitenkin oli, että ongelman ollessa suuri, on myös ratkaisun oltava valtava.

Mieli avoinna yrittäjyydelle

Rosenqvist näkee monitieteisen opiskelijayhteistyön olevan kaivattu lisä omiin opintoihin, myös koko yliopistokeskusta silmällä pitäen.

-    Koska opiskelu on usein melko yksinäistä puurtamista, on koko yliopistokeskusta koskeville tapahtumille aina tilausta.

Entä sitten Rosenqvistin tulevaisuuden suunnitelmat?

-    Yrittäjyys on näyttäytynyt minulle aina yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona valmistumisen jälkeen. Tämän takia olenkin mielelläni mukana verkostoitumista edistävissä tapahtumissa. Uskoni siihen, että juuri monitieteisyys voi olla monen uuden innovaation lähde, vahvistui entisestään.

10.12.2017

Eveliina Kaukkila

Eveliina Kaukkila

Loppusuoralla

13.12.2017

Katja Nordvall

Katja Nordvall

Vähäsen vauhdikas valmistuminen

Marjut Vähänen on ollut vauhdikas ja tehokas opinnoissaan. Niin voi olettaakin, kun alla on punainen Jaguar ja taskussa oli jo ennestään tekniikan lisensiaatin ja eMBA:n paperit.

Nyt Vähänen valmistuu kauppatieteen maisteriksi. Opinnot Asiantuntijaorganisaation liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa alkoivat syksyllä 2016, ja gradun työstäminen alkoi helmikuussa 2017. Vähänen sivuaakin aiempaa maisteriohjelman valmistumisennätystä.

- Halusin tekniikan koulutuksen oheen markkinointiosaamista. Samalla tuli opiskeltua teollisuustaloudesta ylimääräinen sivuaine.

- Yliopistokeskuksen kampus on hyvä paikka opiskella. Kauppakorkeakoulu ja Teknillinen yliopisto täydentävät hyvin toisiaan, ja opetus on korkeatasoista, Vähänen kehuu tyytyväisenä opinahjoaan.

Kuka ostaa prosessiautomaatiopalveluja ja miten?

Ja kun Vähänen tekee, tulos ei ole ihan vähäinen. Pro gradun aihe oli Asiakkaan hankintaprosessit toimittajan kansainvälistymisen tukena – Tapaus Valmet Oyj.

Tutkimuksessa tarkastellaan Euroopassa toimivien pienen mittakaavan LNG- ja biokaasulaitosten hankintaprosesseja. Keskeistä oli tutkia, kuka ostaa laitoksiin liittyviä prosessiautomaatiopalveluja ja miten. Tämä auttoi selvittämään, miten palveluita tarjoavan yrityksen kannattaa mennä kansainvälisille markkinoille.

- Työtä olisi voinut pilkkoa pienemmiksi tutkimuksiksi. Sain kuitenkin vastaukset niihin kysymyksiin, joita lähdin selvittämään, Vähänen toteaa.

Erinomaisen arvosanan saaneeseen opinnäytetyöhön on oltu Tampereen Valmetilla  tyytyväisiä.

- He pääsevät hyödyntämään markkinoiden tuntemusta. Koska he ovat vasta menossa markkinoille, tutkimus antaa arvokasta tietoa, Vähänen selventää opinnäytetyön merkitystä toimeksiantajalle.

Toimiala on kasvava, ja osalla tutkimukseen osallistuneista yrityksistä liiketoiminta on vasta alkuvaiheessa, joten ne ovat potentiaalisia asiakkaita.

Seikkailu mukavuusalueen ulkopuolelta

Vähäsellä oli ensin toinen, tuttu ja turvallinen tutkimusaihe.

- Mietin, että olisi kiva oppia uutta, koska sitä varten olemme täällä, joten vaihdoin aihetta, hän sanoo.

Opinnäytetyön aihe löytyi oman ilmoituksen avulla Linkedinistä.

- Sain useita yhteydenottoja, joista valitsin Valmetin, Vähänen kuvailee aiheen löytymistä.

Mahdollisia asiakkaita Valmetille piti etsiä eri lähteistä, kuten Finpron ja EU:n komission raporteista.

Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja haastatteluilla, ja tutkimukseen osallistui yrityksiä  ympäri Eurooppaa. Vähänen  asioi yritysten kanssa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.

Vähäsen työssä oli kaksi tutkimuskysymystä, jotka ohjasivat työtä, toinen liittyi hankintaprosesseihin, toinen kansainvälistymiseen.

Terveiset gradunsa kanssa painiville

Tammikuussa Vähänen palaa takaisin työelämään. Hän aikoo kuitenkin pitää yhteyttä opiskeluryhmäänsä.

