Olet täällä

MERMAID – Arktisen alueen tulevaisuuden suunnitelma

UCPoriNews51-MERMAID-hanke

Valtameriliikennettä ei voi korvata muilla logistiikkamuodoilla. Siksi arktisen alueen kehittäminen on tärkeää.

 

Tammikuussa käynnistyvä Mermaid-hanke tuottaa skenaarioita arktisen alueen taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kehityksestä sekä ennakoi arktisen alueen kehitystä Venäjän kannalta. Lisäksi hanke kartoittaa Suomen mahdollisuuksia vähentää alueen riskejä kauppa-, alue- ja ulkomaanpoliittisilla toimilla sekä arvioi Suomelle relevantteja ratkaisumalleja.

Turun yliopiston merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskuksen Porin yksikön tehtävänä hankkeessa on hahmotella tulevaisuuden merenkulun riskejä ja mahdollisuuksia. Yksi haasteista on merenkulun käytänteiden sopiminen useiden valtioiden kesken.

- Arktista aluetta koskevien säädösten laatiminen on monenkeskistä ja siksi monimutkaista. Yhteishallintoon ei neuvotteluista huolimatta välttämättä päästä, sanoo Turun yliopiston merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskuksen Porin yksikön päällikkö Sari Repka.

Ihmisten ja ympäristön turvallisuus on arktisen alueen meriliikenteen haaste

Valtameriliikenne lisääntyy koko ajan ja paine sen ulottamisesta arktisille merialueille kasvaa. Nyt esimerkiksi Jäämeren satamien toimintakapasiteetti on rajoittunutta ja ihmisten henkeen ja terveyteen liittyviä riskitekijöitä on kestämättömän paljon. Repkan mukaan infrastruktuuri ja pelastustoiminta on saatava kuntoon, ennen kuin liikennöinti arktisella alueella on suuressa mittakaavassa mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa.

- Ihmisten turvallisuutta parantavat ratkaisut ovat muiden eettisten näkökulmien ohella hankkeessa etusijalla.

Ympäristökysymykset ovat merenkulussa keskeisiä. Arktisen alueen tulevaisuuden skenaarioissa Porin yksikkö tarkastelee merenkulkuun liittyvän tekniikan kehittymistä. Ympäristövahinkojen välttämiseksi kehitteillä on niin sanottu nollapäästölaiva, joka on tulevaisuuden ratkaisu. Tällä hetkellä nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttävät laivat tarjoaisivat hyvän vaihtoehdon, mikäli infrastruktuuri saataisiin toimimaan.

-Ympäristöasioihin liittyvä valvonta kiristyy jatkuvasti ja arktisen merialueen säännöt ovat muuta valtameriliikennettä tiukemmat. Kansainvälisten päätösten tekeminen ei kuitenkaan ole helppoa, Repka toteaa.

Horisontissa siintää uusia hankkeita

Suomella on hyvät mahdollisuudet tuottaa uutta laivatekniikkaa. Euroopassa harvinaistuva offshore-teollisuus ja alihankintaketjut ovat meillä jo valmiina hyödynnettäviksi. Lisäksi maantieteellinen sijaintimme nimenomaan arktisella alueella antaa mahdollisuuden testaukseen.

Noin vuoden kestävän Mermaid-hankkeen työskentely tapahtuu muun muassa arktisen alueen merenkulun ja matkailun mahdollisuuksia ja riskejä käsittelevissä työpajoissa.

- Loppuseminaarissa kuullaan sidosryhmiä ja asiantuntijat lausuvat skenaarioista mielipiteensä. Tässä siis toteutuu myös yliopiston kolmas tehtävä, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vuoropuhelu.

Repka toteaa, että Mermaid-hanke on hyvä päänavaus jatkossa toteutettaville arktisille hankkeille. Merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskuksen Porin yksikön hyvä suhde Ilmatieteenlaitokseen poikinee tutkimusyhteistyötä myös tulevaisuudessa.

 

Teksti: Piritta Huhta

Etusivun kuva: Piritta Huhta

Pääsivun kuva: Pekka Sundberg