Laadukkaan tutkimuksen puolesta

Laadukkaan tutkimuksen puolesta Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä työskentelevän Kirsi-Mari Kallion tuoreen väitöskirjan mukaan yliopistojen henkilökunta on pettynyt yliopistojen tulosohjausmalliin. Tutkimuksen kysely osoittaa, että stressi ja...


Laadukkaan tutkimuksen puolesta

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä työskentelevän Kirsi-Mari Kallion tuoreen väitöskirjan mukaan yliopistojen henkilökunta on pettynyt yliopistojen tulosohjausmalliin. Tutkimuksen kysely osoittaa, että stressi ja paine ovat lisääntyneet akateemisessa työssä.

- Tulosorientoitunut mittaaminen on aiheuttanut tarpeen julkaista enemmän ja nopeammin, minkä epäillään johtavan laadun heikkenemiseen, Kallio kertoo.

Laskentatoimen ja rahoituksen alan väitös sai osakseen paljon mediahuomiota.

- En odottanut viestimiltä niin suurta kiinnostusta. Väitösviikolla kuluikin useita tunteja haastatteluihin, Kallio sanoo.

Kallio myöntää, että halusi herättää keskustelua.

- Koin tärkeäksi tuoda ongelmia esille henkilöstön näkökulmasta instituutiotason sijaan.

Väitöksen työstäminen alkoi vuonna 2008 pilottikyselyllä yliopistokeskuksen henkilökunnalle.

- Jo pilottikysely paljasti henkilöstön negatiivisen suhtautumisen. Vaikka kyselyn yksiköt sijaitsevat yliopistokeskuksessa, on hallinto sama kuin emokampuksilla, Kallio kertoo.

Tutkimusta tutkimisen takia

Lyhytjänteisen arvioinnin pelätään kannustavan tutkimustehtailuun.

- Vuosittain tehtävässä mittauksessa keskitytään lähinnä tutkimusten määrään. Viimeistelylle saati pitkittäistutkimukselle ei jää aikaa, Kallio pohtii.

Valuvikoja löytyy myös tutkimuksen pisteytysjärjestelmistä.

- Julkaisufoorumit houkuttelevat pilkkomaan julkaisuja. Itse halusin siitä huolimatta väitökseni yksiin kansiin, Kallio sanoo.

Negatiivisten kokemusten taustalla on monisyisiä ongelmia. Kallio tarkentaa nollatutkimuksen olevan eri asia kuin niin sanottu turha tutkimus.

- Julkaisun hyöty on vaikea määritellä erityisesti ei-eksakteilla tieteenaloilla. Tieteentekijöillä on yksilöllisiä työskentelytapoja ja -ympäristöjä, joten yksioikoinen järjestelmä herättää närää.

Järkeä arviointiin

Kallio esittää ratkaisuksi tasapainoisempaa arviointijärjestelmää.

- Henkilökunnan työnkuvat ja tutkimuksen luonne tulisi ottaa tarkemmin huomioon. Hallinnollisen ja akateemisen hierarkian yhteensovittaminen on kuitenkin hankalaa.

Tulevaisuudessa Kallio haluaa jatkaa tutkijan uraansa.

- Opettaminen on inspiroivaa, mutta eniten itseäni kiinnostaa tutkimuksen tekeminen.

Teksti ja kuvat Esa Keskinen