Olet täällä

Monikulttuuriset vuorovaikutusympäristöt




Ohjelmistotekniikka tukemaan monikulttuurista vuorovaikutusta

3.12.2008

Yhä enemmän yhdentyvässä ja kansainvälistyvämmässä maailmassamme on erilaisten kulttuurien, kansallisten tapojen ja tottumusten ymmärtäminen tärkeää. Esimerkiksi aikakäsityksen, viestintätapojen, yhteisöllisyyden tai vaikkapa kehonkielen käytöstä löytyy erilaisia tulkintoja eri kansallisuuksien välillä. Kun japanilainen esimerkiksi neuvottelutilanteessa sulkee neuvottelukumppaninsa puheen aikana silmänsä, se ei tarkoitakaan suomalaisen tulkinnan mukaista pitkästymistä vaan tuolloin japanilainen neuvottelukumppani on itse asiassa äärimmäisen kiinnostunut kuulemastaan.

Muun muassa tämänkaltaisten tilanteiden ratkaisemiseksi on 1.11.2008 Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä käynnistetty kaksivuotinen hanke, jossa selvitetään miten informaatio- ja viestintäteknologiaa voidaan soveltaa tukemaan kulttuurien välistä kommunikaatiota niin liike-elämässä kuin tutkimus- ja projektitehtävissä. Toisin sanoen miten erilaisilla välineillä, alustoilla ja työskentely-ympäristöillä voidaan tukea monikulttuurista vuorovaikutusta

Eri alojen osaamista
samassa hankkeessa

Tutkijatohtori Anneli Heimbürger Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutista tuo UbiKnowS-hankkeeseen oman osaamisensa verkon yli tapahtuvasta työskentelystä. TTY:n Porin yksikön professori Hannu Jaakkolan osaaminen liittyy puolestaan ohjelmistotyön konteksteihin.

– Toki nämä molemmat osa-alueemme soveltuvat mihin tahansa asiantuntijatyöhön, Jaakkola huomauttaa.

Mitään uutta ei monikulttuurisuuden tutkiminen tiedemaailmassa ole. Erilaisia tapoja ja käyttäytymismalleja on toki tutkittu laajastikin yleisellä tasolla.

– Tässä hankkeessa tutkimme kuitenkin sitä, minkälaisia asioita on otettava huomioon kun fokus on jollain tietyllä liiketoiminnan osa-alueella. Suomessa esimerkiksi ohjelmistotyötä hankitaan koko ajan lisääntyvässä määrin ulkomailta.

– Tällaisissa hajautetussa ohjelmistotyöprojekteissa voi jo hajautuneisuudesta aiheutua projektinhallinnan ongelmia, maantieteellinen hajanaisuus voi tuottaa kommunikaatio-ongelmia, ja jos näiden asioiden lisäksi projektissa on vielä useita eri kansalaisuuksia nämä kaikki aiheuttavat omia vaateitaan tehtävälle työlle, selvittää Jaakkola tutkimushankkeen lähtökohtia.

Hajautettujen ohjelmisto-organisaatioiden työkulttuurien tutkimisen lisäksi TTY:n Porin yksikkö keskittyy UbiKnowS-hankkeessa vuorovaikutteisuutta tukevien mallien kehittämiseen. Jyväskylän yliopiston osuus on kulttuurisia eroja käsittelevien vaatimusten keruu ja jäsentäminen.

– Mallit ovat kansainvälistä kieltä, jota kaikki osapuolet ymmärtävät. Tarkoituksemme on kehittää toimintatapoja ja työkaluja, jolla voimme kehittää yhteistoimintaamme. Esimerkkinä vaikkapa miten voimme yli verkon kirjoittaa tehokkaasti yhteistä dokumenttia ilman sähköpostien edestakaista lähettämistä, Jaakkola selvittää.

UbiKnowS-hanke toteutetaan Suomen Akatemian rahoittamana konsortiohankkeena Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Porin yksikön (hankkeen koordinaattori) ja Jyväskylän yliopiston välillä, sekä tiiviinä yhteistyönä Keion yliopiston (Multidatabase and Multimedia Database Laboratory - MDBL ja Ubiquitous Computing Laboratory - UbiLab), Kanagawa Institute of Technologyn (KAIT) ja Komazawan yliopiston kanssa. Suomen Akatemia on myöntänyt hankkeelle rahoitusta 160 000 euroa. Toinen hankkeen rahoittajista on japanilainen vastaava instituutio, JSPS. Bilateraalisen hankkeen rahoituskuvioista voi lukea enemmän täältä.



Teksti ja kuva: Eija Hammarberg