Kummat kuvat

KUMMAT KUVAT – MIKÄ ON KENELLEKIN KUMMAA? 11.3.2006Etusivun kuvassa Workshop-tehtävää pohtivat FT Antu Sorainen (vas.) ja tutkija Pia Livia Hekanaho.Minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita queer-tutkimus tarjoaa kuvataiteilijoille? Entä kuvataiteen...


KUMMAT KUVAT – MIKÄ ON KENELLEKIN KUMMAA?

11.3.2006

Etusivun kuvassa Workshop-tehtävää pohtivat FT Antu Sorainen (vas.) ja tutkija Pia Livia Hekanaho.

Minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita queer-tutkimus tarjoaa kuvataiteilijoille? Entä kuvataiteen queer-esitykset tutkijoille? Mikä on queer-taidetta ja miten sitä katsotaan? Mitä merkityksiä on taiteilijan tai katsojan sukupuolella ja seksuaalisuudella? Mikä on queer-nykytaiteen suhde aiempaan lesbo-, homo- ja queer-taiteeseen, muuhun nykytaiteen kenttään ja taideinstituutioihin?

Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osasto järjesti yhteistyössä Suomen Queer-tutkimuksen Seuran kanssa seminaarin 10.-11.3., jossa käsiteltiin kuvataiteen ja queer-tutkimuksen vuorovaikutteista suhdetta.

Tuuletusta ja brainstormia

Taideteollisen korkeakoulun lehtorin Laura Liljan ja filosofian tohtorin, porilaissyntyisen Antu Soraisen yhteistyönä ideoima seminaari syntyi kummankin ajatuksissa samaan aikaan. Helsinki-keskeisyydestä haluttiin pois, tuoda tuuletusta vaikkapa juuri Poriin, missä Soraisen mukaan on tapahtunut selvää vireytymistä yliopistokeskuksen tulon jälkeen. Seminaariosallistujiksi saatiin suuri joukko eri kaupunkien yliopisto- ja taiteilijaväkeä. Mahdollisesti tapahtuma saa jatkoa ensi vuonna.

Visuaalisessa kulttuurintutkimuksessa taiteen ja pornon rajapinta on häilyvä. Miten pornoa voisi ajatella toisella tavalla, vaikka moralismin näkökulmasta. Kuvataiteilija Jukka Korkeilan taide on kohdannut sensuuria eri maissa. Antu Soraisen mukaan kansalliset erot sensuurissa ovat huomattavia. Korkeilan teokset käsittelevät homokulttuurin alalajeja. Hän osallistui teoksillaan muun muassa vuoden 2004 Sao Paulon biennaaliin.

- Mainosmaailman laihdutusihanteet vääristävät käsityksiä ihmisruumiista, sanoo Korkeila. Useamman marginaalin yhdistyminen samassa ihmisessä on tänä päivänäkin hankalaa yhteisölle.

Anneli Nygren pohtii roolileikkejä barbieanimaatioissaan. Haluaako kukaan olla perheenisä vai saako leikin nuorin isän roolin kun muut eivät halua? Onko barbiemiesten tirkistely kiehtovampaa kuin oikeitten miesten tirkistely?Lauantain workshopissa ydinperheen piirtänyt sai muut miettimään onko kyseessä parodia vaiko muistuma omasta lapsuudesta?

Dosentti Harri Kalhan johtama paneeli johdatti aiheeseen mikä nykytaiteessa on kummaa. Todettiin kysymyksen olevan kumma, sillä kiinnostava taide on Kalhan mukaan aina ollut kummaa. Porin taidemuseon näyttelykuraattori Laura Selin kertoi yleisön janoavan sensaatioita. Heterotaiteilija ei kiinnosta, vasta oletettu tai todennettu homous avaa katsojan näkemään teokset uudella, tekijän tarkoittamalla tavalla. Keskustelua käytiin myös aiheesta, voiko hetero tehdä queer-taidetta. Loppukaneettina päädyttiin arvioon, jonka mukaan heteronormiston alla piilee useita alalajeja ja mietittiin pitäisikö heterous nostaa vaihteeksi toiseuden asemaan.

Teksti: Eeva Sinerjoki