11.02.2015


Verkkolehti UCPoriNews

Porin yliopistokeskuksen verkkolehti UCPoriNews uutisoi ja taustoittaa ajankohtaisia tapahtumia ja tuo yliopistokeskuksen tutkijat ja tutkimushankkeet lähemmäs lukijaa.

11.02.2015

Pääkirjoitus

12.03.2018

Heikki Haaparanta

Heikki Haaparanta

Tekoälykäs Pori

Tuntuu, että tekoälystä puhuu tällä hetkellä koko maailma. Mediassa saamme seurata päivittäin tekoälyyn liittyvää uutisointia, jossa vuoroin varoitetaan tekoälyn vaaroista ja vuoroin kerrotaan niistä lukuisista mahdollisuuksista, joita tekoäly pitää sisällään.

On selvää, että tekoäly tulee tavalla tai toisella muuttamaan yhteiskuntaa ja sen palveluita. Itse näen tekoälyn eräänlaisena digitalisaation toisena vaiheena.  Aivan kuten digitalisaatio ja digitaaliset palvelut, tulee myös tekoäly tulemaan osaksi kaikkea toimintaa niin teollisuudessa kuin palveluissa. Digitalisaatio ja automatisaatio ovat jo korvanneet lukuisia ihmisen hoitamia työtehtäviä ja tekoälyn myötä tämä ilmiö tulee vain kiihtymään.

Porin kannalta on tärkeää, miten suhtaudemme tekoälyyn ilmiönä. Seuraammeko sivusta passiivisena tekoälyn tuloa ja katsomme, miten se muuttaa kaupunkiamme ja yhteiskuntaamme vai otammeko aktiivisen roolin ja lähdemme aktiivisesti hyödyntämään tekoälyä ja luomaan siitä alueellemme uutta menestystekijää.

Porin yliopistokeskus, SAMK, Prizztech, Satakunnan kauppakamari ja Porin kaupunki ovat käyneet syksyn 2017 aikana neuvotteluja siitä, mikä voisi olla sellainen TKI-toiminnan yhteinen teema, jonka kaikki näkisivät tärkeänä. Tekoäly on nyt nostettu sellaiseksi yhteiseksi teemaksi, jota voimme kaikki lähteä viemään eteenpäin.

Tekoälyteemaa tukevat niin paikallisten tekoälyalan yritysten kansainvälisen tason osaaminen kuin RoboCoast-osaamiskeskitttymä, jonka alla toimii jo yli 70 robotiikka- ja automaatioalan yritystä. Tekoälyn soveltamisessa nähdäänkin olevan juuri Porissa valtavasti potentiaalia. Porissa on olemassa kaikki edellytykset, jotta Porista voi tulla kansallinen ja kansainvälinen huippuosaamisestaan tunnettu keskus, jossa tekoälyä ja sen sovelluksia voidaan kokeilla, testata ja kehittää. Meillä on jo Suomen johtavia tekoäly-yrityksiä, tekoälyteemaa tukevat tiede- ja tutkimusyhteisöt sekä automaation ja robotiikan osaamiskeskittymä. Tarvitaan vain yhteistyötä, positiivista suhtautumista tulevaisuuteen, luottamusta omaan osaamiseen ja vahvuuksiin ja työtä.

Porin kaupunki on käynnistänyt "tekoälykäs Pori" -hankkeen. "Tekoälykkään Porin" tavoitteena on auttaa paikallisia tekoälyä soveltavia yrityksiä kasvamaan ja kehittymään. Tarkoituksena on luoda kokeilualustoja, joiden avulla tekoäly-yritykset pääsevät pilotoimaan ja kokeilemaan omia sovelluksiaan. Kokeilualustat muodostuvat paikallissa yrityksissä tapahtuvista kokeiluista ja kaupungin julkisten palveluiden kehittämiskohteista.

Tavoitteena on, että tekoälykokeilujen suunnittelussa hyödynnetään kaupunkilaisten ja erityisesti opiskelijoiden näkemyksiä älykkäistä ratkaisuista.

Heikki Haaparanta
ICT-yksikön päällikkö
Porin kaupunki

12.03.2018

Heikki Haaparanta

Heikki Haaparanta

Tuoretta tutkimusta

12.03.2018

Atte Timonen

Katja Nordvall

Terveellisemmän työskentelyn jäljillä

Työskentely-ympäristöjen viihtyvyys ja terveellisyys ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä nykyaikaisessa työelämässä. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteisen Hygieniasta Liiketoimintaa -hankkeen tarkoitus on tuoda esille uusi liiketoiminnan ala: sisäympäristö, hygienia ja terveellisyys.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä ollaan yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Rauman kaupungin sekä lukuisten eri yritysten kanssa huomioitu sisäympäristön hygienian ja terveellisyyden nouseva liiketoimi-alue. Kyseessä on ihmisten perustarpeisiin vastaaminen.

- HygLi-hankkeessa on keskitytty sisätilan hygieniaan. Ihmiset viettävät lähes 90% elämästään sisätiloissa. Sisätilojen hygienia korostuu tiloissa, joissa on paljon sellaisia ihmisiä joiden vastustuskyky ei ole vielä kehittynyt, kuten lapsien, tai on jo heikentynyt, kuten vanhuksien tai sairaiden kanssa, kertoo projektitutkija Tiina Mäkitalo-Keinonen Turun yliopistosta.