- Opiskelu oli positiivinen kokemus, ja opiskeluryhmän yhteisöllisyys oli hienoa. Ryhmä myös tuki ja auttoi aina toisia, kun apua tarvittiin, Vähänen päättää.

Moni samana syksynä aloittanut kirjoittaa parhaillaan omaa pro graduaan.

- Gradussa alku on hankalin. On tärkeätä löytää aihe, joka oikeasti kiinnostaa. Työ vie mennessään, kun pääsee oikealle polulle ja löytää sen punaisen langan, Vähänen vinkkaa.

13.12.2017

Katja Nordvall

Katja Nordvall

Alumnikolumni

12.12.2017

Ari Lammi

Sara-Sofia Lammi

Ajatuksen voimalla

Hyvinvointimme on jo pitkään kehittynyt aineellisen tuotantokyvyn myötä, mutta laskevan rajahyödyn laki vaikuttaa tähänkin ilmiöön. Paikoin aineellisen varallisuuden lisääminen ei enää lisää hyvinvointiamme.  Sen rinnalla houkutteleva panos-tuotossuhde olisi aineettoman pääoman, ja erityisesti inhimillisen pääoman, kehittämisessä. Tietoinen ajattelu, osaaminen ja arvot ovat keskeisiä hyvinvoinnin tekijöitä, mutta oppiaineina varsin haastavia. Aineellinen tuotantokykykin perustuu viimekädessä inhimillisen pääoman luovaan voimaan.

Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana lienee kiistaton. Yritysjohdon oman arvion mukaan Pk-yritysten suurimpiin kehittämiskuiluihin lukeutuvat muun muassa strategia ja johtaminen. Tutkimustiedon mukaan strategisen johtamisen käsitteistöä hyödyntävät yritykset ovat kannattavampia kuin ne, jotka eivät käytä. Käytännön työssä Pk-yritysten kanssa olen pannut merkille, että jo pelkästään sillä, että strategiatyötä tehdään, on suuri merkitys. Se ohjaa määrittelemään selkeän tahtotilan konkreettisine tavoitteineen. Tavoitteiden toteutumisen seuranta jo sinällään tukee tavoitteita, sillä usein mittauskohde kehittyy. Strategiatyössä on esiin noussut myös kannattavuuden ja fokusoinnin yhteys sekä sellainen mielenkiintoinen seikka, että vaikka formaaleihin strategiadokumentteihin jäisi toivomisen varaa, niin aiotut suunnitelmat lähtevät usein toteutumaan. Dokumentteja tärkeämpää on siis strateginen ajattelu ja yhdessä oppiminen. Yksin ei strategiaa tehdä eikä toteuteta, se on yhteinen juttu.

Johtamisessa tietoinen ajattelu on työkalu, jonka avulla voidaan ymmärtää sekä ohjata omaa käyttäytymistä ja vaikuttaa muiden toimintaan. Käyttäytymismallien taustalla vaikuttavat uskomukset, arvot ja kulttuuri, joiden muuttaminen on vähintäänkin haasteellista. Ja johtamisessa ollaan usein tekemisessä muutosten kanssa. Toiminnan kehittäminen edellyttää yleensä oppimista ja vanhojen toimintatapojen korvaamista uusilla. Muutoksen koskiessa syvemmällä olevia mentaalimalleja saattaa tuntua, että jopa oma persoona ja maailmankuva kohtaavat muutospainetta. Tietoinen ajattelu voi tässä auttaa, mutta myös uusien toimintamallien harjoittelun kautta voidaan tietoista toimintaa muuttaa automaattiseksi ja vaikuttaa syvempiin mentaalimalleihin. Arvojen ja kulttuurin tulee tukea käyttäytymismalleja, jotta muutos on pysyvä.

Hyvinvoinnin tekijöinä on usein mainittu erikoistuminen ja yhteistyö, vaikka nyt yhteistyö onkin globaalissa taloudessa ajautumassa hippasille oman edun tavoittelun kanssa. Yhteistyö on arvo, josta kannattaa pitää kiinni. Osallisuus motivoi ja lisää hyvinvointia, kun kaikki otetaan mukaan. Pk-yritysten strategiatyöskentelyn ja johtamisen (sekä myynnin) kehittämisessä on edelleen suuri hyödyntämätön potentiaali, joka voidaan muuntaa ihmisten, yritysten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinniksi, yhdessä.

Hyvää Joulua ja 100 lasissa Uuteen Vuoteen!

Ari Lammi

Kirjoittaja on opiskellut Porin yliopistokeskuksessa tuotantotalouden diplomi-insinööriksi ja väitellyt vuonna 2012 strategisesta johtamisesta. Nykyään hän osallistuu hallitustyöskentelyyn ja auttaa yrityksensä kautta asiakkaitaan strategian, johtamisen ja myynnin kehittämisessä.  

12.12.2017

Ari Lammi

Sara-Sofia Lammi