Olet täällä

Käytännönläheistä opiskelua




Oppimista oikeiden töiden kautta

24.4.2008

Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos on profiloitunut tieteellisen opetuksensa ja tutkimuksensa ohella käytännönläheiseen työhön niin alueen eri toimijoiden kuin omien projektiensakin myötä. Opiskelijat ovat olleet muun muassa mukana rakentamassa näyttelyitä, toimittamassa kirjoja ja järjestämässä erilaisia seminaareja ja konferensseja.

Yksi viimeisimmistä voimainponnistuksista oli yhdessä Ethnos ry:n kanssa Porin yliopistokeskuksessa järjestetyt V Kansatieteen päivät 14.–15.3.2008, joiden järjestelyt kuuluivat osana Kulttuurituotannon suunnittelun oppiaineen projektiseminaariin. Turun yliopiston opiskelija Katja Koivisto vastasi yhdessä Turun kauppakorkeakoulun opiskelijan Suvi Sjöroosin kanssa päivien ilmoittautumisten vastaanotosta.

– Projektiseminaariopintojaksoon kuuluu projektisuunnitelman laatiminen ja projektin toteutuksen seuraaminen. Ainakin itse koen mielekkäämmäksi aidon ja oikean projektin toteuttamisen saati jos vaihtoehtona olisi ollut suunnitella kuvitteellinen projekti, Katja Koivisto sanoo.

Kansatieteen päivien järjestelyissä opiskelijat vastasivat ryhminä tapahtuman eri osa-alueista kuten infopakettien kokoamisesta, tiedottamisesta sekä itse tapahtuman aikana päivystyksestä ja kirjamyyntipisteen hoidosta. Projektin toteutusta valvoi suunnittelija Elisa Bruk, jolle opiskelijat laativat myös raportin työstään ja oppimisestaan projektissa.
– Elisa opasti meitä tehtävissämme ja kokosi kaikki säännöllisin väliajoin palavereihin, joissa kartoitettiin missä vaiheessa mennään, Koivisto kertoo.

Tekemällä oppimista

Kulttuurituotannon suunnittelun opiskelijoita Kansatieteen päivien järjestelyt työllistivät tammikuusta maaliskuun puoliväliin. Katja Koivisto kokee ajan olleen juuri sopivan.
– Itselleni ainakin sopi juuri tämän kestoinen projekti. Hankalampaa olisi saattanut olla, jos kyseessä olisi ollut vaikkapa vuoden mittainen hanke, jota olisi kokoa ajan pitänyt raahata mukana, Koivisto miettii.

– Samoin työt oli jaettu tasaisesti opiskelijoiden kesken niin, ettei kenenkään taakka käynyt ylivoimaiseksi hoitaa.
Kansatieteen päivien järjestelytehtävät oli Katja Koivistolle ensimmäinen opiskeluihin liittyvä käytännön työ. Kokemus oli kuitenkin positiivinen.

– Itse tykkään enemmän käytännön tekemisestä, jossa saan käyttää omaa päätäni ja nähdä, että saan jotain konkreettisesti aikaiseksi. Ja tämäntapaisten tapahtumien järjestäminen on niitä asioita, joita oppii vain tekemällä, Katja miettii.

Kulttuuriala tulevaisuuden työllistäjänä

Vaikka Katja Koivistolle Kansatieteen päivien järjestelytehtävät olivatkin mieluinen kokemus, saa kulttuurialan työllisyystilanne hänet kuitenkin mietteliääksi.

– Valmistumiseni jälkeen kulttuuripuolen työt toki kiinnostavat, mutta kenttä on hyvin moninainen. Se ainakin on jo tullut selväksi, että kulttuurituotannon työtä tehdään projektiluonteisesti sykleissä, siksi vakituinen elanto saattaa olla ajoittain epävarmaa. Vaikka toisaalta, Kulttuurituotannon tenttikirjassamme todetaan, että vuoteen 2015 mennessä 40 prosenttia Suomen työpaikoista tulee kulttuurialalta eli on meillä sen mukaan ainakin toivoa, Katja naurahtaa hivenen skeptisesti.

Teksti: Eija Hammarberg