HygLin ja uuden IHMEC-hankkeen perusidea on tarjota uusia rakennusteknisiä ratkaisuja, joilla voidaan estää infektioiden leviäminen rakennetussa ympäristössä. Terve kiinteistö on peruslähtökohta.

Hygieniateknologiaa myös ulkomaille

IHMEC eli opening indoor hygiene SME’s exports to Middle East construction markets (IHMEC) on hanke, jossa on tarkoituksena viedä sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja Lähi-itään. Hanke on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön koordinoima, ja mukana on myös Satakunnan ammattikorkeakoulu, suomalainen sisätilan hygienian klusteri, ruotsalainen materiaaliklusteri sekä virolainen puu- ja moduulirakentamisen klusteri.

- Suomalaiset ovat edelläkävijöitä sisätilan hygieniaan liittyvissä kysymyksissä. Porin yksikössä ollaan laajan yritysverkon kanssa yhteistyössä tutkittu sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja jo vuodesta 2012, kertoo Mäkitalo-Keinonen.

Hanketta on rahoittanut Interreg Central Baltic -ohjelma, ja sen on määrä aloittaa toimintansa maaliskuussa 2018. Mukana projektissa on myös HygTech Alliance, kuuden suomalaisen yrityksen allianssi, jonka alaa on kehittää ja tuoda markkinoille hygienian hallintaan liittyviä ratkaisuja.

Yhteistyö toiminnan kulmakivenä

Projekti on rakentunut pitkän yhteistyön tuloksena jo ennen hankkeen virallista alkamista. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä sisätilan hygienian parissa jo vuodesta 2013.

- Yhteistyö on ollut hyvin toimivaa ja hedelmällistä. Osaamisalueemme myös täydentävät toisiaan: SAMKilla on osaamista mikrobiologiasta ja rakentamisesta, TuKKK:lla taas innovaatio- ja liiketoimintaverkostojen toiminnasta, kertoo Mäkitalo-Keinonen.

Yksi Satakunnan ammattikorkeakoulun uusien tilojen eduista on niin sanottu “kaikkien koti” -tila. Tila on esteetöntä asumista esittelevä kodinomainen mallitila, jota voidaan käyttää myös hygieniatutkimuksessa. Samanlaista mallitilaa, jossa asiakkaat pääsevät tarkastelemaan hygieenista rakentamista käytännössä, ollaan viemässä IHMEC-hankkeen osana myös Saudi-Arabiaan

HygLin puitteissa on myös luotu Rakennustieto OY:n kanssa kansallisen tason ohjeistus Hygienia sisätiloissa - yleiset perusteet sisätilan hygienian parantamiseksi. Syksyllä 2017 valmistunut Hygienia sisätiloissa - siivous ja huolto -ohje sisältää tilojen ylläpitoon, huoltoon ja siivoukseen liittyviä ohjeita.

- Tavoitteena ei ole steriilien ympäristöjen luominen, emmekä näe esimerkiksi antimikrobisten tuotteiden käyttöä tarpeellisiksi normaalikiinteistöissä. Sisätilan hygieniaa parantavat ratkaisut tuovat lisäarvoa julkisissa tiloissa erityisesti tietyissä kiinteistötyypeissä kuten sairaaloissa, päiväkodeissa ja vanhusten palveluasumisessa. Rakennusteknologialla ei kuitenkaan voida korvata hyvää perushygieniaa ja siivousta, kertoo Mäkitalo-Keinonen.

12.03.2018

Atte Timonen

Katja Nordvall

Aluetta kehittämässä

06.03.2018

Atte Timonen

Pixabay/TTY

Automaatiota ja robotiikkaa Poriin

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa 10 miljoonalla eurolla korkeakoulujen muuntokoulutusohjelmia, joiden olisi tarkoitus alkaa vuoden 2018 aikana. Rahoitus on jaettu 10 korkeakoulun kesken. Yksi näistä on Tampereen teknillinen yliopisto, tarkemmin sanottuna Porin yliopistokeskus, jossa alkaa automaatiotekniikan diplomi-insinöörien tutkintokoulutus.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan tarkoituksena on turvata osaavan työvoiman saatavuus Suomessa. 10 korkeakoulun muuntokoulutushanke kouluttaisi lähes 700 opiskelijaa ympäri Suomea.

- Nyt rahoitetuilla opiskelupaikoilla saadaan uusia nopeita ja joustavia koulutusmahdollisuuksia kasvualoille. Erityinen paino on uudessa teknologiassa, joka muuttaa työelämää nopeasti. Siksi työnantajien odotukset ovat muutoksessa, ja täydennys- ja muuntokoulutuksen mahdollisuuksia tarvitaan, sanoo Grahn-Laasonen Opetus-ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.

Muuntokoulutusta Satakunnan tarpeisiin

Muuntokoulutuksen tarkoitus on kehittää läpi työuran jatkuvaa oppimista, missä omaa osaamista täydennetään ilman, että aina on suoritettava uusi tutkinto. Koulutus on tarkoitettu aiemman osaamisen uudistamiseen, ja tämän suhteen automaatio ja robotiikka ovat juuri oikeita koulutusaloja. Satakunnassa automaatioala kärsii osaajien puutteesta. Satakunnan alueella on noin sata automaatio- ja robotiikka-alan yritystä, ja haussa on yli tuhat työpaikkaa. Hakijoiden määrä on parin sadan kieppeillä (YLE uutiset 26.2.2018).

