Naisemme maailmalla

Exeterin yliopisto on kansallisuuksien sulatusuuni. Tampereen teknillisen yliopiston innovaatio- ja tietojohtamisen dosentti ja teollisuustalouden yliopistonlehtori Heli Aramo-Immonen vietti puoli vuotta Exeterin yliopiston Business School ISR:ssä...


Exeterin yliopisto on kansallisuuksien sulatusuuni.


Tampereen teknillisen yliopiston innovaatio- ja tietojohtamisen dosentti ja teollisuustalouden yliopistonlehtori Heli Aramo-Immonen vietti puoli vuotta Exeterin yliopiston Business School ISR:ssä vierailevana tutkijana. Kevätlukukauden kestäneen tutkijavaihdon aikana hän oli osa professori John Bessantin kansainvälistä tutkimusryhmää.

- Monikansallisessa tutkijajoukossa yhdistyi yhdeksän eri kansalaisuutta. Asioiden tarkastelu niin monesta näkökulmasta oli voimaannuttavaa, Aramo-Immonen sanoo.

Bessantin johdolla kehitetty innovaatiokyvykkyyden mittausohjelma on nyt Porin yliopistokeskuksen opiskelijoiden ja tutkijoiden käytettävissä. Viimeisin tutkimustieto yritysten kehittämisstrategioista on siis aivan satakuntalaisten yritysten käsien ulottuvilla.

Tutkimusryhmälle oli räätälöity sarja seminaariluentoja, joihin lennätettiin kansainvälisiä huippuasiantuntijoita luennoimaan ja keskustelemaan tutkijoiden kanssa. Tämä kuvastaa monipuolisen ja suuren Exeterin yliopiston resursseja. Suomessa vastaava olisi nykyisellään haastavaa.

- Exeter on 19 000 opiskelijan 1960-luvulla monista pienistä yliopistoista yhdistynyt jättiyliopisto, jonka rahoitus perustuu sponsorointiin ja lukukausimaksuihin, jotka ovat suomalaisittain korkeat, noin 12 000 euroa lukuvuodessa. Opinahjoon on investoitu paljon ja puitteet ovat kaikin puolin upeat, kertoo Aramo-Immonen.

Suomessa on nyt meneillään vastaavanlainen yliopistojen yhteensulauttaminen. Pioneerina toimii Aalto-yliopisto. Aramo-Immonen toivoo uudistusten synnyttävän Suomessa Britannian kaltaisia työskentelytapoja.

- Briteillä on korkea työmoraali ja mahtava draivi päällä koko ajan. He ovat myös todella vastaanottavaisia. Integroituminen kansainväliseen tutkijaryhmään sujui heidän ansiostaan luontevasti.

Noin puolet Exeterin yliopiston opiskelijoista on ulkomaalaisia ja edustettuna on 130 eri kansalaisuutta. Valtaosa valmistuvista tohtoreista on muita kuin brittejä. Iso-Britanniassa keskustellaankin nyt siitä, rapauttaako korkeakoulutettujen lähtö takaisin maan kansallista osaamista.

Vaihto rikastuttaa

Aktiivisesti kansainvälisiä kontaktejaan ylläpitävä Aramo-Immonen kannustaa kaikkia opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja muuta yliopiston henkilökuntaa hakeutumaan vaihtoon.

Hän näkee, että vaihto-opiskelijoissa on paljon potentiaalia. Jo se, että opiskelija lähtee ulkomaille, kertoo jo sinällään hänestä paljon.

- Esimerkiksi tänne pohjoisen ääriolosuhteisiin saapuvat opiskelijat ovat valtavan motivoituneita, ahkeria ja saavat todella hyviä tuloksia tenteistä.

Aramo-Immonen iloitsee siitä, että myös Porin yliopistokeskus on kansainvälistynyt. Hänpitää vaihto-opiskelijoiden saamista suurena arvonlisäyksenä yliopistokeskukselle.

- Suomalaiset opiskelijat saavat pienryhmätyöskentelyssä tärkeitä aitoja kontakteja kansainvälisiin tulevaisuuden kollegoihinsa, Aramo-Immonen sanoo.

Heli Aramo-Immosen matkalaukku ei ehdi pölyttyä. Haastatteluhetkellä hän on palannut Espanjasta Salamancan yliopistosta tutkijavierailulta ja on lähdössä Italiaan Calabrian yliopistoon, jossa opettaa vierailevana professorina tohtoriopiskelijoita. Tämä vaihto on osa ERASMUS-vaihto-ohjelmaa.


Helin blogi

Heli Twitterissä @AramoHeli

Teksti: Piritta Huhta