Olet täällä

Kimblen alkulähteillä



Kaikille tuttuja pelejä

Vain muutaman sadan metrin päässä Porin keskustasta sijaitsee pelitalo, jonka tuotoksia käytännössä jokainen suomalainen on pelannut.

Esimerkiksi Kimble, Alias ja Mölkky ovat kaikki porilaisen Tactic-pelitalon luomuksia.

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman ainejärjestö Kulma järjesti kiinnostuneille vierailun vuonna 1967 perustettuun perheyritykseen.

Autotallista maailmalle

Tactic Game Oy tekee vuodessa miljoonia pelejä ja toimittaa niitä miltei sataan eri maahan. Eri kieliversioita peleistä on peräti yli 20 kielellä.

Yrityksen alkutaipaleella saattoi olla vaikea uskoa, että se laajenisi nykyiseen kokoonsa.

- Alussa tämä oli autotalliyritys. Isoisäni Aarne Heljakka oli saanut sukulaisiltaan käsiinsä amerikkalaisen Trouble-lautapelin. Hän innostui pelistä niin paljon, että halusi siitä suomalaisen version, muistelee Tacticissa luovana johtajana työskentelevä, Aalto-yliopiston Taiteen laitoksen Porin yksiköstä viime vuonna väitellyt Kati Heljakka.

Tämä oli mahdollista, sillä peli-ideaa ei voi kukaan patentoida. Näin syntyi Kimble-peli sekä tämä yritys. Nimi Kimble tuli lopulta televisiossa pyörineen Takaa-ajattu-sarjan päähenkilö Richard Kimblen mukaan.

Yhteistyötä jättibrändien kanssa

Kaikista peleistä ei kuitenkaan tule esimerkiksi Aliaksen tapaisia klassikkoja, sillä tavallisen pelin elinkaari on noin kolme vuotta. Uusia peli-ideoita pitää siis keksiä suhteellisen tiuhaan tahtiin.

Tämä on todella iloinen ja luova ala – joten sellainen täytyy työntekijänkin tässä bisneksessä olla, Heljakka kertaa.

Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan keksiä ihan kaikkea alusta asti. Alalla on tyypillistä, että pelitalot tekevät sopimuksia ja pelejä tunnettujen brändien kanssa.

Tactic on tehnyt niin esimerkiksi Disneyn, Rovion ja Star Warsin taustalla olevan Lucas Artsin kanssa.

Yhteistyön tekeminen menestyneiden ja kaikkien tuntemien tuotemerkkien kanssa on ilman muuta yksi tämän alan suurimmista hienouksista, päättää Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaineen post doc -tutkijanakin toimiva Heljakka.

Teksti ja kuvat: Timo Riihentupa