Automaatiotekniikan DI-tutkintokoulutus tuo lisää osaamista sinne missä sitä tarvitaan. Osaajia maakunnassa voidaan tämän avulla kouluttaa vastaamaan työvoiman puutteeseen. Työ- ja elinkeinoministeriön 24.8.2017 julkaistussa raportissa todetaan myös, että Satakunnan muuttotilanteen vuoksi osaajat pitää löytää maakunnan sisältä. Satakunnassa ei ole myöskään ollut mahdollisuutta tämän alan DI-tason tutkintoon aiemmin, vaikka tarve on ollut nousussa.

- Tavoite on tarjota mahdollisimman nopeasti osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Koulutuksen aikana on myös mahdollista työllistyä, sanoo täydennyskoulutus Edupointin asiakkuuspäällikkö Anna-Maria Moisio-Varpela Tampereen teknillisestä yliopistosta.

- Tarpeen ja kysynnän mukaan automaatioalan koulutusta voidaan tarjota myös jatkossa. Lähdemme siitä, että palvelemme alueen yrityksiä ja heidän työllisyystarpeitaan täällä.

Yhteistyötä korkeakoulujen kesken

Yliopistokeskus päätyi opetuksen sijainniksi TTY:n paikallaolon takia, vaikka ei muuntokoulutusohjelmaa ilman muiden korkeakoulujen yhteistyötä toteuteta.

- Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Myös TTY:n sisäisiä tiedekuntia on hyödynnetty prosessissa. Yliopistokeskuksen joustava opiskeluympäristö tukee muuntokoulutuksessa käytettäviä opetusmetodeja, kertoo Moisio-Varpela.

Uusi automatiotekniikan DI-tutkintokoulutus tuo uusia opiskelijoita ja mahdollisuuksia Porin yliopistokeskukselle, ja omalta osaltaan se tukee laitoksen toimintaa ja asemaa Porissa. Tämä myös lisää korkeakoulujen välistä yhteistyötä merkittävästi. Opetus alkaa syksyllä 2018.

Tutustu Automaatiotekniikan DI-tutkintokoulutukseen

06.03.2018

Atte Timonen

Pixabay/TTY

Toimivia kontakteja

12.03.2018

Maria Ojanen

Samantha Martinez Ziegler, Aino Korpinen

Kuvia ja kertomuksia huivista

Tänä keväänä Porissa pääsee tutustumaan näyttelyyn, jossa kerrotaan huivin merkityksestä eri ihmisille. Näyttelyä on suunniteltu viime vuoden lokakuusta saakka Porin kaupungin ja Turun yliopiston Porin yksikön kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman yhteistyönä. Ajatus näyttelyn toteuttamiseen lähti kaupungin suunnalta.

- Kaupungin projektisuunnittelija Soniya Raissi oli yhteydessä koulutusohjelmaamme ja kysyi, kiinnostaisiko opiskelijoita toteuttaa yhteistyössä kaupungin kanssa jokin suunnitteilla olevista monikulttuurisista projekteista, projektissa mukana olleet kulttuuriperinnön tutkimuksen opiskelijat Heini Järvenpää, Petra Nikula ja Zagryda Sandholm kertovat.

Projektin toteutustapaa ei ollut aluksi vielä päätetty. Kun yhteistyö käynnistyi, työryhmä päätti koostaa aiheesta näyttelyn.

Mitä huivi on ja mitä se ei ole

Projektin idea tuli Soniya Raissilta. Hän halusi tuoda esiin naisten omakohtaisia kokemuksia huivin käytöstä valokuvin ja niitä täydentävin kirjoituksin. Taustalla on ajatus, että huivi ei ole vain vaate tai asuste, vaan se itsessään kantaa monia käyttäjälleen tärkeitä merkityksiä ja tarkoituksia.

- Haluamme tuoda esiin esimerkiksi sitä, että huivilla on useita muitakin merkityksiä kuin uskonnollisia. Näyttely valottaa lisäksi huivin historiaa Suomessa ja muistuttaa, että se on osa meidänkin lähihistoriaamme, Petra Nikula sanoo.

Heini Järvenpään, Petra Nikulan ja Zagryda Sandholmin lisäksi opiskelijoiden projektiryhmään kuuluvat Sofia Malinen ja Toni Sallikka. Jokainen ryhmän jäsen on tuonut projektiin oman osaamisensa ja kaikilla on ollut oma vastuualue.

- Toni on toiminut projektiryhmämme johtajana. Sofia oli vastuussa valokuvien ottamisesta ja näyttelyn verkkosivujen tekemisestä. Heini ja Petra ovat tehneet haastattelut ja kirjoittaneet näyttelyn tekstit. Zagryda puolestaan on vastannut yhteistyökumppanien hankinnasta ja markkinoinnista, ryhmä kertoo.

Porukalla on ollut helppo pallotella ajatuksia ja keskustella aiheesta. Myös yhteistyö Porin kaupungin ja Soniya Raissin kanssa on sujunut hyvin. Yhteisen projektin myötä myös kaupungin organisaatio ja käytännön toiminta on tullut opiskelijoille tutummaksi.

