Olet täällä

Lepakoiden ääniä nauhalle tuulivoiman vuoksi



LTSS-hanke kerää tietoa tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista

Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa (LTSS) –hankkeen tutkimuskoordinaattori Asko Ijäs on taustoiltaan varsin harvinainen tutkija Porin yliopistokeskuksessa. Hän on valmistunut biologiksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2011.

- Kieltämättä olen harvinainen biologihippi täällä aika lailla talouteen ja teknisiin tieteisiin keskittyneessä rakennuksessa, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa työskentelevä Ijäs naurahtaa.

Harvinainen tutkimus Satakunnassa

LTSS-hankkeen tavoitteena on linnustoon ja lepakoihin liittyvän tutkimustiedon kerääminen tuulivoimatuotannon lisäämistä silmällä pitäen. Etenkin hankkeelta toivotaan löytyvän tietoa Satakunnassa tulevaisuudessa suunniteltavien tuulivoima-alueiden vaikutusten arvioimiseen.

- Satakunnassa on tehty todella vähän tällaista, selkeästi luonnontieteisiin painottunutta tutkimusta. Johtunee varmasti paljon siitä, ettei täällä ole varsinaista biologian tutkimuslaitosta.

Ijäs mainitseekin, että monesti myös jo tehdyissä selvityksessä metodit ovat olleet löyhemmät, joten nämä työt kattavat vain sen tietyn alueen vaikutukset.

- Se on juuri tutkimuksen ja selvityksen ero. Monesti minulta kysytään, miksi pitää mennä joka asiassa seinän läpi, vaikka ovi on vieressä. Menetelmä pitää vain vakiinnuuttaa, jotta tuloksia voi hyödyntää yleisemminkin.

Paljon kenttäpäiviä

LTSS-hankkeen tutkimusteemoja ovat Satakunnan alueella pesivien merikotkien ja hiirihaukkojen satelliittiseuranta, lepakoiden seuranta passiiviseurantalaitteita käyttäen, merialueella vesilintujen lentokonelaskenna sekä paikallisilla lintuyhdistyksillä sekä lintuharrastajilla olemassa olevan tiedon kerääminen lintujen keskeisistä muuttoreiteistä sekä kerääntymäalueista.

Ijäs on harrastanut lintujen tarkkailua viitisentoista vuotta, mutta lepakot olivat hänelle tuntematonta aluetta ennen hanketta.

- Nyt on lepakoiden sielunelämään päässyt paremmin sisään, ja eri lajeja tunnistan toisistaan jo ääniaaltokuvien perusteella.

Lepakoita tutkitaan äänittämällä niiden käyttämiä ultraääniä passiivimikrofonien avulla maastossa ja tunnistamalla ne edelleen eri lajeille tyypillisten ominaispiirteiden avulla. Ijäs ei omien sanojensa mukaan paljoa työhuoneessa ehdi käydä touko-lokakuun välissä.

- Aina on jännää odottaa, mitä nauhalle on tallentunut. Jos 32 gigainen muistikortti on täynnä jo viikon jälkeen, tietää varmasti että alueella on jokin häiriöääni. Kaikkea ruohonleikkureista heinäsirkkoihin on tullut tallennettua, onneksi myös paljon havaintoja lepakoista.

LTSS on Euroopan aluekehitysrahaston (hallinnoivana viranomaisena Varsinais-Suomen ELY-keskus) sekä yksityisten tuulivoima-alan toimijoiden rahoittama hanke. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mm. Satakuntaliitto, TuuliWatti Oy, Suomen tuulivoimayhdistys ry, WWF Suomi, Luonnontieteellinen keskusmuseo (LTKM), Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry (SLTY), Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY) ja Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH).

Teksti ja kuvat: Iiro Lehtonen