Näyttely on esillä monessa paikassa

Työryhmä toivoo, että näyttely auttaisi katsojia huomaamaan eri lähtökohdista ponnistavien ihmisten samankaltaisuuden.

- Jokaiselle meistä joku asia on tärkeä. Toiselle se voi olla koru, toiselle vaate tai huivi. Olemme halunneet haastatella ja kuvata näyttelyä varten nimenomaan porilaisia naisia, jotta  tämä koettaisiin yhteiseksi ja paikalliseksi asiaksi, Zagryda Sandholm kertoo.

- Olemme saaneet paljon kannustavaa palautetta niin Porin kaupungilta kuin omasta oppiaineestamme. Näyttelystä on oltu jo tässä vaiheessa todella kiinnostuneita. Siksi toivomme, että näyttelyllä voisi olla mahdollisuus päästä esille myös muualla Suomessa, ryhmä miettii.

Lisää tietoa näyttelystä on osoitteessa www.osaminua.com sekä Facebookissa (Osa minua -näyttely) ja Instagramissa (osaminua).

12.03.2018

Maria Ojanen

Samantha Martinez Ziegler, Aino Korpinen

Terveisiä maailmalta

12.03.2018

Eveliina Kaukkila

Riikka Korkiamäki

Riikka Korkiamäki Dublinissa

Tampereen yliopiston sosiaalityön apulaisprofessori Riikka Korkiamäki työskentelee parhaillaan Trinity College Dublinissa (TCD) Irlannissa vierailevana tutkijana. Yliopistoympäristö Dublinissa on porilaiseen elämänmenoon verraten vilkasta. Hiihtolomalla Riikka ehti vierailla myös Suomessa.

Tutkijavierailu on osa Korkiamäen kolmivuotista tutkimushanketta, jossa tarkastellaan erilaisissa tilanteissa elävien nuorten ystävyyssuhteita sosiaalisena voimavarana.

- TCD:n Sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan laitoksella toimiva professori Robbie Gilligan työskentelee samojen teemojen parissa ja sain häneltä vierailukutsun, sanoo Korkiamäki.

Korkiamäellä on parhaillaan käynnissä tutkimusaineiston analysoiminen ja tuloksista kirjoittaminen. Työn alla on useita tieteellisiä artikkeleita muun muassa TCD:n kollegoiden kanssa. Lisäksi Korkiamäki valmistelee toimitettua kirjaa siitä, miten nuorten ystävyyksiä voitaisiin huomioida ja hyödyntää ammatillisissa käytännöissä nuorten parissa tehtävässä sosiaalityössä ja sosiaalipalveluissa.

Porilaisiakin kiinnostavana uutisena Korkiamäki vihjaa parhaillaan valmisteltavan yhteistyötä TCD:n Sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan laitoksen sekä Tampereen yliopiston Sosiaalityön tutkinto-ohjelman (ja Porin yksikön) välillä.

- Tähän liittyen olemme suunnittelemassa Robbie Gilliganin vierailuprofessuuria Suomeen, myös Poriin, ensi syksynä sekä ERASMUS-vaihto-ohjelman lanseerausta yksiköiden välille, Korkiamäki kertoo.

Yliopistoyhteisö

- Kampusalue on uskomattoman kaunis vanhoine tylypahkamaisine rakennuksineen, kertoo Korkiamäki.

TCD on vanha ja perinteikäs yliopisto, joka on perustettu 1500-luvulla. Perinteikkyys näkyy Korkiamäen mukaan muun muassa säilytetyssä historiassa, kuten yksityisenä professoriklubina, miesten vessan kylpyammeena sekä valmistuvien kaavuissa.

Hiihtolomalla Suomessa

Korkiamäki ehti kahden viikon ajan käydä Suomessa nauttimassa aurinkoisista pakkaspäivistä, ennen kuin työt veivät takaisin Irlantiin. Varsinaista lomaa Korkiamäki ei ehtinyt viettämään, mutta mukavaa vaihtelua oli mahdollisuus työskennellä kotoa käsin ja ulkoilla upeassa talvisäässä.

- Nautin paljon kotona olosta ja mahdollisuudesta viettää aikaa perheen parissa.

Talvi yllätti Dublinin

Korkiamäen Suomen vierailun jälkeen Dublinin säätilassa ehti tapahtua harvinainen käänne ja kaupunki peittyi lumeen.

- Näin talviset kelit ovat täällä kyllä todella poikkeuksellista! Kuulemma 37 vuotta sitten on viimeksi ollut tällaista.

Irlantilaisten vakava suhtautuminen lumeen on yllättänyt Korkiamäen.

- Hauskaahan tämä on ollut seurata, miten täällä mennään ihan paniikkiin lumen ja pakkasen takia. Enpä ole ennen lumentulon takia ollut ulkonaliikkumiskiellossa!

12.03.2018

Eveliina Kaukkila

Riikka Korkiamäki

Kampuksella tapahtuu

12.03.2018

Riikka-Liisa Kajanus

Riikka-Liisa Kajanus

Luokka 103 on nyt pirteä August

Porin yliopistokeskuksen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä sijaitseva ryhmätyötila August avautui karnevaalitunnelmassa tammikuun lopulla. Uusi nimi juontaa juurensa Puuvillan arkkitehti August Krookin perintöön.

Tilan uudistus oli yliopistokeskuksen koordinaatioyksikön projekti, jota lähdettiin ideoimaan viime lokakuussa. Yksikön muodostavat yliopistokeskuksen johtaja Jari Multisilta sekä koordinaattorit Piritta Huhta ja Miina Yliluoma.

- Huomasimme, että opiskelijat tarvitsevat lisää ryhmätyötilaa. Lisäksi yliopistokeskuksella järjestettäviä tilaisuuksia varten kaivattiin perusluentosalin ja ison auditorion rinnalle jotain ihan uutta, Huhta kertoo.

August on yliopistokeskuksen kaikkien yksiköiden käytössä. Lisäksi tilaa voivat varata yliopistokeskuksen ulkopuoliset toimijat tilapalvelun kautta. Opiskelijat ja henkilökunta voivat tarkistaa varaukset kätevästi uuden lasioven vierestä löytyvästä tilavarauslistasta. Tilan ollessa vapaa ovet ovat auki kaikille.

Turun kauppakorkeakoulun opettaja, yliopistonlehtori Lauri Lepistö tutustuu uuteen luokkatilaan avajaiskuhinan keskellä. Lepistö kuvaa tilan uudistusta hienoksi ja oppilaskeskeiseksi.

- Opettajan näkökulmasta tila herättää heti ajatuksia uusista opetusmenetelmistä. Tilassa voisi esimerkiksi pitää luentoja ja huone sopii erittäin hyvin myös ryhmätöiden tekemiselle.

Luovuutta herätteleviä värejä

Tilan uudistus eteni nopeassa tahdissa ja ensimmäinen palaveri porilaisen suunnittelutoimisto Rock My Businessin kanssa pidettiin lokakuussa. Sisustusarkkitehdit Riia Rauhala ja Emmi Vappula kertovat, että tavoitteena oli toteuttaa luova tila, joka vastaa nykyajan teknillisiin ja sisustuksellisiin haasteisiin. Tätä ajatusta korosti myös Porin  yliopistokeskuksen johtaja Jari Multisilta avajaispuheessaan. Suunnittelussa huomioitiin myös Pointerin aloitelaatikkoon tulleet toiveet seisomatyöpisteistä.

- Luova tila nykyaikana ajatellaan monimuotoisena. Tila muokkaantuu moneen tarpeeseen, tilassa on erilaisia säädettäviä työskentelypisteitä, ja siellä voi oleskella rennommin istumatta varsinaisesti pulpetin takana seuraamassa luentoa, kuvailee Riia Rauhala.

Uudistuksen budjetti oli 10 000 euroa. Kustannustehokkuutta tavoiteltiin hyödyntämällä jo olemassa olevia huonekaluja, joita verhoiltiin pirtein ja modernein värein. Uudistuksen suunnitelman pohjalta toteutti Porin Puuvilla Oy.

- Toivon mukaan saamme muitakin tiloja suunniteltavaksi yliopistokeskukselta. Olisi mahtavaa, että pääsisi huone kerrallaan miettimään ja suunnittelemaan, Rauhala kertoo.

Emmi Vappula suunnitteli koordinaatioyksikön pergola-idean pohjalta mielenkiintoisen katosrakenteen.

Maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa opiskeleva Veera Mäkitalo kuvailee tilaa kahvilamaiseksi.

- Tila on hauska, erilainen ja odotan mielenkiinnolla pääseväni käyttämään sitä. Ruukkukasvien sijaan tilaan olisi voinut tehdä isomman viherseinän.

Perjantai-iltapäivänä karnevaalitunnelman väistyttyä huoneen sohvilla oleilee jo kaksi yliopistokeskuksen opiskelijaa. Aiemmin opiskelijoilta suljettuna ollut luokka tuntuu uudistuksen myötä löytäneen jo paikkansa. Seinän mittaiseen liitutauluun kukaan ei ole vielä ehtinyt tägätä merkkiään.

12.03.2018

Riikka-Liisa Kajanus

Riikka-Liisa Kajanus

UCPorilainen

12.03.2018

Katri Hämäläinen

Katri Hämäläinen

Alusta loppuun -projekti

Ulla Jaakkola on juuri vapautunut kokouksesta ja istahtaa pöytänsä ääreen hetkeksi huokaisemaan. Tampereen teknillisen yliopiston projektipäällikkö huokuu pitkän haastavan päivän jälkeenkin vielä tehokkuutta, hyväntuulisuutta ja positiivisuutta - intoa.

Ulla on pyöritellyt Porissa projekteja ja hankkeita jo parikymmentä vuotta. Mikä mahtaa olla projektitöiden parissa viihtymisen salaisuus?

- Se alku ja se loppu, Ulla pohtii.

Sattuma, yllätys, rytmi ja kankeus

Ulla Jaakkola on käynyt koulunsa Porissa ja aloitti yhdeksänkymmentäluvun puolessa välissä määräaikaisessa työsuhteessa Tampereen teknillisellä korkeakoululla Porissa. Sattumalta. Ja sillä tiellä ollaan. Koulutukseltaan Jaakkola on tekstiili- ja vaatetustekniikan DI. Aluksi hän toimi tutkijana ja sitten erilaisten hankkeiden ja projektien parissa. Työkirjoon on kuulunut myös tuotekehitys erilaisissa yrityksissä. Edelleen innostuneena juuri alkaneesta, ja toisesta juuri päättyvästä projektista, voisi päätellä sattuman puhaltaneen Ulla Jaakkolan aivan oikeaan suuntaa.

Hankkeissa on Ullan mielestä kivaa juuri se alkujännitys ja valmistumisen tunne. Tähän väliin mahtuu hermostus kulujen hyväksymisestä ja jatkuva aikataulussa pysymisen ehdottomuus. Ihan yhtä juhlaa projektit ja hankkeet eivät sentään Jaakkolankaan mielestä ole. Kankeiden kaavojen noudattaminen, jatkuva dokumentointi ja raporttien askartelun määrä vievät voimia itse työltä.

- Projekti sanelee liikaa ehtoja ja jatkuva budjetin hyväksymisen tarkkailu aiheuttaa välillä kireyttä, Jaakkola sanoo.

Keskustelun paino siirtyy yllättävän pian taas projektien valoisiin puoliin. Toisaalta hankkeilla on aina oma rytminsä.

Uudet kontaktit, työ + opinnot

Kaikenlaiset kumppanit, erilaiset projektityöntekijät ja partnerit ovat Ullan mielestä ehdottomasti projektien ja hankkeiden parasta antia. Mieleen painuneista hankkeista tulee projektiekspertillemme ensimmäisenä mieleen tuorein hanke (ESR) kestävän kehityksen mukaisen toiminnan ja kiertotalouden hyödyntämisestä pk-yrityksissä. Työn ohessa insinööristä DI:ksi on ehkä kuitenkin niitä lämpimimmin muisteltavia projekteja, juuri opiskelijapainotteisuuden tähden. Jaakkola mainitsee muun muassa Tedin ja Tukevan, Tavoitteena terveyttä edistävä työpaikka -hankkeen ja Tutkimus-, kehittämis- ja valmennushanke, joista juuri jälkimmäinen liittyy työn ohella tutkinnon suorittamiseen.

Tämän lehden numerossa tulee useamminkin esille työn ja opiskelun yhdistäminen. Myös Jaakkolalla on ollut osaamisensa pelissä, hän on monen hankkeen puitteissa ollut luomassa ja tukemassa opiskelun ja työelämän rinnakkaiseloa.

- Onhan se aika paljon muuttunut sitten 90-luvun alkuaikojen, Ulla sanoo.

Hän muistelee kuinka rankkaa se silloin opiskelijoille oli, sitoutua opintoihin työn ohella joka viikonlopuksi. Lämmöllä Jaakkola kuitenkin muistelee niitä kohtaamisia ja opiskelijoiden kanssa tehtyjä antoisia työtunteja.

Puutarhaprojekti

Kysyessäni Ullalta onko projektiluontoisuus hivuttautunut myös työn ulkopuoliseen elämään, Ulla hieman hymähtää, onhan se puutarhanhoito myös vähän sellaista. Muina rentoutumisen keinoina Ulla mainitsee jumpan ja dekkareiden lukemisen. Projektejahan nekin.

12.03.2018

Katri Hämäläinen

Katri Hämäläinen

Opiskelijaelämää

12.03.2018

Katri Hämäläinen

Katri Hämäläinen, Shutterstock/TTY

DI – etänä?

TTY:n koulutuksen vararehtori Petri Suomala esitteli ajatuksen aika- ja paikkariippumattomasta tutkinnosta Porissa keväällä 2017. Johtamisen ja tietotekniikan tutkinto-ohjelma otti mielellään haasteen vastaan.

Tampereen teknillisen yliopiston opintosuunnittelija Minna Baggströmin mukaan monimuotoiset opetusmetodit ovat yleistymässä, ja esimerkiksi työn ohessa opiskelu kiinnostaa monia.

- Porissa on pitkäjänteisesti jo useamman vuoden ajan kehitetty joustavia opetusmenetelmiä tukemaan työn ohessa opiskelua, Baggström kertoo.

TTY:llä haluttiin osana tutkinto-ohjelmien strategista kehittämistä luoda profiililtaan vahvasti itsenäiseen aika- ja paikkariippumattomaan opiskeluun soveltuva tutkinto-ohjelma vastaamaan ajan haasteisiin.

Tavoitteena oppimisen tuki

Etäopiskelun haasteisiin lähtivät vastaamaan tutkinto-ohjelman johtaja, professori Marko Seppänen, apulaisprofessori Sami Hyrynsalmi sekä Minna Baggström.

- Oppimisen tuki on tärkeää varsinkin itsenäisessä opiskelussa, Seppänen ja Baggström sanovat.

Verkkopainotteisen linjan opiskelun idea on se, että paino on oppimisen tukemisessa. Lähiopetuspäivät järjestään kuukausittain, muutoin opiskelu suoritetaan itsenäisesti. Työkaluina toimivat videoluennot, verkko-opiskelu ja erilaiset harjoitus- ja ryhmätyöt. Lähiopetuspäivien yhtenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden ryhmäytymistä, ja myös siten tukea opintojen etenemistä. Hyrynsalmen vastuullaon muun muassa kokeilla erilaisia yhteydenpitomuotoja opettajien ja oppilaiden välillä, joilla itsenäistä opiskelua voidaan tukea.

Eri yhteydenpitomuotoihin ja oppimisen tukemiseen on opettajien täytynyt löytää uusia innovatiivisia lähestymiskulmia, ja kehittää aivan uusia juuri tähän tarkoitukseen soveltuvia muotoja. Etänä on opiskeltu ennenkin, mutta nyt on menty vielä askeleen pidemmälle.

- Opetuksen suunnittelu ja lähipäivien sisältö on täytynyt suunnitella eri pohjalta uudenlaisen haasteen edessä. Lähipäivien sisältö ei voi olla vain toisinto viikkoluennoista tiivistetyssä muodossa, vaan ne on pitänyt miettiä eri tavalla, Seppänen ja Baggström kertovat.

Myös opetuksen aikataulut on jouduttu suunnittelemaan uusiksi.

Omalla vastuulla

Mitä enemmän tutkintoa voi etänä suorittaa, sitä paremmin opiskelija voi tilanteensa mukaan suunnitella oman ajankäyttönsä. Koska viikoittain ei tarvitse tulle paikan päälle, ovat opinnot mahdollisia missä päin Suomea tahansa asuville opiskelijoille. Omassa vastuussa on myös haasteensa, kun opiskelijan vastuu opintojen etenemisessä kasvaa.

- Tärkeää on oman ajankäytön hallinta ja tutkinto-opiskelun työmäärän ymmärtäminen. Itsenäinen opiskelu vaativii opiskelijalta paljon itsekuria ja aikaa, sanoo Baggström.

Voit siis opiskella koko DI-tutkinnon etänä, käyden kuukausittain nauttimassa parista kontaktiopetuspäivästä. Opiskelujen aloittamista suunnitellessa kannattaa oma elämäntilanne miettiä tarkkaan ja suunnitella opintojen ajoitus sellaiseen elämänvaiheeseen, jossa on joustoa ja joka mahdollistaa opintoihin panostamisen.

Hakuaika on nyt maaliskuussa 14.-28.3. Lisätietoja: www.poridi.fi

 

12.03.2018

Katri Hämäläinen

Katri Hämäläinen, Shutterstock/TTY

Loppusuoralla

12.03.2018

Katri Hämäläinen

Tapani Karjanlahti

Yleissivistys, oppi ja elämän suola

Porilainen VTM Antti-Jussi Vesa hurahti ALMA-ohjelmaan (Asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma) pari vuotta sitten ja nyt ollaan loppusuoralla. Antti-Jussin päättötyön aiheena on "Yhteiskuntavastuu Björn Wahlroosin puheessa” ja kauppatieteiden maisterin paperit miehellä on suunnitelmissa saada huhtikuun puolessa välissä.

- Oppiminen on koko iän kestävä prosessi. En osaa sanoa mikä minusta isona tulee, mutta ponnistelen joka päivä oppiakseni jotain uutta itsestäni, elämästä ja maailmasta, sanoo Antti-Jussi.

Unelmien opiskelupaikka

Antti-Jussi on opiskellut Turussa valtiotieteiden maisteriksi, mutta kauppatieteet ovat aina vetäneet puoleensa. Pientä jännitystä sisäänpääsyssä oli. Pisteenlaskussa työkokemuspisteet olivat jääneet huomiotta, ja kun asia oikaistiin, pääsi Vesa ensimmäisellä heitolla unelmiensa opiskelupaikkaan. Rakkaus kauppatieteisiin, halu kehittää itseään, into kartuttaa monipuolista osaamistaan sekä myös yleissivistys olivat vahvoja motivaattoreita.

- Yleissivistys tahtoo nykyisin helposti unohtua suorituskeskeisessä yliopistomaailmassamme, pohtii Antti-Jussi Vesa.

Matkanvarren takiaiset

Opiskelun lomaan Antti-Jussi pujotti työpaikan bränditoimistossa, paikat TY:n ylioppilaskunnan edustajistossa ja Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry:n puheenjohtajana. Aikaa ja energiaa riitti myös asettumiseen ehdolle kuntavaaleissa. Tämä kaikki, vaikka Vesa muistaa vastuuprofessorinsa korostaneen ensimmäisinä viikkoina ohjelman rankkuutta, ja kehottamaan kaiken muun kuin opiskelun hylkäämistä.

- Olen todella kiitollinen, että olen saanut aina kotoa tukea ja kannustusta mihin ikinä olenkin ryhtynyt, vaikka se onkin monesti tarkoittanut päivien venymistä iltaan, Antti-Jussi sanoo.

Hulinan keskellä on levolla Antti-Jussin elämässä tärkeä rooli. Ison projektin jälkeen kuuluu nauttia kalenterin tyhjyydestä, rauhassa kotona telkkarin ääressä. Nautinnoksi voi laskea myös illanvieton ystävien kanssa, kuntosalirääkin tai syventymisen viihdyttävään ja älyllisesti haastavaan kirjaan. Nämä kaikki vaativat aikaa.

- Aika onkin tärkein resurssimme, sitä emme saa takaisin. Siksi on muistettava elää siten, että käytämme aikamme täällä siitä nauttien, Antti-Jussi sanoo.

Porin opiskelija-aika on Vesasta ollut erittäin hyödyllistä, antoisaa ja palkitsevaa - yksi hänen elämänsä parhaista päätöksistä.

Uutta putkeen?

Antti-Jussi on kokeilunhaluinen ja avoin uusille ajatuksille, ja opiskellut yliopistossa uteliaana montaa eri alaa. Vieläkin Antti-Jussi Vesa suuntaa keulan kohti uusia apajia, kiikarissa tällä kertaa kasvatustieteen perusopinnot. Ahkera opiskelija uumoilee tilillänsä lepäilevän noin 590 opintopistettä. Hän toteaa elämän olevan jatkuvaa oppimista, kehuen UCPorin olevankin juuri tässä loistavan mahdollisuuden koko alueelle. Tekemäänsä työmäärää hän ei kadu.

- Päivääkään en vaihtaisi pois, vaikka kovin hulppeaa elämä ei ole ollut, Antti-Jussi muistelee haikeana, ja vinkkaa, että siinä se opiskelijaelämän suola taitaa piilläkin.

12.03.2018

Katri Hämäläinen

Tapani Karjanlahti

Alumnikolumni

12.03.2018

Antti-Jussi Marjamäki

Peppi Lehtojoki

Pienistä puroista

Siteeraan alkuun Jari Sarasvuota, jonka Aamulenkki-podcasteja on tullut kuunneltua viime kuukaudet. Jari on tarinallistanut asiansa niin hyvin, että sieltä täältä jää mieleen asioita jopa ilman muistiinpanoja. “Suuret asiat eivät toteudu, koska pienet asiat jäävät tekemättä” on yksi tällainen coelhomainen lainaus. Tämän päivän työelämässä ja maailmassa se pitää varmasti hyvin paikkansa. Harva meistä pääsee heti kiinni siihen suureen asiaan tai asemaan, jonka vuoksi on omalle polulleen lähtenyt. Itse peilaan Sarasvuon sitaattia omaan haaveeseeni ja kannustimeeni, pitkän elokuvan tekemiseen. Ja nyt kun asiaa ajattelee, niin toden totta: olen tehnyt opiskeluissani ja töissäni satoja pieniä asioita, jotka ovat antaneet valmiuksia elokuvahankkeeseen tarttumiseen. Kiitokset mahdollisuuksista kuuluvat aiemmille työnantajille, opinahjoille, töiden tilaajille sekä yhteiskunnan turvaverkoille.

Elokuvan tekemisessä ei ole varsinaisesti yhtä suurta asiaa. Sellainen voi olla paperilla, otsikossa, mutta käytännössä suuret asiat ovat pitkäkestoisia ja monivaiheisia hankkeita. Niin myös säveltäjä Selim Palmgrenista kertova fiktiivinen pitkä elokuva, jota aloin suunnittelemaan ennen gradun kirjoittamista alkuvuodesta 2016. Gradun jälkeen alkuvuodesta 2017 pääsin jatkamaan käsikirjoittamista ja esituotantoa. Nyt projekti on siinä vaiheessa, että kuvauspäiviä on takana kahdeksan ja edessä reilu kymmenen. Kokonaisuudessaan elokuvahankkeet kestävät lähes aina vuosia. Ennen ihmettelin asiaa, mutta en enää.

Ymmärsin paljon ennen ensimmäisiä kuvauspäiviä mikä on pelin henki: “Jos haluan tehdä tämän elokuvan, minun pitää…” pisteiden tilalle täydennetään 50 000 pientä tekoa. Soittaa tämä puhelu, vakuuttaa työryhmän jäseneksi osaava tekijä, raahautua tekemään apurahahakemusta vaikka se ei todennäköisesti tuota tulosta, vuokrata pakettiauto, hakea apurahaa, kirjoittaa kohtaus uusiksi, järjestää kiireisten ihmisten aikataulut harjoituksille, ohjata harjoitukset, hakea taas apurahaa. Lista on pitkä ja kuvauksia lukuunottamatta myös melko tylsä. Onneksi työryhmässämme on jo mukana parikymmentä huipputyyppiä, joten kaikki on huomattavasti helpompaa kuin alkuvaiheissa.

Koska haluan tehdä tämän elokuvan, minun piti myös valmistua maisteriksi tammikuussa 2017. Aikataulussa pysyminen oli melkoisen pinnistämisen takana, mutta Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman mahdollisuudet joustaviin opintopolkuihin tekivät sen mahdolliseksi. Suuri kiitos kaikille asianosaisille siitä.

Sivutoiminen yrittäjyys oli minulle sopiva vaihtoehto lisätienestiin opiskelujen ohella, mutta aikansa kutakin. Nyt voin ilokseni todeta, että maaliskuun alusta alkoi oikea palkkatyö. Siinä pääsen hyödyntämään pieninä puroina hankkimiani media-alan kannuksia monipuolisesti. Elokuvan tekeminen etenee siinä sivussa entiseen tapaansa, asia kerrallaan. Työelämän puroista on tullut jokia, unelma elokuvasta on toteutumassa, kevät kurkistaa jo räntäsateen takaa. Kyl tää täst.

Antti-Jussi Marjamäki

Kirjoittaja valmistui Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta Porin yliopistokeskuksesta filosofian maisteriksi tammikuussa 2017 pääaineenaan digitaalinen kulttuuri. Sivutoiminen media-alan yrittäjyys vaihtui hiljattain päätoimiseen media-alan ohjaukseen. Toimii myös Selim-elokuvan käsikirjoittajana ja ohjaajana sekä UCPoriNews -verkkolehden koordinoivana toimittajana.

12.03.2018

Antti-Jussi Marjamäki

Peppi Lehtojoki